Matkalla vierailtiin useilla maatiloilla, Raisio-yhtymässä sekä Nordkalkin kaivoksella.

Viljelijöiden lisäksi toimittajat pääsivät jututtamaan myös muita suomalaisia maatalouden ja ruoka-alan alan asiantuntijoita.

Toimittajille oli koottu jo ennen matkaa tuhti faktatietopaketti juttujen teon avuksi.

Matkalle osallistui parinkymmenen ulkomaisen toimittajan lisäksi myös kymmenkunta suomalaista maataloustoimittajaa. Ulkolaisia toimittajia oli mukana yhdeksästä eri maasta.

Allekirjoittanut osallistui matkan järjestelyihin sekä Maataloustoimittajat ry:n matkatyöryhmän puheenjohtajana että Euroopan maataloustoimittajien hallituksen jäsenenä.

MTK taustoitti kansainvälistä ryhmää
 

Matkaohjelma alkoi sunnuntai-iltana 31.5. MTK:n tarjoamalla illallisella ravintola Suomalaisella Pohjalla.

Ennen ruokailua MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Aarno Lehtonen toivotti toimittajat lämpimästi tervetulleiksi Varsinais-Suomeen ja kertoi alueen maatalouden erityispiirteistä ja haasteista, joita kuivat keväät, sateiset puintisäät ja Itämeren läheisyys tuovat peltokasviviljelyyn.
 

MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä kertoi maa- ja metsätaloutemme haasteista ja mahdollisuuksista matkan aluksi.

MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä muistutti puheenvuorossaan Suomen olevan maailman pohjoisin maatalousmaa ja nosti esille sääolojen sekä lyhyen kasvukauden vaikutukset kilpailukyvyllemme. Hemmilä korosti puheessaan muun muassa huoltovarmuuden merkitystä ja roolia, tarvetta parantaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokaketjussa sekä metsien ja kestävän metsätalouden merkitystä Suomelle. Hän toi myös esille ennallistamisasetuksen toimeenpanon erityiset haasteet maassamme.

Illallisen jälkeen osa ryhmästä lähti kanssamme katsomaan jääkiekon mm-finaalia turkulaiseen pubissa. Lisämausteensa ottelun seuraamiseen toi se, että ryhmän mukana oli ottelua intohimoisesti seurannut sveitsiläistoimittaja Renate, joka oli kommentoi urheasti ottelutulosta MTV Uutisille heti ottelun jälkeen.

Kuvassa vasemmalta Nina Parzych (Saksa), Renate Hodel (Sveitsi), Marie Hattlevoll (Norja) ja Melanie Epp (Kanada/ Belgia). Taustalla belgialaiset Ruben de Keyzer ja Thor Deyaert. 

Tiukka peli päättyi riemukkaisiin Suomen voitonjuhliin.

Heikkilän tila esitteli tehokasta ja vastuullista porsastuotantoa

Matkan ensimmäinen maanantaiaamun tilavierailukohde oli Timo Heikkilän emakkosikatila Ruskolla. Siellä saimme vieraat saivat tutkailla porsituskarsinoita lasin takaa showroom-tilassa, jossa Heikkilä kertoi tilansa historiasta, kehitysvaiheista sekä siitä, miten ympäristöystävällisyys ja eläinten hyvinvointi on nykyaikaisessa maataloudessa mahdollista yhdistää taloudelliseen tehokkuuteen.

Timo Heikkilä on tilan viidennen sukupolven yrittäjä tilalla, joka sijaitsee vain 12 kilometrin päässä Turun keskustasta. Sijainti asutuksen ja Itämeren läheisyydessä on tuonut yrittäjyyteen omat lisämausteensa. Tilanpito on ympäristöhaasteista huolimatta onnistunut, ja vieläpä niin, että toiminta on vuosien varrella merkittävästi laajentunut.


Toimittajat seurasivat tarkkaavaisina Timo Heikkilän esitystä tilan showroomissa.


Maatilayrityksen keskeisinä ohjenuorina ovat erikoistuminen, avainlukujen seuraaminen ja niihin pohjautuva toiminnan jatkuva kehittäminen.   

Tilalla on noin 3 500 emakkoa, ja se tuottaa vuosittain yli 100 000 porsasta Atrian sopimustuotantoon. Heikkilän tila on tiettävästi maailman suurin sikatila, jossa sioilla säilytetään pitkät hännät.

