Tapaamisissa nousi kuitenkin esiin myös myönteinen viesti. CAP:n sisällöllisissä kysymyksissä MTK:n tavoitteet ovat saaneet laajasti tukea parlamentissa ja jäsenmaiden keskuudessa. Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että tulevan CAP:n keskeisenä tehtävänä on turvata kannattava ruoantuotanto, vahvistaa maatalouden kilpailukykyä sekä huomioida jäsenmaiden erilaiset tuotanto-olosuhteet. Erityisesti tuotantosidonnaisen tuen merkitys, luonnonhaittakorvauksen säilyminen sekä hallinnollisen taakan keventäminen tunnistetaan aiempaa paremmin myös eurooppalaisessa keskustelussa. MTK:n viesti siitä, että kannattavuus on kaiken muun kehittämisen perusta, näyttää löytäneen vastakaikua.

Maatalouden rahoitus keskeinen kysymys

Rahoituskysymys varjostaa kuitenkin muuten myönteistä kehitystä. Keskusteluissa korostui huoli siitä, että maatalouden käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa EU:n viljelijöille asettamia odotuksia kilpailukyvyn, kriisinkestävyyden, ympäristötoimien, eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvan vahvistamisesta. MTK painotti, että maatalous on Euroopan strategista infrastruktuuria, eikä sen rahoitusta voida tarkastella pelkkänä budjettikysymyksenä. Esillä pidettiin myös Itä-Suomen erityistarpeita sekä maatalouden ja maaseudun merkitystä alueen elinvoimalle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Suomen aseman EU:n itäisen ulkorajan valtiona tulee näkyä rahoitusratkaisuissa. MFF:n lopullinen ratkaisu riippuu viime kädessä kansallisten hallitusten ja valtionpäämiesten kyvystä sovittaa loppuneuvotteluissa kansalliset edut kompromissiksi, ja Suomen hallituksen onnistumisella näissä neuvotteluissa on ratkaiseva merkitys suomalaisen maatalouden toimintaedellytysten turvaamisessa.

Strasbourgissa keskusteltiin laajasti myös elintarvikemarkkinoiden toimivuudesta. Moni tapaamiskumppani jakoi näkemyksen siitä, että viljelijöiden asemaa ruokaketjussa on vahvistettava nykyistä määrätietoisemmin. Epäreilujen kauppatapojen torjuntaa koskevan UTP-direktiivin uudistaminen nähtiin tärkeänä keinona parantaa arvon jakautumista ruokaketjussa. MTK korosti, että maatalouden kannattavuushaasteita ei voida ratkaista yksinomaan tukipolitiikalla, vaan tarvitaan myös toimivampia markkinoita, enemmän läpinäkyvyyttä sekä vahvempaa neuvotteluvoimaa viljelijöille. Tuottajaorganisaatioiden ja osuuskuntien toimintaedellytysten kehittämistä sekä viljelijän aseman parantamista myös julkisten hankintojen lainsäädännön uudistuksessa pidettiin laajasti tarpeellisena.

Kotieläintuotannon tulevaisuus oli esillä useissa keskusteluissa. MTK nosti vahvasti esille tarpeen viedä komission valmisteilla oleva kotieläinstrategia käytäntöön tavalla, joka vahvistaa eurooppalaisen tuotannon kilpailukykyä eikä lisää tarpeetonta sääntelyä. Samalla korostettiin proteiinisuunnitelman merkitystä Euroopan omavaraisuuden vahvistamisessa. Euroopan tulee pystyä lisäämään omaa valkuaiskasvituotantoaan ja vähentämään riippuvuuttaan tuonnista. Suomen näkökulmasta tämä on tärkeää niin huoltovarmuuden kuin maatalouden markkinamahdollisuuksienkin kannalta.
 

Lannoitemarkkinoiden toimivuutta parannettava

Myös lannoitemarkkinat nousivat Strasbourgin keskusteluissa esiin. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvainen eurooppalainen maatalous on lannoitteiden hinnan ja saatavuuden vaihteluille. MTK painotti, että lannoitemarkkinoiden toimivuutta on parannettava, kilpailua lisättävä ja tuotantopanosten saatavuus turvattava kaikissa olosuhteissa. Tämä on keskeinen edellytys sekä maatalouden kannattavuudelle että koko Euroopan ruokaturvalle.

Strasbourgin viesti oli kokonaisuutena rohkaiseva mutta samalla vakava. CAP:n sisältöä koskevissa neuvotteluissa kehitys näyttää etenevän monilta osin MTK:n tavoitteiden suuntaan. Suurin kysymysmerkki liittyy kuitenkin edelleen maatalouden rahoitukseen. Tulevien kuukausien aikana ratkaistaan, saako Euroopan maatalous käyttöönsä ne resurssit, joita ruokaturvan, huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää. MTK jatkaa vaikuttamistyötä määrätietoisesti sekä Suomessa että Brysselissä sen varmistamiseksi, että suomalaisen maatalouden ääni kuuluu tulevia päätöksiä tehtäessä.

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

aiheet: bryssel, eu, edunvalvonta