Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen

Ennallistamisasetus uhkaa metsäsektorin selkärankaa – talousvaikutukset musertavia 

16.12.2025

Toivottavasti päättäjämme lukevat huolella 16. joulukuuta julkistetun metsänbiotalouden tiedepaneelin raportin. Sen mukaan asetuksen toimeenpano voi vähentää hakkuukertymää pahimmillaan 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa jopa 17 miljoonan kuutiometrin pudotusta vuositasolla. Määrä tarkoittaa 4–5 sellutehtaan puunkäyttöä eli mittakaava on suunnaton. 

Suomen 600 000 metsänomistajaa ovat maamme talouden kivijalka. Jokainen prosentti hakkuumäärän laskua heijastuu metsätalouden lisäksi, työpaikkoihin, investointeihin ja alueiden elinvoimaan. 

Myrskyisästi säädetty EU:n ennallistamisasetus on monimutkainen ja jäykkä. Sen vaikutukset Suomelle – maalle, joka ei ole metsiään hävittänyt – on Euroopan kallein. Viisaalla kotimaan toimeenpanolla negatiivisia vaikutuksia voidaan toki hieman pienentää. 

Luonnon tilaa on parannettava – mutta järkevästi 

Suomi tarvitsee luonnon monimuotoisuuden vahvistamista, mutta keinot on valittava niin, että ne tukevat sekä luontoa että taloutta. Meillä on jo käytössä tehokkaita ja yleisesti hyväksyttyjä kotimaisia ratkaisuja: 

• METSO-ohjelma vapaaehtoisuuteen perustuvana mallina. 
• Talousmetsien luonnonhoito ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät. 
• Kohdennetut suojelutoimet arvokkaimmille luontotyypeille. 
• Luontoarvomarkkinat

Korkeamman jalostusasteen tuotteet – hyvä tavoite, mutta ei itsestäänselvyys 

Tiedepaneelin raportti korostaa, että hakkuumäärien laskua voidaan kompensoida nostamalla jalostusastetta. Tämä on erinomainen tavoite, mutta sen toteutuminen on enemmän toiveiden varassa ja se vaatii: 

• Hyvät markkinanäkymät uusille tuotteille.  
• Kilpailukykyä suhteessa globaaleihin toimijoihin. 
• Vakaan investointiympäristön, jossa yritykset uskaltavat sitoa pääomia pitkäjänteisesti. 

Mitä pitäisi tehdä? 

Suomen yhdessä muiden maiden kanssa on vaadittava ennallistamisasetuksen yksinkertaistamista.  

Kotimaassa ennallistamisasesetuksen toimeenpanossa on hyödynnettävä kaikki mahdolliset joustot. Suomen ei tarvitse olla mallioppilas, vaan myös kansallisesti riittävän itsekäs. 

Luonto tarvitsee hoitoa, mutta talous ei kestä sääntelyä, joka vie pohjan koko metsäbiotaloudelta. Ratkaisu ei ole lisää byrokratiaa Brysselistä, vaan kotimaisia toimia, jotka turvaavat sekä monimuotoisuuden että elinkeinon – ja luovat edellytykset investoinneille, jotka todella nostavat arvonlisää. MTK ja metsänhoitoyhdistykset näyttävät esimerkkiä niin luontoarvomarkkinoiden kehittämisessä kuin vapaaehtoisen METSO-ohjelman toimeenpanossakin.  

aiheet: eu metsäpolitiikka, ennallistamisasetus