Puukauppamäärät laskevat normaalisti heinäkuussa ja alkavat elpyä elokuussa puunostajien palatessa lomilta. Kaupan hiljeneminen näkyy usein myös hinnoissa. Näin näyttää tapahtuneen etenkin kuitupuulla, jonka hintataso on palautunut alkuvuoden tasolle. Tukin hinnat sen sijaan ovat säilyttäneet keväällä saavutetun tasonsa.

Puukauppamäärät ovat edelleen noin viidenneksen viime vuotta jäljessä, vaikka alkuvuonna ero oli pitkään yli kolmannes. Kirittävää riittääkin syksyn puukauppaan.

Puukaupan näkymiin vaikuttavat ennen kaikkea metsäteollisuuden tuotemarkkinat, joihin puolestaan heijastuu yleinen talouskehitys. Suomen talous on viimein kääntynyt kasvuun erityisesti ulkomaankaupan vahvan vedon ansiosta. Metsäteollisuuden suhdanteet eivät kuitenkaan vielä näy merkittävästi vientitilastojen myönteisenä kehityksenä. Metsäteollisuuden tuotteisiin vaikuttavat edelleen esimerkiksi logistiikkakustannukset ja inflaatiokehitys. Lisäksi kansainvälisen tilanteen epävarmuus ylläpitää varovaisuutta metsä- ja sahateollisuuden kysynnän näkymissä.

Pidemmällä aikavälillä sahateollisuus nähdään kuitenkin houkuttelevana toimialana. Tätä osoittaa ulkomaisten toimijoiden kiinnostus suomalaisia perheomisteisia sahoja kohtaan. Aiemmin Junnikkalan sahat siirtyivät Stora Enson omistukseen ja kuusamolainen Pölkky itävaltalaisen Pfeiferin omistukseen. Nyt myös itävaltalainen Binderholz on ilmoittanut vahvistavansa asemaansa Suomessa ostamalla Kuhmo Oy:n aiempien Lieksan ja Nurmeksen sahaomistustensa rinnalle.

Myös suomalaisomisteiset sahayritykset ovat investoineet tuotantoonsa ja laajentaneet toimintaansa yritysostoin. Ulkomainen kiinnostus voi osaltaan johtua Keski-Euroopan pitkän aikavälin näkymistä, joissa havupuun saatavuuden arvioidaan heikkenevän. Tällöin toimijoiden on turvattava sekä raaka-aineen saanti että jatkojalostuksen edellytykset.

Metsänomistajien näkökulmasta kehitys on kaksijakoinen. On myönteistä, että tuotantoon investoidaan Suomessa, mutta samalla alueellisen keskittymisen lisääntyminen voi vaikuttaa puumarkkinoiden kilpailuun. Metsänomistajat toivovatkin vahvaa kilpailua puusta, sillä kilpailuttamalla puukaupan he voivat valita parhaan tarjouksen vuosikymmeniä kasvattamilleen puille. Metsänhoitoyhdistysten uudistuvat puukauppapalvelut tarjoavat puunostajille ja metsänomistajille entistä helpomman väylän reiluun ja avoimeen puukauppaan.

Kuukauden nosto

Afrikkalainen sikarutto (ASF) todettiin ensimmäistä kertaa Suomessa heinäkuussa 2026 Virolahdelta löydetyissä luonnonvaraisissa villisioissa. Kaakkois-Suomeen on perustettu tartuntavyöhyke taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitukset vaikuttavat merkittävästi alueen maaseutuelinkeinoihin kuten metsänhoitoon.

Metsänhoidon rajoitukset tulivat voimaan heti sikaruttotapauksen tultua ilmi, eikä niiden kestosta ole toistaiseksi tietoa. Ruotsissa vastaavat rajoitukset olivat voimassa yli puoli vuotta. Harvennus- ja uudistushakkuut jouduttiin keskeyttämään, ja laatutappioita alkaa syntyä jo korjatulle puulle. Myös taimikonhoitojen ja metsänuudistamistöiden lykkääntyminen aiheuttaa metsänomistajille taloudellisia menetyksiä.

MTK seuraa tilanteen kehittymistä jatkuvasti. Tärkeää on, että viranomaisten ohjeistuksia noudatetaan ja taudin leviäminen estetään. Tautitorjunnan lisäksi on välttämätöntä huolehtia siitä, että tuottajille aiheutuvat kustannukset ja vahingot korvataan asianmukaisesti. Ajankohtaiset tiedot rajoituksista voi katsoa Ruokaviraston verkkosivuilta.

Lue sikarutosta MTK:n verkkosivuilta.

Kalle Karttunen

tutkimuspäällikkö

metsäntutkimus, puumarkkinat ja datakehitys

+358 44 373 9377

aiheet: puumarkkinat, puumarkkinakatsaus