Kiertotalous
Mitä kiertotalous tarkoittaa maa- ja metsätaloudessa ja mitkä ovat MTK:n kantoja kiertotalouteen?
Kiertotalouden tavoitteena on jätteettömyys eli hyödyntää materiaali ja tuotannon sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti.
Kiertotalous muistuttaa vanhanajan säästäväisestä kulutuksesta, jossa vaatteet paikattiin ja lopulta kudottiin matoiksi. Kierotaloudessa kaihdetaan resurssien ja materiaalien kertakäyttöisyyttä, sen sijaan materiaaleja pyritään ottamaan tehokkaasti uusiokäyttöön. Nykyisessä kaupungistuneen yhteiskunnan kiertotaloudessa tavoitellaan kierrätysmarkkinoiden ja kierrätysmateriaalien kysynnän vahvistamista. Kiertotaloutta edistetään ohjaamalla tuotantoa sekä kulutusta ja tehostamalla jätehuoltoa sekä kierrätysmateriaalien käyttöä. Lisäksi kiertotaloudessa panostetaan innovaatioihin ja investointeihin, jotka vievät jätteettömyyttä eteenpäin.
Kiertotalous pitää sisällään biotalouden, jossa aineet kiertävät osana luonnon lainalaisuuksia ja prosesseja.
Biokiertotaloudessa on keskeistä biomassat ja niiden kestävä tuottaminen, käyttö ja uusiutuminen. Tuloksena on hiilineutraalisuus. Koska osa biomassat sekoittuvat muihin ainevirtoihin eri tuotantoprosesseissa, on oleellista puhdistaa materiaalit, jotta uudelleen käyttö ei vaaranna esimerkiksi maaperän puhtautta ja biologista toimintakykyä.
Biomassojen ja clean-techin lisäksi kolmas keskeinen elementti on digitalisaatio. Vain tehokkailla jakeluverkostoilla ja seurannalla aineet ja materiaalit saadaan kiertoon ja jätteiden määrä minimoitua.
Ohjauskeinojen vaikuttavuuden kohdentuminen kiertotalouden eri kiertoihin. Huomattava osa olemassa olevista politiikkatoimista kohdentuu kiertotalouden ulkokaariin eli jätepolitiikkaan. Sisäkaariin vaikuttavista toimista monet asettavat uudelleenkäytölle ehtoja ja rajoituksia. Tarkoituksena on taata uudelleenkäytön ja -valmistuksen turvallisuus ja kestävyys.
Lähde: Ympäristön tila -katsaus 2017
MTK:n kantoja kiertotalouteen
- Biomassat ja niiden käyttö kytkettävä selvemmin osaksi kiertotaloutta, hiilidioksidin kiertoa ja ilmastonmuutoksen hillintää
- Kiertotalous ei saa lisätä tauti- ja tuholaisriskejä
- Kierrätettävät aineet prosessoitava turvallisiksi ja toimiviksi
- Lanta ei ole jäte - käyttöjärjestysperiaate ei saa olla jarruna kustannustehokkaalle ja markkinalähtöiselle kierrättämiselle tai toimiville markkinoille
- Lanta nähtävä biopohjaisena materiaalina puun, peltokasvien ja kuidun lisäksi
- Ankaran vastuun normisto on säilytettävä Suomessa, koska kierrätys lisää myös riskejä
- Biokaasun merkitys kotimaisen nurmibiomassan hyödyntäjänä sekä ravinne- ja energiaomavaraisuuden lisääjänä tunnistettava ja luotava kannusteet mahdollisimman pian
"Biologinen kierto on paljon vaikeampi hahmottaa kuin mineraalien kierto. Biotalouden taustalle tarvitaan todennettua tietoa, jotta toiminta on tiedeperusteista." (Prof. Erik Mathijs, EU:n komission biotalousseminaari 20.7.2017)
1
23.03.2023
2
24.02.2023
3
03.02.2023
4
20.01.2023
5
03.01.2023
6
30.12.2022
7
30.12.2022
8
29.12.2022
9
19.12.2022
10
29.11.2022
Jäteöljyn kierrätys
Näin kierrätät jäteöljyn oikein maatilalla:
- Kerää jäteöljy tiiviiseen tynnyriin, konttiin tai säiliöön, jossa ei ole muita aineita.
- Älä sekoita erilaisia öljyjä keskenään.
- Älä sekoita jäteöljyyn muita jätteitä tai aineita.
- Oikein säilytettyjen, suurien jäteöljyerien nouto voi olla ilmaista. Voit tarkistaa asian lähimmästä jätealan yrityksestä.
Lue lisää: ytpliitto.fi
Katso myös
- Kiertotalous (Sitra)
- Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 - 2025
- Kiertotalous Suomessa - toimintaymparistö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaiktukset vuoteen 2030
- EU:n kiertotalouspaketti
- Palopuron agroekologinen symbioosi
- RANKU-hanke
- Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma v. 2012-2015, v. 2016-2019
- Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke