Alueellinen tieverkko rapautuu – MTK varoittaa kasvun ja investointien pullonkaulasta
Tiedote – Maaseudun edunvalvonta
Alueellinen tieverkko rapautuu – MTK varoittaa kasvun ja investointien pullonkaulasta
24.09.2026
Suomen tieverkosta 96 prosenttia koostuu seutu-, yhdys- ja yksityisteistä. Niiden heikkenevä kunto uhkaa maaseudun yritystoimintaa, kotimaista ruoantuotantoa, metsätaloutta, huoltovarmuutta ja vihreän siirtymän investointeja. MTK vaatii alueelliselle tieverkolle pitkäjänteistä rahoitusohjelmaa, jolla korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä.
Suomi ei toimi pelkkien valtateiden varassa. Valtaosa tieverkosta muodostuu seutu- ja yhdysteistä sekä yksityisteistä, joiden kautta maatilat, metsät, yritykset, energiantuotanto ja asutus liittyvät osaksi valtakunnallisia kuljetusketjuja.
Valtion maanteiden korjausvelka oli vuoden 2025 lopussa noin 2,65 miljardia euroa, josta noin 90 prosenttia kohdistui seutu- ja yhdysteille. Lisäksi yksityisteiden korjausvelaksi arvioidaan noin 1,3 miljardia euroa. Huonokuntoisten valtion teiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja suurin osa ongelmista painottuu juuri alueelliselle tieverkolle.
– Suomessa puhutaan paljon kasvusta, investoinneista ja huoltovarmuudesta, mutta ne kaikki alkavat käytännössä samasta paikasta. Siitä tiestä, joka johtaa maatilalle, metsätilalle, tuotantolaitokselle tai työmaalle. Jos ensimmäinen kilometri ei ole kunnossa, koko ketju kärsii, sanoo MTK:n Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Seppo Miettunen.
Kuljetusketju toimii vain niin hyvin kuin sen heikoin lenkki
Maa- ja metsätalouden sekä muun maaseudun yritystoiminnan kuljetukset alkavat usein yksityisteiltä ja yhdysteiltä. Puuraaka-aine, maito, vilja, elintarvikkeet, energiabiomassa ja maa-ainekset kuljetetaan ensin alueelliselle tieverkolle ja sieltä edelleen jalostukseen, markkinoille ja vientiin.
Huonokuntoinen yksityistie, painorajoitettu silta tai kelirikon vaurioittama yhdystie voi estää raskaan kuljetuksen, vaikka muu reitti olisi hyvässä kunnossa.
– Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja vaihtoehtoisia kuljetusreittejä on vähän. Huonokuntoinen tie tai painorajoitettu silta voi käytännössä estää puun, maidon, elintarvikkeiden tai energian kuljetukset. Siksi alueellisen tieverkon kunto on elinkeinojen lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys, Miettunen korostaa.
Päätöksiä tieverkon ylläpidosta ei MTK:n mukaan pidä tehdä pelkästään liikennemäärien perusteella. Arvioinnissa on huomioitava myös teiden merkitys yritysten toimitusketjuille, huoltovarmuudelle, kriittisille palveluille ja investoinneille.
Tieverkko mahdollistaa kasvun ja investoinnit
Alueellisen tieverkon merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa pitkät kuljetusmatkat sekä metsä-, maatalous-, energia-, kaivos- ja matkailuelinkeinot ovat alueiden elinvoiman perusta. Tieverkko palvelee päivittäin noin 1,1 miljoonaa vakituista asukasta sekä lähes kolmea miljoonaa vapaa-ajan asukasta.
Toimivat tieyhteydet ovat välttämättömiä myös vihreän siirtymän investoinneille. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden, sähköverkkojen, akkuvarastojen ja muiden teollisten hankkeiden rakentaminen sekä ylläpito edellyttävät raskaille kuljetuksille soveltuvaa infrastruktuuria.
– Pohjoiseen suunnitellaan merkittäviä vihreän siirtymän investointeja, mutta investoinnit eivät synny pelkillä lupapäätöksillä. Rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät toimivia tieyhteyksiä. Vihreää siirtymää ei rakenneta kelirikkoiselle tielle, Miettunen toteaa.
Tieverkon merkitys ulottuu myös huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden kuljetusten on toimittava myös häiriö- ja poikkeusoloissa, ja liikenneinfrastruktuurin merkitys sotilaalliselle liikkuvuudelle on kasvanut.
MTK esittää pitkäjänteistä rahoitusratkaisua
MTK:n mukaan alueellisen tieverkon rahoitusta tulee tarkastella investointina Suomen talouskasvuun, huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen ja alueiden elinvoimaan. Järjestö esittää, että
- alueellisen tieverkon korjausvelan kasvu pysäytetään
- seutu- ja yhdysteiden päällysteiden korjauksiin turvataan vähintään 180 miljoonan euron vuotuinen rahoitus
- valtion sorateiden kunnossapitoon osoitetaan 50 miljoonaa euroa vuodessa
- yksityisteiden valtionavustukset nostetaan 30 miljoonaan euroon vuodessa
- tienpidon rahoituksesta sovitaan parlamentaarisesti yli vaalikausien
- tiehankkeiden priorisoinnissa huomioidaan nykyistä paremmin toimitusketjut, huoltovarmuus, kausiväestö, reittien korvattavuus ja investointipotentiaali
- kunnossapidossa siirrytään nykyistä vahvemmin ennakoiviin ja oikea-aikaisiin toimiin.
MTK:n mukaan korjausvelan kasvun pysäyttäminen on huomattavasti halvempaa kuin rapautuvan tieverkon aiheuttamien kustannusten maksaminen myöhemmin.
– Alueellinen tieverkko on Suomen kasvun, huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän näkymätön perusta. Ensimmäisestä kilometristä ei voi säästää, jos tavoitteena on vahvempi ja kilpailukykyisempi Suomi. Jokainen euro, joka käytetään oikea-aikaiseen kunnossapitoon, tulee moninkertaisesti takaisin toimivampina kuljetuksina, investointeina ja työpaikkoina, Miettunen tiivistää.
MTK, INFRA ry, Koneyrittäjät, Kuntaliitto ja Suomen Tieyhdistys järjestävät keskiviikkona 30.9.2026 klo 8.30–10.30 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa aamiaisseminaarin, jossa julkistetaan uusi raportti alueellisen tieverkon nykytilasta ja rahoitustarpeista. Tilaisuudessa järjestöjen asiantuntijat ja kansanedustajat keskustelevat huonokuntoisen tiestön vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen, talouskasvuun ja turvallisuuteen.
Seppo Miettunen
kenttäpäällikkö, logistiikka- ja metsäasiantuntija
Pohjois-Suomi, puukauppa, puutavaranmittaus, yhteismetsät, tieasiat ja riistapolitiikka
+358 40 822 5321
