Puhtaat ja turvalliset pinta- ja pohjavedet ovat elinehto. Sisämaan vesistöt ja pienvedet sekä rannikon pintavedet turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Ne tarjoavat meille tärkeitä hyötyjä, kuten puhdasta juomavettä, virkistysmahdollisuuksia, tulvasuojelua sekä arvokkaita maisema- ja luontoympäristöjä.

Ilmastonmuutos lisää sateita, kuivuusjaksoja ja sään ääri-ilmiöitä, mikä korostaa kokonaisvaltaisen vesienhallinnan tarvetta. Hankkeessa vahvistetaan alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä valuma-aluekohtaista suunnittelua, jossa tarkastellaan kaikkia alueen vesiin vaikuttavia toimia. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka ottavat huomioon eri toimijoiden tarpeet ja mahdollisuudet vesienhallintaan ja -hoitoon. Kaikki toimet ovat kuitenkin vapaaehtoisia maanomistajille ja muille toimijoille.

Hankkeessa kehitetään myös suunnittelutyökaluja sekä tuotetaan uutta tietoa vesistökuormituksesta ja kunnostustoimien vaikutuksista. Samalla aktivoidaan alueellisia toimijoita osallistumaan vesienhoitoon.

Vesi on maa- ja metsätalouden elinehto. Peltoviljely tarvitsee vettä sopivan määrän oikeaan aikaan. Puut eivät ole niin herkkiä vesimäärän vaihtelulle kuin yksivuotiset kasvit, mutta märkyyden tai kuivuuden jatkuessa niidenkin kasvu tyrehtyy. Kotieläintaloudessa vettä tarvitaan rehuntuotannon lisäksi eläinten juomavedeksi ja käyttövedeksi eläinsuojassa. Tässä korostuu pohjaveden määrän ja laadun turvaaminen.

Maa- ja metsätaloudesta aiheutuu niin ravinne- kuin kiintoainekuormitusta vesiin. Sektorit ovat tehneet merkittävää työtä kuormituksen vähentämiseksi, mutta toimia tarvitaan edelleen. Sopivien toimien valitsemisemiseksi ja kohdentamiseksi kannattaa hyödyntää hankkeen tarjoamaa neuvonta-apua ja tukea toimien toteutukseen. Olemalla aktiivinen pääsee itse vaikuttamaan ja ottamaan suurimman hyödyn hankkeesta.

Peltoviljelyssä kastelutarve lisääntynee jatkossa. Onko alueella saatavilla hyvälaatuista kasteluvettä? Pidättämällä vettä valuma-alueelle ja vähentämällä kuormitusta voidaan turvata kastelumahdollisuuksia. Toisaalta liikavedestä ja tulvista aiheutuvat haitat tulisi saada mahdollisimman vähäisiksi. Hyvän maan rakenteen lisäksi tarvitaan toimia, kuten veden pidättämistä yläjuoksulla ja ojien vesitilavuuden kasvattamista esimerkiksi kaksitasouomilla. Hyvällä valuma-aluesuunnittelulla voidaan paneutua näihin kysymyksiin.

MTK keskittyy erityisesti toimintaan maa- ja metsätalousyrittäjien kanssa. Toimimme siltana maanomistajien, viranomaisten ja muiden hankepartnereiden välillä. Osallistumme viestintään sekä rahoitusmallien kehittämiseen sekä keskusteluihin, joissa kehitetään vesienhoidon ohjauskeinoja.

Osallistumme maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun liittyvän neuvonnan kehittämiseen, järjestämme koulutusta eri sidosryhmille ja paikallisia vesiensuojeluun liittyviä tilaisuuksia. Julkaisemme myös info-kirjettä, jonka avulla kerrotaan vesiensuojelun ajankohtaisista asioista, kuten tutkimustuloksista ja onnistuneista toimenpidetoteutuksista.

Osallistumme valuma-aluesuunnitteluun ja valuma-aluetalkkaritoiminnan kehittämiseen, jotta viljelijät ja metsänomistajat saisivat niistä mahdollisimman suuren hyödyn. Suunniteltavien toimenpiteiden on tärkeä sopia hyvin tilojen arkeen, mutta samalla tuottaa mahdollisimman suuri vesiensuojeluhyöty. Osallistumme pilotointiin, jossa kehitetään mallia kotieläintilalle ylimääräisen lantafosforin siirtämiseksi lisäfosforia tarvitseville kasvinviljelytiloille. Tämä edistää myös huoltovarmuutta.

Olemme mukana pienellä panoksella monessa muussakin tehtävässä. Otamme mielellämme vastaan ideoita, joilla hanke voi edistää vesin hyvän tilan saavuttamista.

Hanke toimii koko maassa, mutta demoalueet toimivat esimerkkeinä valuma-aluelähtöiselle suunnittelulle ja toimenpiteiden toteutukselle. Demoalueet ovat Laihianjoki-Sulvanjoki, Temmesjoki, Mynälahti, Porvoonjoki ja Virtasalmi-Joroinen. Alueet sijaitsevat eri osissa Suomea ja ne edustavat erilaisia vesistöjä sekä valuma-alueita, ympäristöolosuhteita ja vesien tilaan vaikuttavia haasteita.

Tärkeä toiminnan lähtökohta kaikilla demoalueilla on valuma-aluelähtöisyys ja yhteistyön vahvistaminen eri sidosryhmien välillä. Saadut kokemukset, toimintamallit ja hyvät käytännöt voidaan levittää muualle Suomeen.

Hanke yhdistää maan- ja vesialueiden omistajat, järjestöt, säätiöt, tutkimuslaitokset ja viranomaiset ympäri Suomen. Mukana on yhteensä 15 partneria julkiselta ja kolmannelta sektorilta:

• Elinvoimakeskukset (Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjois-Suomi, Lappi)
• Lupa- ja valvontavirasto 
• Ympäristöministeriö
• Maa- ja metsätalousministeriö
• Suomen ympäristökeskus (Syke)
• Luonnonvarakeskus (Luke)
• Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
• Suomen metsäkeskus
• Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• John Nurmisen säätiö
• Pidä Saaristo Siistinä ry
• Suomen luonnonsuojeluliitto
• WWF Suomi.

Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.