Kaksi kolmasosaa tilan porsaista syntyy vapaaporsituksessa ja tuotanto on ollut kokonaan antibioottivapaata vuodesta 2019.

Itämeren ja asutuksen läheisyys sekä tiukat ympäristövaatimukset ovat kannustaneet Heikkilää kehittämään uusia ratkaisuja lannan käsittelyyn.
 

Timo Heikkilä esitteli tilalle kehittämäänsä lietelannan käsittelyjärjestelmää.

Tilalle on rakennettu 11 kilometriä maanalaisia lietelannan siirtolinjoja 500 hehtaarin peltoalalle. Lannan nestemäinen, typpipitoinen ja vähemmän fosforia sisältävä osa siirretään säiliöstä toiseen ja pumpataan lähipelloille. Fosforipitoisempi kiinteä aines kuljetetaan levitettäväksi 100–130 kilometrin päässä sijaitseville pelloille.

Tuotantotiloissa hyödynnetään lannan viilennystä ja ilmalämpöpumppuja, jotka tiivistävät kosteutta. Ratkaisu vähentää hajuhaittoja ja tuottaa samalla energiaa.

EU-direktiivi kieltää sikojen häntien leikkaamisen, mutta sitä ole käytännössä valtaosassa EU-tuotantoa noudatetettu. Suomessa kielto on voimassa.

Heikkilä kertoi, että saparoporsaiden tuottaminen vaatii lisätyötä ja investointeja. Hännänpurenta saadaan kuitenkin hallintaan porsaiden olosuhteita parantamalla, jos näin halutaan.
 

Raisoilla tutustuttiin kauratuotteisiin

Heikkilän tilalta matka jatkui Elovena ja Benecol-brändeistään tunnetun Raisio-yhtymän vieraaksi. Siellä kuulimme aluksi yritysesittelyn yhtiön brändi- ja vastuullisuusjohtaja Annika Boström-Kumlinilta. Esityksen lomassa toimittajat pääsivät maistelemaan Elovena-välipalakeksejä ja kaurajuomia.

Aamiais-, välipala- ja leivontatuotteita sekä sydänterveyttä tukevia elintarvikkeita valmistavalla yhtiöllä näyttäisi pyyhkivän varsin hyvin, sillä erityisesti aamupala ja välipalatuotteiden myynti on hyvässä kasvussa.

Uuttakin on kehitteillä. Yhtiö uskoo uuteen tulevaisuuden kasvuun myös uusilla terveysvaikutteisilla, ruuansuolatusta lisäävillä runsaskuituisilla valmisteilla.  

Raisio on perustanut tätä varten uuden pilottitehtaan vuoden 2026 alusta. Ajatus on hyödyntää uusiin tuotteisiin viljatuotteiden valmistuksesta syntyviä sivuvirtoja.

Kuten tänä päivänä on tapana, on vastuullisuus viety esittelyvideoiden lisäksi myös osaksi yhtiön liiketoimintaa.

Käytännön vastuullisuustoimia toteutetaan muun muassa sopimusviljelijöille maksettavien vastuullisen tuotannon lisien, hävikin vähentämisen ja jätteiden käsittelyn kautta sekä energian kulutusta vähentämällä. Markkinoinnissaan yhtiö haluaa edistää terveellisiä ruokavalintoja.

Annika Boström-Kumlin, Minna Oravuo ja Ilkka Ojansivu kertoivat kauravalmisteiden merkityksestä ja tulevaisuuden potentiaalista.

Hankintapäällikkö Minna Oravuo muistutti, että tuotannon tärkein raaka-aine on suomalainen vilja, erityisesti kaura.

Kauran käyttö Suomessa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana mukavasti 54 %. Kasvua selittää erityisesti ruokakäyttö, jossain määrin myös viennin kasvu.

Oravuo kertoi sopimusviljelyn periaatteista, elintarvikekauran laatulisästä sekä vastuullisen viljelyn lisästä, jonka maksu edellyttää Raision hiilijalanjälkilaskentaan osallistumista sekä polttoaineiden ja lannoitteiden käyttöön, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, kerääjäkasvien käyttöön sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien vaatimusten noudattamista.

Raisio Food Solutionsin myyntijohtaja Ilkka Ojansivu kertoi kauran potentiaalista superruokana, joka on nyt aliarvostettu. Suomi on EU:n suurin ja maailman viidenneksi suurin kauran viejä ja maailman johtava maa kauran elintarvikekäytössä. Verrattuna vaikkapa riisiin kauran ravitsemukselliset edut ovat kiistattomat.

Töitä markkinoinnissa kuitenkin riittää, sillä tällä hetkellä Suomesta viedään laadukasta kauraa bulkkina keskieurooppalaisen elintarviketeollisuuden käyttöön.

Kaurajuomat ovat vahvistaneet asemiaan soija- ja riisipohjaisiin juomiin verrattuna. Kasvipohjaisista juomista jo puolet onkin kaurasta.

Kaura on myös luonnostaan gluteiiniton vaihtoehto, joten se soveltuu keliaakikoille.

Kauran käsittelyyn ja prosessointiin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota, jotta siihen ei sekoitu jäämiä vehnästä, ohrasta tai rukiista. Yhtiö on kehittänyt Nokian tuotantolaitostaan vastaamaan gluteiinivapaiden kauratuotteiden vaatimuksiin.

Hunsan tilalla esiteltiin kuminan viljelyä

Raision tarjoaman lounaan jälkeen matka jatkui kohti Ilmari Hunsan kasvinviljelytilaa Nousiaisissa. 

Tilavierailu starttasi pihapiirissä, jossa Ilmari kertoi tilastaan, viljelymenetelmistään ja vastaili toimittajien kysymyksiin.

Tilalla viljelyssä on noin 240 hehtaaria peltoa. Ilmari otti sukutilan vastuulleen vuonna 2014. Kokonaisuus on muotoutunut Hunsan vanhempien kahdesta kotitilasta ja myöhemmin hankitusta peltoalasta.

MTK-Nousiaisten puheenjohtajanakin toimivan Hunsa on ottanut viljelymenetelmiinsä oppia sekä Suomesta että ulkomailta. Hänen ajatteluaan kuvaa se, että merkittävin ympäristöteko on laadukkaan ja runsaan sadon tuottaminen. Tämä näet edellyttää pitkäjänteistä maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä.

Hunsan viljelyssä ovat käytössä maanmuokkauksen vähentämiseen ja maaperän kosteuden sekä orgaanisen aineksen parempaan säilyttämiseen tähtäävä Strip-till-kylvö sekä poikkeuksellisen monipuolinen kahdeksan kasvin viljelykierto:

sokerijuurikas → korianteri → kumina → ruis → öljykasvit → syysvehnä, jota täydennetään usein kauralla ja herneellä.

Viljelykierto parantaa maan rakennetta, lisää luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa tilan ilmastonkestävyyttä esimerkiksi vettä tehokkaasti hyödyntävien kasvien, kuten korianterin, avulla

Tilalla hyödynnetään lohkokohtaista, vaihtuvamääräistä lannoitusta. Tämän tueksi on käynnistetty peltomaiden skannausprojekti, jonka tavoitteena on laatia korkean tarkkuuden kartoitus koko peltoalasta. Skannaus mahdollistaa jo nyt jo tarkan ravinnelevityksen kartoitetuilla alueilla.

Tila hyödyntää myös satelliittiseurantaa sekä N-Tester BT -mittaria kasvien reaaliaikaisen typpitarpeen määrittämiseen. Jaettu typpilannoitus varmistaa, että typen levitys tehdään juuri silloin, kun kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteen mahdollisimman tehokkaasti.

Maan kasvukuntoa ylläpidetään kalkituksella sekä kerääjä- ja peitekasvien avulla.

Hunsan tilalla noin puolet viljelykasveista on syyskylvöisiä.

Ilmari Hunsa esitteli toimittajille kesäkuun alun kuminakasvustoaan.

Tilavierailulla kävimme pellolla katsomassa kuminapeltoa, jonka aluskasvina on korianteri.

Trans Farmin viljelypäällikkö Tuomas Levomäki esitteli toimittajille kuminan viljelyä ja Trans Farmin toimintaa. Yritys vastaa sopimusviljelijöiden tuottamien maustekasvien jalostuksesta ja viennistä.

Suomi tuottaa noin 28 % maailman kuminasta ja on yksi maailman tärkeimmistä tuottajamaista. Lähes 99 % vuosittaisesta sadosta menee vientiin.

Sarka-vierailu valotti maataloutemme historiaa ja nykytilaa

Nousiaisista ryhmä suuntasi kohti Loimaan Sarka-maatalousmuseota. Siellä meidät vastaanotti museon johtaja
Lauri Viinikkala.

Agronomitiiliton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto kertoi Suomen ja maataloutemme historiasta, joka avasi näkymää myös tämän päivän maatilarakenteeseemme. Kaunisto kertoi myös Agronomiliiton uudistuneesta roolista ja toiminnasta mm. käynnissä olevasta ruoka-akatemiaprojektista.

Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Jukka Peltola taas kertoi kansainvälisesti ainutlaatuisesta huoltovarmuusjärjestelmästämme ja maatalouden roolista siinä. Esitysten jälkeen tutustuimme museoon, joskin varsin rajatussa aikataulussa.

Maanantai-illan huipensi illallinen Airismaalla sijaitsevassa Herran Kukkarossa, jossa meitä odotti Atrian lihaherkuista notkuva illallispöytä. Illaista edeltäen Atrian vientijohtaja Seppo Pellikka sekä markkinointi- ja kategoriaspesialisti Maria Mustakallio kertoivat yhtiön viennistä Pure rare-brändillä.

Tiistai alkoi Paappalan tilalta

Tiistaiaamuna bussi suuntasi kohti Lietoa Paappalan tilalle, jota isännöi Timo Laaksonen.


Uolevi Oristo (vas.) tulkkasi Timo Laaksosen tilaesittelyn ja toimittajien kysymykset. Oikealla muistiinpanoja tekee norjalaistoimittaja Erling Mysen.

Tilalla esiteltiin merkittävää investointia viljankuivauksen kapasiteettiin ja energiatehokkuuteen. Aiempi öljypohjainen kuivuri on tilalla korvattu ympäristöystävällisemmällä ja taloudellisemmalla kaksikanavaisella viljankuivurilla, jonka energianlähteenä käytetään tilan omista metsistä korjattua haketta.
 

Toimittajat vierailivat kuivurissa ja pääsivät ihailemaan sen ylätasanteelta avautuvaa maisemaa.

Uusi investointi on alentanut kustannuksia merkittävästi: aiemmin tila kulutti jopa 180 000 litraa öljyä vuodessa, kun taas nykyinen hakkeen kulutus on alle 500 kuutiometriä.

Ryhmä vieraili myös energiapuun varastoalueella.

Siementila Salo ja Tilasiemen esittelivät suomalaista siementuotannon osaamista

Paappalan tilalta matka jatkui Siementila Saloon, Loimaan Mellilässä sijaitsevaan perheyritykseen, jota johtavat toimitusjohtaja Niilo Salo ja Santeri Salo yhdessä vanhempiensa Markku ja Päivi Salon kanssa.

Tila viljelee ja tuottaa sertifioitua siemenviljaa ja on keskeinen toimija valtakunnallisessa tilasiemenpakkaamoiden Tilasiemen-ketjussa, joka myy siemeniä koko Suomessa.

Siementila Salon toimintaa tukee laaja verkosto, johon kuuluu yli 35 sopimusviljelijää, mukaan lukien useita erikoistuneita luomutuottajia yli 1 800 hehtaarin siementuotantoalalla.

Tilalla on moderni ja suuren kapasiteetin siementen pakkaamo sekä tutkimustoimintaan soveltuva testausympäristö.

Yritys tuottaa ja pakkaa korkealaatuisia sertifioituja siemeniä useille eri vilja-, palko-, öljy-, nurmi- ja rehukasveille.

Tilalla toteutetaan myös Tilasiemen Oy:n virallisia lajikekokeita. Uusia kasvilajikkeita testataan ennen niiden markkinoille tuloa, jotta voidaan varmistaa niiden soveltuvuus Suomen vaativiin kasvuolosuhteisiin.

Siementila Salo tunnetaan edelläkävijänä, ja koska tilalla toteutetaan virallisia lajikekokeita, yritys saa käytännön kokemusta uusista lajikkeista jo kauan ennen niiden laajempaa markkinoille tuloa.

Qvidjassa esillä maaperän hiilensidonnan ja Itämeren suojelun tutkimus

Lounaan jälkeen matka jatkui kohti Paraisilla sijaitsevaa Qvidjan kartanoa.

Matkalla maataloustoimittajana mukana ollut Markku Pulkkinen kertoi Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa suomalaisesta metsätaloudesta ja metsien kestävästä käytöstä.

Matkan aikana selvisi, että Qvidjan omistajia Ilkka Herliniä ja Saara Kankaanrintaa oli kohdannut konerikko kesken veneretken.

Paikan päällä meitä kuitenkin vastaanotti iloinen ja asiantunteva joukko BSAG:n, Ilmatieteen laitoksen sekä Soilfoodin edustajia.

Qvidjassa tutkitaan uudistavaa maataloutta ja metsätaloutta. Itämeri, ilmasto, maaperä ja luonnon monimuotoisuus ovat tutkimuksen keskiössä. Tutkimusta tehdään nautojen, lampaiden ja hevosten kanssa.

Tilan ympärille rakentunut tutkimuskeskus sijaitsee 1400-luvulla rakennetun linnan yhteydessä.

Ilmatieteen laitoksen Jari Liski kertoi maaperän hiilitaseen mittausmenetelmistä.

Qvidja toimii Carbon Action -alustan lippulaivakohteena. Carbon Action kehittää menetelmiä hiilen sitomiseksi pysyvästi maaperään ja muutosten tieteelliseksi todentamiseksi. Hankkeen tavoitteista ja koemenetelmistä kertoi Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan Jari Liskin opastuksella. Pääsimme myös tutustumaan hankkeen mittauslaitteiston toimintaan. Laitteilla mitataan sekä hiilen sitoutumista maaperään että sen vapautumista.


BSAG:n Siori Taalas havainnollisti hyvässä kasvukunnossa olevan maaperän vedenläpäisykykyä  

Vierailun aikana saimme kuulla myös Baltic Sea Action Groupin toiminnasta toiminnanjohtaja Pieta Jarvalta ja projektipäällikkö Siri Taalakselta. Maan kasvukunnon parantaminen ja hiiliviljelyn edistäminen ovat järjestön Itämeren suojeluun tähtäävän toiminnan ydinalueita.


Sailfoodin kaupallinen johtaja Sampo Järnefelt esitteli yrityksen toimintaa ja kertoi tulevaisuuden suunnitelmista.

Qvidjassa tutuimme myös Soilfoodiin. Sampo Järnefelt ja Mari Jokinen kertoivat yrityksen liiketoiminnasta, joka hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja kiertotaloustuotteiden raaka-aineina. Yhtiö tähtää myös kansainväliseen kasvuun päätuotteinaan maanparannuskuidut maaperän orgaanisen aineksen lisäämiseen, kierrätysravinteet sekä tehokkaat kalkitustuotteet. Lisäksi yritys markkinoi kuivikeaineita kotieläintiloille.

Peltojen kalkitus haasteena

Tiistain viimeisenä yritysvierailukohteena ryhmä vieraili Nordkalkin kalkkikivikaivoksella. Vierailimme ensin avolouhoksen näköalapaikalla, jonka jälkeen siirryimme kuulemaan Nordkalkista yrityksenä, kalkin louhinnasta ja kalkista maanparannusaineena.


Näkymä louhoksen näköalapaikalta.

Nordkalkilla meidät ottivat vastaan pohjoisen alueen kaupallinen johtaja Mikael Furu, maatalousliiketoimintayksikön johtaja Juuso Hakala, avainasiakaspäällikkö Jan Drugge ja geologi Gerhard Hakkarainen.

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen toimittaja, joka valmistaa ja toimittaa kalkkikiveä, poltettua kalkkia, sammutettua kalkkia sekä erikoismineraaleja monille eri teollisuudenaloille.

Paraisilla Nordkalk valmistaa kalkkikiveä, kalkkikivijauhetta, poltettua kalkkia kiviaineksia. Siellä työskentelee noin 120 henkilöä yrityksen kaikkiaan noin 800 henkilöstä.

Tuotteita käytetään maatalouden lisäksi muun muassa rakennusalalla ja vedenkäsittelyssä.

Kalkkikivi on sedimenttikiveä, joka koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista (CaCO₃).

Sillä on monia tärkeitä tehtäviä ruokaketjussa. Muun muassa aamiaispöydän kananmunissa ei olisi vahvoja kuoria ilman kalkkikiveä kanojen ruokinnassa. Sokerintuotannossa taas kalkkikiveä käytetään puhdistamaan sokerimehua valmiiksi sokeriksi.

Jan Drugge kertoi suomalaisen paltomaan tarvitsevan lisää kalkitusta.
 

Maataloudessa kalkkikiven tunnetuin käyttö liittyy peltomaan kalkitukseen. Kalkitus parantaa satoja ja auttaa kasveja, kuten sokerijuurikasta, saamaan kasvun kannalta tarvitsemansa ravinteet. Nordkalkin Jan Druggen mukaan haasteena kuitenkin on, että peltoja kalkitaan Suomessa liian vähän. Monien peltojen Ph-arvo on liian alhainen, jolloin maa jää liian happamaksi ravinteita tehokkaasti hyödyntävän viljelyn kannalta.

Illan huipensi suomalainen sauna porealtaineen ja illallinen saaristohotelli Villa Wolaxissa Paraisilla. Rohkeimmat pulahtivat myös uimassa Itämeressä. Illallista sponsoroivat Nordkalk, Soilfood ja SLC.

Illallisen aikana SLC Åbolandin puheenjohtaja ja SLC:n toinen varapuheenjohtaja Thomas Lindroth (kuvassa keskellä) kertoi suomenruotsalaisista viljelijöistä, heidän edunvalvonnastaan sekä saariston maataloudesta. Kuvassa vasemmalla tanskalainen Jörgen P. Jensen sekä ENAJ:n puheenjohtaja, ranskalainen Yanne Boloh.

Nultossa tutustuttiin varhaisperunoiden viljelyyn monipuoliseen maatilayrittämiseen

Päätöspäivä keskiviikko alkoi vierailulla Nulton tilalle Paraisilla. Nultossa viljellään varhaisperunaa, vadelmia, viljaa, härkäpapua, öljykasveja ja hernettä. Lisäksi tila tarjoaa koneurakointipalveluja sekä harjoittaa ravunkasvatusta.


 

Tilalla saimme seurata varhaisperunan nostoa. Toimittajat pääsivät myös maistelemaan vadelmia.


Roger Lindroos on todellinen ammattimies paitsi viljelyssä, myös PR-toiminnassa.
 

Tilan omistaja Roger Lindroos aloitti maanviljelijänä vuonna 1987. Ensimmäiset varhaisperunat hän istutti kolme vuotta myöhemmin.

Varhaisperunaa viljellään noin 10 hehtaarin alalla. Istutus alkaa yleensä maaliskuussa, ja sadonkorjuu käynnistyy toukokuun lopulla. Lajikkeina viljellään Timoa, Siikliä, Annabelleä ja Jussia.

Perunat myydään pääasiassa tukkukauppiaille, jotka toimittavat niitä ympäri Suomen, mutta vastanostettuja perunoita myydään myös itsepalvelupisteessä Paraisilla.

Lindroosin mukaan varhaisperunan tuotannon suurin haaste on sää. Istutusaikaan on usein kylmää, jolloin viljelijän on päätettävä, uskaltaako istutuksen aloittaa vai kannattaako odottaa lämpimämpiä säitä.


 

Vadelmia tilalla viljellään muovitunnelissa, joka käyttää samaa lämmitintä kuin viljankuivaamo. Vadelmia ja varhaisperunoita myydään myös suoraan kuluttajille tilan omassa myyntipisteessä.
 

Moderni maidontuotanto esillä Lähteenmäen tilalla 

Toimittajamatkan viimeinen vierailukohde oli samalla paikkakunnalla, kuin mistä matka alkoikin eli Ruskolla. Siellä toimittajat pääsivät vierailemaan Lähteenmäen maitotilalle. Tilaan tutustumisen lisäksi tilalla saatiin maistella Valion välipalatuotteita.

Lähteenmäen suku on omistanut tilan jo yli sadan vuoden ajan, mutta tilan historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka.

Tilalla toteutettiin sukupolvenvaihdos tämän vuoden huhtikuussa ja nyt tilaa johtavat Antti ja Antero Lähteenmäki. Edellinen sukupolvi, Sauli ja Soile Lähteenmäki, osallistuvat edelleen aktiivisesti tilan päivittäiseen toimintaan.

Tilalla on pitkät perinteet maidontuotannossa. Merkittävä muutos tapahtui vuonna 2012, kun 32 lehmän parsinavetta korvattiin kahden lypsyrobotin pihatolla, jossa oli tilaa 150 lehmälle.

Lähteenmäen tilalla on noin 200 lypsylehmää ja 150 nuorkarjaa. Suurin osa karjasta on risteytyseläimiä, joiden taustalla ovat holstein, ayrshire, montbéliarde -rodut.

Lypsy hoidetaan tätä nykyä kolmella robotilla. Maito toimitetaan Valion meijereihin Riihimäelle tai Seinäjoelle.

Tila hyödyntää kaikkiaan noin 300 hehtaarin peltoalaa, josta kolmannes on omaa ja loput vuokrapeltoja tai sopimusviljelyssä. Viljelyssä on säilörehunurmea, heinää, maissia, härkäpapua, syysruisvehnää, vehnää, ohraa ja kauraa.

Biokaasulaitos tuottaa kaiken tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön, mikä parantaa tilan energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista energialähteistä.

Matkan palaute positiivista

Suomen lehdistömatka oli osa Euroopan maataloustoimittajien verkosto ENAJ:n matkatarjontaa. ENAJ tarjoaa vuosittain puolenkymmentä matkaa tutustumaan maatalouteen puolille Eurooppaa.

Tänä vuonna 15 vuotta täyttävä verkosto perustettiin, koska silloisella EU-komissaari Cioloksellas oli tarve tavoittaa maatalouteen erikoistuneita toimittajia EU-jäsenmaissa.

Aktiivinen maataloustoimittaja Jef Verhaeren ryhtyi tuumasta toimeen ja perusti verkoston yhdessä kumppaniensa kanssa.

Sittemmin järjestöstä on muodostunut laadukkaiden toimittajamatkojen sekä muiden ammatillisten tapahtumien järjestäjä. Matkoille voivat osallistua maataloustoimittajajärjestöjen jäsenet myös EFTA-maista. ENAJ välittää eurooppalaisille toimittajille ja viestijöille maatalouden parhaita käytäntöjä eri maista. Se tarjoaa myös kanavan verkostoitua eri maiden maatalousmedian kanssa.

Useat Suomen matkalla olleet olivat osallistuneet vastaaville matkoille jo aiemmin, mutta oli mukana pari ensikertalaistakin.

Palautekyselyyn vastanneet pitivät matkaa antoisana ja joiltain osin jopa odotukset ylittävänä. Valtaosa toimittajista ilmoitti kirjoittavansa matkasta useita juttuja ja muutama hyödynsi sen taustatiedon keräämisenä.

Matkalle osallistui toimittajia Belgiasta, Saksasta, Ranskasta, Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Sloveniasta, Kroatiasta, Sveitsistä ja Suomesta.

Sponsorit matkan mahdollistajina

Maataloustoimittajat ry:n matkatyöryhmä suunnitteli ja ideoi matkakohteet sekä vastasi matkan käytännön järjestelyistä. Mukana ryhmässä oli paljon paikallistuntemusta ja vierailukohteista oli runsaudenpulaa. Useita pohdinnassa olleita tiloja ja tuotantosuuntia jäikin Varsinais-Suomesta esittelemättä. Toisen yhtä pitkän matkan olisikin voinut helposti järjestää.

Toimittajat maksoivat matkansa ja majoituksensa Suomeen itse. Bussi ja kaikki ruokailut hoidettiin yhteistyökumppaneiden kanssa. He olivat myös apuna ohjelman suunnittelussa ja matkan isännöinnissä.

Matkan yhteistyökumppaneina ja sponsoreina toimivat Agronomiliitto, Antti-Teollisuus, Atria, MTK, MTK Varsinais-Suomi, Nordkalk, ProAgria, Raisio, SLC, Soilfood, Tilasiemen ja Trans Farm.

Erityiskiitos MTK-Varsinais-Suomelle, joka hoiti bussin käyttöömme, ja jonka toimihenkilöt Tero Sarkala ja Juhani Törmä kiersivät ahkerasti tiloja ryhmän mukana ja toimivat samalla tietopankkeina varsinaissuomalaisesta maataloudesta.

Klaus Hartikainen

jäsenviestintäpäällikkö

jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+358 20 413 2316

+358 40 169 2060

aiheet: mtk mobiili