Toimintopainikkeet

Lausunto luonnoksesta Suomen ilveskannan hoitosuunnitelmaksi


15.2.2018

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Suomen ensimmäinen ilveskannan hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2006. Ilveskannan hoitosuunnitelman päivitystyön keskeiset teemat määräytyvät suurelta osin vuonna 2014 suoritetun Suomen suurpetopolitiikan arvioinnin perusteella.

Ilveskannan hoitosuunnitelman päivitystyön keskeiset teemat määräytyvät suurelta osin vuonna 2014 suoritetun Suomen suurpetopolitiikan arvioinnin perusteella. Arvioinnin antaman näkökulman pohjalta ilveskannan toimenpideosiossa keskitytään ilveksen kanta-arvion tarkentamiseen ja ilveksen riista-arvon varmistamiseen paikallisen omistajuuden kautta. Ilveskannan hoidon linjauksille on päivitysprosessissa haettu suuntaa myös kansalaisille suunnatusta kyselystä.

Esityksessä on viisi keskeistä tavoitetta: 1. Ilveksen suotuisa suojelutaso säilytetään 2. Ilveskanta-arvion tarkkuutta, laatua ja tunnettuutta parannetaan 3. Ilvekseen liittyvää riista-arvo säilytetään ja kehitetään 4. Ilveksen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja pyritään vähentämään 5. Suomalaisen ilvestutkimuksen keskeiset tulokset tuodaan kansalaisten ja kannanhoidosta vastaavien tahojen saataville.

Ilvesten aiheuttamia porovahinkoja on pyritty vähentämään myös säädösmuutoksin. Kannanhoidollista metsästysaikaa poronhoitoalueella on pidennetty ja kiintiöistä on luovuttu. Muutoksista huolimatta ilvesten aiheuttamat porovahinkojen korvaukset ovat edelleen lähes 1 milj. euroa vuodessa.

Ilveksen metsästystä on edelleen välttämätöntä kehittää poronhoitoalueella ja parantaa mahdollisuuksia onnistua vahinkoyksilöiden poistossa. MTK pitää tärkeänä, että pyynnin kehittämisessä huomioidaan koko metsästyslain mahdollistama keinovalikoima.

Kanta-arviota kohtaan koettu epäluottamus on nostettu esille mm. kansallisessa suurpetopolitiikan arvioinnissa. Epäluottamus näkyy myös hoitosuunnitelman päivitystyön taustaksi tehdyssä kyselyssä ilveksen kannanhoidollisten poikkeuslupien saajille, jossa 20 % vastaajista esitti kritiikkiä kanta-arvion luotettavuudesta. Kritiikissä voidaan nähdä myös yleistä epäluottamusta, joka ei välttämättä liity suoraan ilveksen kanta-arvioon vaan yleisemmin tutkimuksen vähäisiin mahdollisuuksiin jalkautua kentälle viestimään tehdystä kehitystyöstä ja uusista tutkimustuloksista.

MTK katsoo erittäin tarpeelliseksi tavoitteen lisätä Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkimusta avustavien henkilöiden määrää kentällä. Luotettavat kanta-arviot ovat kaiken suunnitelmallisen kannanhoidon perusta. Resurssien lisäämisellä on laajempaakin merkitystä suurpetojen kanta-arvioiden yleisen luottamuksen lisäämiseksi.

Esityksen mukaan suurpetoyhdyshenkilöverkostoa kehitettäessä tulee myös ottaa huomioon mahdollisuus hyödyntää työssään paljon maastossa liikkuvien henkilöiden suurpedoista tekemät havainnot. Näitä henkilöitä ovat erityisesti metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten, paliskuntainyhdistysten, kuntien (maaseutuasiamiehien) ja rajavartioston toimihenkilöt ja virkamiehet.

Petoyhdyshenkilöiden rekrytointi perustuu vapaaehtoisuuteen ja henkilökohtaiseen kiinnostukseen. Lisäksi MTK painottaa, että kyse on vapaa-aikaan liittyvästä tehtävästä.

Pohjois-Suomessa, missä yhdyshenkilöverkosto on harva ja kehittäminen vaikeaa, voisi rajoitetusti kokeilla myös tehtävän kuulumista työtehtäviin, josta maksettaisiin työnantajalle korvaus ennalta sovituin perustein.

Suurpetoyhdyshenkilöverkoston kasvattamisessa kannattaa erityisesti huomioida huomattavan paljon maastossa ja metsäteillä liikkuvat metsäkoneyrittäjät ja -kuljettajat sekä metsähallituksen työntekijät.

Hoitosuunnitelman esityksen mukaan alueellisten riistaneuvostojen roolia tulee kehittää myös ilvekseen liittyvässä riistapoliittisessa näkemyksen muodostamisessa. Neuvostoille on annettava työkaluja joiden kautta niiden on mahdollista ottaa näkyvämpi rooli alueellisten ilvestilanteiden arvioinnissa. Tämä tarkoittaa erityisesti laadukasta riistatietoa alueen ilves- sekä pienten sorkkaeläinten kannoista. Lisäksi on pidettävä huolta, että alueellisilla riistaneuvostoilla on velvollisuuksien ja vastuiden lisäksi myös oikeuksia alueelliseen ilveskantaan nähden.

Lisäksi todetaan, että riistaneuvostojen strategiseen rooliin olisi sopivaa, että se ottaisivat kantaa ilveksen kannanhoidon suhteen edeltävän vuoden toimintaan. Kannanotto voisi käsittää koko nykyisen suurpetojen verotussuunnittelujärjestelmän osa-alueet, jolloin mukana olisi niin Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus neuvostoineen ja sidosryhmineen. Lisäksi kannanotossa on syytä huomioida suurpetojen hoitosuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen alueella. Alueellisten riistaneuvostojen kannanotot toimitetaan valtakunnalliselle riistaneuvostolle, jotta valtakunnallinen riistaneuvosto voi antaa oman kannanottonsa ennen seuraavan metsästysvuoden asetusten valmistelua.

Esitetty systemaattinen ja vuotuinen toimintamalli niin ilveksen kuin muidenkin suurpetojen alueelliseen tilannearviointiin on erittäin kannatettava. Varsinkin ilveksen ja karhun kohdalla se vahvistaa alueellista omistajuutta ja lisää paikallisia vaikutusmahdollisuuksia. Myös sosiaalisen kestävyyden arvioimiseksi paikalliset näkemykset ovat välttämättömiä.

Esityksessä todetaan, että ilveksen kohdalla vahinkojen korvaukseen liittyy samoja ongelmia kuin suden ja karhun kohdalla. Keskeisimmät niistä ovat korvausten maksatuksen hitaus ja se, ettei korvauksia pystytä maksamaan täysimääräisinä suunnitellussa aikataulussa haettujen korvausmäärien ylittäessä valtion talousarvioon varatut määrärahat. Käytännössä tämä on johtanut pitkään viiveeseen korvausten maksamisessa.

MTK pitää välttämättömänä, että vahingon korvauksiin varataan vuosittain riittävät määrärahat, jotta korvaustasoja ei alenneta ja viivästyksiltä vältytään. Vahingon kärsijä on muutenkin vaikeassa tilanteessa.

MTK katsoo, että vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyviä korvauksia tulee tarkistaa siten, että korvauksen piiriin kuuluvat materiaalien korvauksen lisäksi myös rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Myös näiden varojen riittävyydestä on huolehdittava.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää