Alkuperä ja jäljitettävyys

Kun ostaa kotimaista hunajaa, tukee suomalaista työtä ja Suomen peltojen, niittyjen ja metsien kasvien pölytystä. Hunajapakkauksessa on aina tieto tuotteen alkuperämaasta. Se kannattaa tarkastaa huolellisesti.
Hyvää Suomesta -merkki on helppo tapa tunnistaa pakkausten joukosta kotimainen hunaja. Merkki myönnetään Suomessa toimivalle hunajantuottajalle, mikäli hänen hunajanäytteensä on osoittautunut tutkimuksessa moitteettomaksi ja sen siitepölykoostumus alueelle tyypilliseksi. Siitepölyanalyysi on tehokkain keino selvittää hunajan maantieteellinen alkuperä.

Hunajan tuotannossa käytetyistä tuotantopanoksista, kuten rehuista ja mahdollisesta lääkityksestä, on pidettävä kirjanpitoa. Myös tiedot ostetuista emoista ja pesistä on mainittava kirjanpidossa. Kirjanpito hunajan myynnistä on säilytettävä riittävän kauan, koska hunajan myynti- ja säilyvyysaika on pitkä.
Hunajapakkauksessa on aina ilmoitettava alkuperämaa sekä valmistajan tai pakkaajan nimi. Hunajapakkauksessa on oltava myös erätunnus tai vaihtoehtoisesti ”Parasta ennen”-päivämäärä.

Hunajantuottajan on ilmoittauduttava eläintenpito- ja pitopaikkarekisteriin sekä alkutuotantorekisteriin.

Suomi on Pohjoisin viljaa tuottavaa maa maailmassa, joka pystyy viljaomavaraisuuteen. Kotimaiset viljat ovat vehnä, kaura, ruis ja ohra. Vehnä ja kaura yhdessä rukiin kanssa ovat Suomen tärkeimmät elintarvikeviljat. Ohraa käytetään myös elintarvikesektorilla, mutta enimmäkseen panimo- sekä etanoliteollisuudessa. Meillä suurin osa viljoista on kevätviljoja, mutta syyslajikkeet ovat yleistymässä ilmastonmuutoksen sekä kasvinjalostuksen siivittämänä.

Suomalaista viljaa moneen makuun

Suomen tärkein elintarvikevilja on vehnä, josta valmistetaan monia eri tuotteita jauhosta leipään sekä leivonnaisia, kakkuja ja keksejä sekä pastatuotteita. Vehnästä on moneksi!

Suomalainen kaura on huippulaadukasta, ja se onkin vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan. Kauran hyvät ominaisuudet sekä terveysväittämät ovat lisänneet sen suosiota. Kaurasta voidaan myös tehdä gluteenittomia tuotteita. Jos halutaan varmistaa gluteenittomuus, niin kaura on viljeltävä gluteenittomassa viljelykierrossa.  Ruis on suomalaisille rakas, tuttu ja turvallinen leipävilja, ja se on Suomen pienialaisin myllyvilja.

Hyvät viljelykäytännöt

Suomessa viljanviljely tapahtuu hyviä viljelykäytäntöjä seuraten. Lajikkeet ovat suurelta osin kotimaisen kasvinjalostuksen lopputuloksia. Nämä lajikkeet soveltuvat Suomen olosuhteisiin ja sitä kautta ne tarvitsevat hyvin vähän esimerkiksi kasvinsuojeluaineita, sillä jo lajike on jalostettu kestäväksi ja suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Sopivien lajikkeiden myötä laatu säilyy hyvänä myös vaihtelevissa sääolosuhteissa. Laatu määräytyy lajikkeen ja myös lannoituksen kautta. Suurin osa Suomen viljakasveista tuottaa hyvän ja laadukkaan sadon kohtuullisella lannoitemäärällä, joka on myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.   

Lannoitus ja kasvinsuojelu

Viljapeltojen lannoitus tapahtuu maa-analyysin antaman tiedon perusteella ja kasvin tarpeen mukaan, näin mitään ei mene hukkaan. Kasvisuojelu tehdään olosuhteiden mukaan kasvukauden aikana. Suomessa käytetään EU-alueella toisiksi vähiten kasvinsuojeluaineita. Suomessa ei sallita kasvuston glyfosaatilla tuleennuttamista eikä kasvinsääteiden käyttöä, jos se ei ole sopimuksessa sallittu. Tuotannossa seurataan tarkoin ympäristötukiehtoja.

Viljanviljelijät kuivaavat viljan heti puinnin jälkeen, jotta sen säilyvyys taataan. Samalla kuivurissa tapahtuu myös ensimmäinen esipuhdistus, missä ei toivotut epäpuhtaudet, kuten rikkakasvien siemenet ym. poistetaan. Vilja yleensä myös säilytetään tilalla, josta se siirretään ilman välilastausta suoraan jalostavalle teollisuudelle.

Täysjyvävilja kuuluu tasapainoiseen ruokavalioon

Intensiivisen ja valoisan kasvukauden ansiosta suomalaisen viljan maku on hyvä, voimakas ja aromaattisen viljaisa. Suomalaiselle viljalle on kysyntää myös maailmalla, esimerkiksi kauraa viedään paljon. Kotimaisten viljatuotteiden valikoima on laaja ja viljatuotteet ovat hyvä ja edullinen lisä päivittäiseen ruokavalioon.

Täysjyvävilja sisältää paljon hiilihydraatteja, kohtuullisesti proteiinia ja vähän rasvaa, joten se vastaa ihanteellisesti suositeltavan energian saannin vaatimuksia. Täysjyväviljan terveellisyyden perustana on ravintokuitu, jota siitä saa runsaasti. Lisäksi täysjyvävilja sisältää tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita sekä terveydelle edullisia yhdisteitä, joita kutsutaan bioaktiivisiksi yhdisteiksi.  Kotimaisen viljatuotteen tunnistat varmasti Hyvää Suomesta -merkistä.

Hyödynnä monipuolinen kotimainen leipävalikoima

Suomalainen leipä- ja leipomotuotevalikoima on todella laaja. Leipää valmistetaan kaikista kotimaisista viljoista. Eniten leipää ja leivonnaisia valmistetaan vehnästä. Kaura on uusin tulokas leipämarkkinoille ja kauratuotteet ovat suomalaisia erikoisuuksia. Ruisleipä kuuluu vahvasti suomalaiseen ruokakulttuuriin. On limppua, näkkäriä, ohrarieskaa ja jälkiuunileipää.  Suomessa osataan hyvin hyödyntää kaikkia viljoja sekä leivissä että leivonnaisissa.

Mistä leivän viljaraaka-aina on kotoisin?

Leipää valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota viljaraaka-aineen alkuperään. Paistopiste- ja vastaavissa tuotteissa tulee huomioida leivontapaikka- ja ajankohta, sillä tuote saattaa olla leivottu useampi kuukausi etukäteen, pakastettu ja toimitettu sitten Suomeen. Hankintakriteereissä leivän suhteen voidaan mainita esimerkiksi leivonta-aika tai paistoajankohta ennen toimitusta.

Jäljitettävyys

Kotimainen ruokaperuna pystytään jäljittämään tarvittaessa tilatasolle kasvinterveysrekisterinumeron avulla. Maatilan oman viljelykirjanpidon avulla peruna voidaan jäljittää todennäköisesti myös peltolohkolle.

Kasvinsuojelu

Perunantuotannossa noudatetaan integroitua kasvinsuojelua. Se tarkoittaa, että kasvinsuojeluaineita käytetään vain todettuun tarpeeseen annettujen ohjeiden ja rajoitusten mukaisesti, kun on ensin selvitetty muiden torjunta- ja viljelyteknisten keinojen käyttömahdollisuus torjunnassa. Tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä riskejä.

Kasvinsuojeluaineita ammatissaan käyttävien tulee myös suorittaa kasvinsuojelututkinto. Kasvinsuojelututkinnolla varmistetaan, että kasvinsuojeluaineiden ammattimainen käyttö on turvallista. Kasvinsuojeluruisku on testattava kolmen vuoden välein. Testillä varmistetaan, että ruisku toimii tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti sekä ympäristön että käyttäjän näkökulmasta.

Suomessa perunan viljelyssä käytetään selvästi vähemmän kasvinsuojeluaineita, kun verrataan Länsi-Euroopan päätuotantomaihin. Meillä kasvukausi on lyhyempi, jolloin myös torjuntakertoja tarvitaan vähemmän. Viileä ilmasto suojaa monelta eteläisemmissä maissa viihtyviltä kasvitaudeilta ja tuholaisilta.

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa perunanviljelyssä käytetään vähäisiä lannoitemääriä. Meillä ravinteiden tarve selvitetään pellon viljavuusnäytteiden ja perunan lajikkeen ja käyttötarkoituksen mukaan. Suomessa lannoitteet myös sijoitetaan tehokkaasti perunan saataville. Peruna on myös erittäin tehokas typen käyttäjä. Useimmiten peruna käyttää enemmän typpeä kuin sille lannoituksen yhteydessä annetaan. Peruna käyttää maaperän typpivaroja kasvukauden aikana.

Sirkkalehtimerkki takaa kotimaisuuden, laadukkuuden ja turvallisuuden

Valtaosa kotimaisista kasviksista tuotetaan Sirkkalehtimerkin käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Viljelijä tai pakkaaja tekevät laatumerkin käytöstä kirjallisen sopimuksen. Tuotteiden edellytetään olevan vähintään ykkösluokan vaatimukset täyttäviä. Maatila ja pakkaamo sitoutuvat noudattamaan Laatutarha-ohjeistoa tai muuta Kotimaiset Kasvikset ry:n hyväksymää laatujärjestelmää. Näin peruna on tuotettu vastuullisesti. Merkkiä käyttävät viljelijät ja pakkaamot osallistuvat myös kasvisten menekinedistämistyöhön.

Jäljitettävyys

Suomalaiset vihannekset voidaan jäljittää tuottajalle saakka mm. pakkausten sisältämän viivakooditunnisteen ansiosta. Maatilan oman viljely- ja varastokirjanpidon avulla jäljitettävyys ulottuu yleensä myös peltolohkotasolle.

Suomalaiset vihannekset ovat puhtaita 

Suomalaisten vihannesten tuotannossa noudatetaan integroidun kasvinsuojelun periaatteita. Kasvinsuojeluaineita käytetään vain todetun tarpeen mukaisesti annettuja ohjeita ja rajoituksia noudattaen. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä voidaan vähentää esim. käyttämällä tuholaisten torjuntaan hyönteisverkkoja sekä torjumalla rikkakasveja mekaanisesti haraamalla. Tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen. Suomessa tuotetuissa elintarvikkeissa havaitaan viranomaisten suorittamissa jäämävalvonnoissa erittäin vähän kasvinsuojeluaineiden jäämiä.

Tuotanto laatujärjestelmän piirissä

Valtaosa kotimaisista kasviksista tuotetaan Sirkkalehtimerkin käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Viljelijä tai pakkaaja tekevät laatumerkin käytöstä kirjallisen sopimuksen. Maatila ja pakkaamo sitoutuvat noudattamaan Laatutarha-ohjeistoa tai muuta Kotimaiset Kasvikset ry:n hyväksymää laatujärjestelmää. Näin kasvikset on tuotettu vastuullisesti. Merkkiä käyttävät viljelijät ja pakkaamot osallistuvat myös kasvisten menekinedistämistyöhön.

Maa- ja metsätalousministeriön laatima luomu 2.0-ohjelma asettaa 25 % tavoitteen luomun käytön asteeksi julkisissa keittiössä vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmassa listataan erilaisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi: muun muassa tarjotaan ammattikeittiöille sopivaa reseptiikkaa ja tuotteita, sopivia pakkauskokoja ja jalostusasteita, kehitetään kuntien hankintaosaamista sekä vahvistetaan vuoropuhelua läpi koko elintarvikeketjun. Ohjelma pyrkii tarjoamaan toimijoille selkeät ohjeet sekä apua luomutuotteiden kokonaisvaltaiseen käyttöön julkisissa hankinnoissa sekä ammattikeittiöissä.

Sirkkalehti kertoo laadusta ja alkuperästä

Valtaosa kotimaisista kasviksista tuotetaan Sirkkalehtimerkin käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Viljelijä tai pakkaaja tekevät laatumerkin käytöstä kirjallisen sopimuksen. Tuotteiden edellytetään olevan vähintään ykkösluokan vaatimukset täyttäviä. Maatila ja pakkaamo sitoutuvat noudattamaan Laatutarha-ohjeistoa. He osallistuvat myös kasvisten menekinedistämistyöhön.

Alkuperämaan ilmoittaminen

Elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava pakkauksessa, jos alkuperämaan pois jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Pakastetut ulkomaiset marjat voivat olla Suomessa pakattuja, joten pelkkä elinkeinonharjoittajan nimen tarkistaminen ei riitä, vaan alkuperämaa pitää varmistaa.

Käytä marjat kuumentamatta, syö omppu kuorimatta

Suomalaiset marjat voit huoletta tarjoilla kuumentamatta. Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina. Ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat tulee kotikeittiössä kuumentaa kauttaaltaan vähintään 5 minuutin ajan 90 asteessa tai keittää 2 minuutin ajan.

Suomalainen vilja sopii hienosti myös ruuanlaittotuotteisiin ja juomiin. Kotimaiset palkokasvit ovat perinteisiä kasvipohjaisia proteiinilähteitä, joista syntyy myös uudentyyppisiä tuotteita ruuanlaittoon. Suomessa viljellään öljykasveja, jotka jalostuvat laadukkaiksi ravintorasvoiksi.

Alkuperä

Tutustu tuotteen alkuperään. Missä tuotteen raaka-aine on tuotettu? Missä tuote on valmistettu ja pakattu? Kotimaisen ravintorasvan, kasvijuoman tai kasviproteiinituotteen kuluttajapakkauksen tunnistat Hyvää Suomesta -merkistä. Avainlippu kertoo vain työn kotimaisuudesta, ei raaka-aineista.

Alkuperä 

Sokerin alkuperämaa ilmoitetaan alkuperätodistuksella. Suomalaisen sokerin kuluttajapakkauksen tunnistat Hyvää Suomesta -merkistä. Kotimainen sokeri on kiteytetty suomalaisilla tiloilla viljellystä sokerijuurikkaasta.

Ympäristövastuu

Juurikkaista valmistettu sokeri valmistetaan SAI-sertifioitujen (Sustainable Agriculture Initiative) sopimusviljelijöiden sokerijuurikkaista. Kansainvälisen sertifoinnin avulla pystytään todentamaan, että viljely on kestävää ja vastuullista.

Juurikkaan viljelyssä noudatetaan integroitua kasvinsuojelua eli siinä pyritään minimoimaan kasvinsuojeluaineiden käyttö hyödyntämällä myös muita kasvinsuojelumenetelmiä.

Kahvi ja tee eivät kasva Suomessa, vaikka nautimmekin niitä innokkaasti. Hyvillä hankinnoilla on vaikutusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tutustu vastuulliseen kahvin ja teen tuotantoon sekä hyviin hankintakäytäntöihin tämän tuotekortin avulla.

Tuotekortti on tuotettu yhteistyössä Food and Forest Development Finlandin (FFD) kanssa.

Jäljitettävyys

Suuri osa maailman kahvista ja teestä tuotetaan perhetiloilla Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Afrikan ja Aasian trooppisilla alueilla. Suomeen saapuva kahvi tulee pääasiassa Brasiliasta, Keski-Amerikasta ja Itä-Afrikasta, mutta varsinainen valmistusprosessi tapahtuu Suomessa.

Kahvin ja teen arvoketjut ovat pitkät ja monivaiheiset ja niihin sisältyy useita vaiheita, kuten keruu, kuivaus ja pakkaus ennen kuin tuotteet päätyvät suomalaisen kuppiin.

Tunnetut kahvimerkit, kuten Paulig, Meira ja Löfbergs, panostavat vastuullisuuteen tuotantoketjussaan kolmannen osapuolen sertifikaattien avulla. Monet pienpaahtimot puolestaan ostavat kahvinsa suoraan tuottajilta ja sopivat yhdessä eettisistä toimintatavoista. Näin pientuottajat saavat suuremman osan tuloista itselleen.

Tuottajajärjestöt tekevät tärkeää työtä viljelijöiden toimeentulon, oikeudenmukaisuuden sekä luonto- ja ilmastokysymysten edistämiseksi.

Kolmannen osapuolen sertifiointi

Sertifiointi on yksi keino varmistaa tuotteiden vastuullinen hankinta. Kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmät, kuten Rainforest Alliance, Reilu kauppa ja EU:n luomutunnus, pyrkivät varmistamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kahvin ja teen tuotannon.

Eri sertifikaatit painottavat eri asioita, kuten sosiaalisia oikeuksia, ihmisoikeuksia tai ympäristönsuojelua. Tutustumalla sertifikaattien kriteereihin voi arvioida, mikä niistä sopii parhaiten omaan hankintaan.

Tuottajajärjestöt vastuullisten hankintojen keskiössä

Vastuullisilla hankinnoilla on suuri vaikutus miljoonien ihmisten elämään. Siksi on tärkeää varmistaa, että tuottajat saavat kohtuullisen toimeentulon työstään.

Sertifikaattien ylläpito voi olla pienviljelijöille hankalaa ja kallista, ja suurin osa maailman kahvista on edelleen sertifioimatonta. On tärkeää lisätä globaalisti hankintaketjujen läpinäkyvyyttä, vahvistaa eettistä hinnoittelua ja taata viljelijöiden – erityisesti naisviljelijöiden – oikeudenmukainen kohtelu.

Tuottajien omilla järjestöillä ja osuuskunnilla on keskeinen rooli toimintamallien parantamisessa koko sektorilla. Ne luovat paremmat edellytykset paikallisiin investointeihin, kuten terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin, koulutukseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Tuottajajärjestöjen tukeminen ilmastonmuutokseen varautumisessa ja ilmastotietoisen viljelyn kehittämisessä on tärkeää. Tätä työtä voi tukea esimerkiksi Food and Forest Development -järjestön hankkeiden kautta. FFD tukee kahvintuottajia Keniassa NACCU:n (National Coffee Cooperative Union) kautta.

Lue lisää: FFD pähkinänkuoressa — Food and Forest Development Finland (FFD)