Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Mitä halal-lihaa koskevassa lakialoitteessa jää huomioimatta?

11.09.2026

Aloitteen perusteissa esitetty teurastustapa (verenlasku ilman tainnutusta) on Suomessa jo nyt kielletty, ja hyvä niin. Eläinten hyvinvointi koko elämän ajan on tärkeä asia, ja kivuton teurastus kuuluu siihen.

Halal-teurastuksesta ei ole islamilaisessa maailmassa täysin yhtenäistä tulkintaa. Suomen islaminoppineet ovat antaneet jo kauan sitten fatwan, joka sallii tainnutuksen ja verenlaskun yhtä aikaa, ja tällä menetelmällä Suomessa tuotetaan halal-lihaa.

Kiellon kohdistaminen halal- (tai košer-) nimikkeeseen lienee uskonnonvapauden vastaista ja se tulisi luultavasti kumottua viimeistään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Halal-nimikkeen kieltäminen toisi ongelmia vientiyrityksille. Esimerkiksi 280 miljoonan asukkaan Indonesia vaatii syksystä 2026 alkaen suunnilleen kaikelta tuontitavaralta halal-sertifiointia, eikä tämä koske pelkästään ruokaa.

Ehdotus kieltää Suomessa kielletyllä tavalla tuotetun (tai tässä tapauksessa teurastetun) lihan tuonti Suomeen ja myyminen Suomessa on hyvä ja kannatettava. Kiellon pitää silloin kohdistua teurastusmenetelmään, ei uskonnollisiin nimikkeisiin.

EU:n jäsenmaana toimimme kuitenkin sisämarkkinoilla, eikä tuontia muista EU-maista pysty tällaisin perustein estämään. Esimerkiksi Puolassa perustuslakituomioistuin on tuominnut halal-teurastuskiellon perustuslain vastaiseksi uskonnolliseksi syrjinnäksi, joten sieltä tulee varmaan halal- ja košer-lihaa jatkossakin. Jos verenlasku tainnuttamatta halutaan kieltää kestävästi, asiaa olisi syytä lähteä ajamaan EU-tasolla.

Eläinten hyvinvoinnista vastaava EU-komissaari Olivér Várhelyi pistäytyi hiljattain Suomessa. Vierailullaan hän sanoi asian, joka on hyvä pitää mielessä: ”Jos juokset edellä, tarkista välillä, tuleeko kukaan perässä. Näin tiedät, oletko todella edelläkävijä vai vain eksyksissä”.