Maa- ja metsätaloudessa käytettävät torjunta-aineet lisäävät ympäristön kemikalisoitumista, sillä torjunta-aineita levitetään  laajoille alueille ympäristöön rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan.

Suomessa viimeisen 60 vuoden aikana uusia kemiallisia torjunta-aineita on kehitetty monia.Torjunta-aineiden käyttö hehtaaria kohden on Suomessa vähäisempää kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, koska tauteja ei pohjoisessa ilmastossa esiinny yhtä paljon.

Suomessa hyväksytystä 243 torjunta-aineesta valtaosa käytetään maataloudessa. Metsätaloudessa torjunta-aineita käytetään lähinnä taimitarhoilla. Uudet EU-säädökset, esim. vesipuitedirektiivi, velvoittavat Suomea aloittamaan myös torjunta-aineiden seurannan ympäristössä. Torjunta-aineiden käytön valvonta on tärkeää esimerkiksi pohjavesien suojelun kannalta.

Koska maa- ja metsätaloudessa käytettävät torjunta-aineet on kehitetty myrkyllisiksi torjuttaville eliöille ja ne ovat yleensä samalla haitallisia myös muille eliöille. Torjunta-aineiden maahantuonti ja myynti edellyttävät torjunta-ainelain mukaisen ennakkotarkastuksen ja hyväksynnän.

Lannoitteiden hyväksymismenettelystä vastaa Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK). Suomen ympäristökeskus osallistuu ennakkotarkastusmenettelyyn arvioimalla torjunta-aineiden ympäristövaikutuksia. Valmisteiden terveysvaikutukset arvioi Sosiaali- ja terverveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV).

Klikkaa kuva suuremmaksi.