Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa

Takaisin Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa

06.11.2026

Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.

– Peltoviljelyn kannattavuus ei korjaannu odottamalla, vaan päätöksillä. Meillä on osaavat viljelijät, kotimainen kasvinjalostus ja vahva tutkimus. Nyt tarvitaan toimia, jotka laskevat kustannuksia ja vahvistavat viljelijän asemaa markkinoilla. Suomalainen ruoantuotanto alkaa pellolta, ja viljelijän on saatava työlleen, investoinneilleen ja kantamalleen yrittäjäriskille oikeudenmukainen korvaus, sanoo MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.

Suomalainen peltokasvituotanto on kotimaisen ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden sekä modernin hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tämä on myös nostettava vahvasti esille EU-tasolla budjettia laadittaessa.

MTK:n peltokasvituotannon kannattavuusohjelmaan on koottu konkreettisia ratkaisuja, joita järjestö edistää. Niitä ovat muun muassa:

tuotantopanosten kustannusten alentaminen ja saatavuuden parantaminen
viennin kustannusten alentaminen
hallinnollisen taakan keventäminen
viljelijöiden markkina-aseman vahvistaminen
tuottajaorganisaatioiden ja sopimustuotannon vahvistaminen.

Keskeistä on, että nopeasti muuttuvat tuotantopanoskustannukset ja sadosta saatava hinta ovat nykyistä kestävämmässä suhteessa toisiinsa.

– Viljelijä ei voi olla se osa ruokaketjua, jonka vastuulle kustannusten nousu lopulta jää. Kannattavuutta on parannettava koko ruokaketjun yhteistyöllä ja viljelijän markkina-asemaa vahvistamalla. Samalla viljelijöiden on myös oltava valmiita muuttamaan toimintaansa markkinavetoisemmaksi, sanoo MTK:n asiantuntija Max Schulman.

Hyväkään sato ei riitä, jos markkinoita ei hyödynnetä

Avauksia tarvitaan nopeasti. Korkea kustannustaso, viljan matala hintataso ja markkinoiden epävarmuus ovat heikentäneet tuotannon kannattavuutta ja viljelijöiden mahdollisuuksia kehittää tilojaan.

MTK:n ja SLC:n syksyn kasvukausikyselyn mukaan kevätviljojen sato oli monilla tiloilla vähintään tavanomainen, mutta se ei riittänyt vahvistamaan tilojen taloutta. Viljatiloista 57 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen edellisvuodesta, ja noin 40 prosenttia harkitsee tilanpidon lopettamista seuraavan viiden vuoden aikana.

Heikko kannattavuus näkyy myös investoinneissa. Kyselyyn vastanneista vain 39,5 prosenttia suunnittelee tuotantoon liittyviä investointeja vuosille 2027–2030. Lähes puolella kannattavuuden heikkeneminen oli vaikuttanut merkittävästi investointisuunnitelmiin. Investointien väheneminen heikentää tuotannon pitkän aikavälin kilpailukykyä, sillä muuttuvat sää- ja markkinaolosuhteet edellyttävät tiloilta kykyä uudistaa tuotantoa, kehittää teknologiaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä.

– Viljelijöiltä odotetaan jatkuvasti kykyä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön ja kehittää tuotantoaan. Se edellyttää myös taloudellisia mahdollisuuksia investoida. Jos kannattavuus ei tarjoa siihen edellytyksiä, investoinnit hiipuvat ja koko sektorin uudistuminen hidastuu, Hemmilä muistuttaa.

Monipuolistaminen tarvitsee toimivat markkinat

Peltokasvien monipuolistaminen avaa mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää toimivia markkinoita ja yhteistyötä koko ruokaketjulta.

– Kulunut kasvukausi osoitti, että viljelijät ovat valmiita vaihtamaan perinteisiä viljakasveja muihin tuotantokasveihin ja haluavat vahvistaa kotimaisen kasvivalkuaisen tuotantoa. Myös näiden kasvien tuottamisen on kuitenkin oltava taloudellisesti kannattavaa, Schulman toteaa.

Peltokasvituotannon tulevaisuutta ei ratkaista yhden satokauden aikana: toimintaympäristön on oltava riittävän ennakoitava, jotta viljelijät voivat suunnitella tuotantoaan, investoida ja kehittää tilaansa pitkäjänteisesti.

– Suomella ei ole varaa menettää peltokasviviljelijöitään. Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto eivät säily itsestään, vaan niiden perustana ovat kannattavat maatilat. Tarvitsemme nopeita toimia sekä Suomessa että EU:ssa kannattavuuden parantamiseksi. Samalla on luotava pitkäjänteiset edellytykset, jotta viljelijät uskaltavat investoida ja jatkaa tuotantoa Suomessa, Schulman painottaa.

Lue myös: Peltokasvituotannon kannattavuusohjelma: https://www.mtk.fi/-/peltokasvituotannon-kannattavuusohjelma

Lisätietoja:
Tero Hemmilä, puheenjohtaja, MTK, 0400 522 012
Max Schulman, asiantuntija, vilja- ja öljykasvit, MTK, 040 825 2112