Toimintopainikkeet

HE 95/2018 Hallituksen esitys lannan käytöstä energiatuotannossa

27.9.2018

HE 95/2018 Hallituksen esitys lannan käytöstä energiatuotannossa

Säädös muutokset voivat mahdollistaa seospolton keskisuurissa polttolaitoksissa nykyistä helpommin. Tämä on asetuksen keskeisin asia ja näiltä osin asetusmuutos on oikeansuuntainen ja tervetullut. Lähtökohtaisesti on hyvä, että tuotantoeläinten lantaa on nyt mahdollista polttaa seospolttona alle 50MW:n yksiköissä ilman jätteenpolton vaatimuksia.

MTK:n jäsenistön puolesta lannan ja sen ravinteiden käyttö sellaisenaan on ensisijainen ja järkevin tapa hyödyntää lantaa. Kaikissa tapauksissa, erityisesti kotieläintuotannon keskittymäalueilla, lannan hyödyntäminen sellaisenaan ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. Ympäristönormien tiukentuminen voi rajoittaa tai jopa tehdä mahdottomaksi lannankäytön ilman jatkoprosessointia. Näin ollen lannan hyödyntämiselle on oltava muitakin tapoja. Tässä lausunnolla oleva lannan polttaminen on yksi näistä tavoista, jossa seospolttaminen on käytännössä harkitsemisen arvoisin. MTK huomauttaa, että tehtävän muutoksen jälkeenkin lannanpolton ympäristövaatimukset ovat erittäin tiukat.

MTK:n näkemyksen mukaan tehty muutos on maatilamittakaavan laitoksille käytännössä näennäinen, eikä muuta käytännössä vallitsevaa tilannetta, jossa lannanpoltto maatilamittakaavassa ei ole mahdollista teknis-taloudellisten syiden takia, joihin ympäristövaatimuksilla on suora vaikutus. Maatilamittakaavan laitokset ovat tyypillisesti huomattavasti alle 1MW laitoksia, joissa ei ole mahdollista ylläpitää yhtä kallista tekniikkaa, kuin suuremmissa polttolaitoksissa. Maatilamittakaavan polttolaitoksissa polttokammiot ovat niin pieniä, ettei asetettuun 2 sekunnin viipymään ole mahdollista päästä. Myös 850C lämpötilavaatimus on maatilamittakaavan laitoksilla todennäköisesti niin korkea, ettei siihen maatilamittakaavan laitoksissa päästä. Jatkuvatoiminen lämpötilanmittaus ja sen seurannan järjestäminen on niin kallista, ettei se mahdollista maatilamittakaavan laitosten toimintaa. Näin ollen niissä tapauksissa joissa lannalle ei löydetä mitään hyötykäyttöä, on lanta kuljetettava suurempiin polttolaitoksiin, josta aiheutuu ympäristökuormitusta ja taloudellista rasitetta maatiloille. Jos lanta pystyttäisiin hyödyntämään suoraan tilalla, helpottaisi se edellä mainittuja paineita. Myös maatilalla syntyvän tuhkan hyötykäyttö olisi helpompaa, koska silloin tiedettäisiin tarkkaan mitä laitoksessa on poltettu ja onko syntyvä tuhka esimerkiksi maanparannusaineeksi kelvollista.

Olemassa olevien alle 50MW laitosten siirtymäaikasäännös on hyvä. Se antaa tarpeellisen mahdollisuuden testata ja kehittää uutta teknologiaa, jolla asetettuihin vaatimuksiin voi yrittää päästä.

MTK nostaa esiin yhtenä mahdollisuutena lannan jalostamisen maanparannusaineeksi paahtamalla. MTK:n näkemyksen mukaan paahtoprosessissa syntyvän synteesikaasun polttamista energiaksi ei tule tulkita lannan, eikä jätteen poltoksi, koska kyseessä on ensisijaisesti maanparannusaineen valmistus. Paahtaminen voi olla yksi hyvin käyttökelpoinen mahdollisuus lannan hyödyntämiseksi ja suurempien ympäristöhyötyjen tavoittamiseksi mm. peltojen hiilipitoisuuden kasvattamisen kautta. Jos synteesikaasun polttaminen energiaksi tulkittaisiin

lannan tai jätteen polttamiseksi, estäisi se teknis-taloudellisesti erittäin suurella todennäköisyydellä puhtaista jakeista paahtamalla syntyneen hiiliaineksen ja sen sisältämien ravinteiden hyödyntämisen ja olisi ristiriidassa tavoiteltujen ympäristöhyötyjen kanssa.

MTK:n näkemyksen mukaan asiaa koskeva lainsäädäntö on siinä määrin moniselkoisesti kirjoitettu, että toiminnanharjoittajat tarvitsevat selkeitä viranomaistulkintoja ja jopa käytännön ohjeistusta siitä, mitä asetukset käytännön toiminnan kannalta ja eri teknologiapolkuja valittaessa tarkoittavat.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Anssi Kainulainen
energia-asiantuntija

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää