Toimenpiteiden vaikutuksia ei voida havaita riittävällä tarkkuudella nykyisin yleisesti käytössä olevien seurantamenetelmien avulla. Yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvat arviot ravinnekuormituksesta saattavat olla niin virheellisiä, että toimenpiteiden vaikutukset jäävät virheen alle piiloon.

Pasi hyödynsi sensoritekniikkaan perustuvaa automaattista tiheän mittausvälin ravinnekuormituksen seurantamenetelmää tarkentamaan maataloudesta huuhtoutuvan ravinnekuormituksen määrää.

Yksi mittausalueista oli LOHKOssakin mukana oleva Lepäsmänjoen valuma-alue, jolla seurattiin kuormitusta yli kymmenen vuoden ajan. Alueella on talviaikainen kasvipeitteisyys viime aikoina lisääntynyt huomattavasti.

Väitöstutkimuksessa on paljon mielenkiintoista luettavaa. Löydät sen Helsingin yliopiston sivuilta.

aiheet: lohko