Takaisin Miten kotieläintuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? – MTK:n lihaseminaari parhaillaan koolla Turussa

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Miten kotieläintuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? – MTK:n lihaseminaari parhaillaan koolla Turussa

17.11.2026

MTK:n lihaseminaari kokoaa tänään tiistaina 17. marraskuuta Turkuun tuottajia, asiantuntijoita ja alan vaikuttajia keskustelemaan suomalaisen liha- ja kananmunantuotannon tulevaisuudesta. Hotel Kakolassa parhaillaan käynnissä olevassa seminaarissa haetaan oppia Ruotsista ja Unkarista lihantuotannon kannattavuuden ja markkina-aseman vahvistamiseen.

Lihaseminaari Turussa 17.11.2026
Lihaseminaari Turussa 17.11.2026

Päivän aikana käsitellään myös EU-maatalouspolitiikan tulevaisuutta, kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä, kananmunatuotannon näkymiä sekä afrikkalaisen sikaruton ajankohtaista tilannetta.

MTK:n lihaseminaari järjestetään Turussa Hotel Kakolan historiallisessa kirkossa. Päivitämme tälle sivulle seminaarin keskeisiä puheenvuoroja ja nostoja päivän edetessä.

Ministeri Essayah: Eläinten hyvinvointi on osa kestävää ja kannattavaa kotieläintuotantoa

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan eläinten hyvinvoinnin merkitystä osana kestävää ja kannattavaa kotieläintuotantoa. EU:ssa valmisteilla olevan kotieläinstrategian tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen tuotannon arvostusta ja markkina-asemaa sekä ohjata tulevaa politiikkaa. 

Strategiassa tarkastellaan eläinten hyvinvointia osana ruokahuoltoa, maaseudun elinvoimaa, ympäristön huomioimista ja kestävää tuotantoa.

Essayahin mukaan eläinten hyvinvointia koskevan sääntelyn kehittämisessä on tärkeää huomioida tutkimustieto, erilaiset tuotanto-olosuhteet ja tilojen käytännön toimintaedellytykset.

"Eläinten hyvinvointia ei pidä nähdä tuotannosta irrallisena kysymyksenä, vaan osana kestävää ja tuottavaa maataloutta", sanoi Essayah.

Elsi Katainen: Maatalouden merkitys Euroopassa korostuu kriisien keskellä

Europarlamentaarikko Elsi Kataisen mukaan maatalouden tulevaisuutta muovaavat Ukrainan sota, erilaiset kriisit ja huoltovarmuuden kasvava merkitys. Maatalouden ja ruoantuotannon keskeinen asema Euroopassa säilyy, vaikka EU:n budjettineuvottelut ovat tiukkoja.

Tilojen kannattavuuden parantaminen edellyttää tuotantopanosten saatavuuden turvaamista, kohtuullisia hintoja ja rahoituksen saatavuutta. Samalla bio- ja kiertotalouden merkitys kasvaa. Myös EU:n mahdollinen laajentuminen ja Ukrainan maataloustuotteiden tuleminen unionin sisämarkkinoille toisivat merkittäviä muutoksia eurooppalaiseen maatalouteen.

”Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuotantopanosten saatavuus on turvattu, niiden hinnat ovat kohtuullisia ja epäreiluista riippuvuuksista päästään eroon”, sanoi Katainen.

Karjalainen: EU:n on tunnistettava Suomen kotieläintuotannon vahvuudet 

MTK:n Brysselin-toimiston EU-asiantuntija Riikka Karjalainen muistutti, että suomalainen kotieläintuotanto täyttää jo monia EU:n tulevaisuuden tavoitteita. Suomessa mikrobilääkkeiden käyttö on vähäistä, salmonella on hyvin hallinnassa eikä sikojen saparoita tai siipikarjan nokkia typistetä. Myös Suomen alhainen eläintiheys ja pohjoiset tuotanto-olosuhteet ovat vahvuuksia, jotka tulisi huomioida EU-päätöksenteossa.

Karjalaisen mukaan EU:n uudet vaatimukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa jo eläinten hyvinvointiin investoineet tuottajat joutuvat maksamaan samoista uudistuksista uudelleen. Suomen erityisolosuhteet on huomioitava myös rahoituksessa ja siirtymäajoissa.

– Suomalainen kotieläintila on jo siellä, minne EU-strategia on menossa, Karjalainen totesi.


Riikka Karjalainen

Hemmilä: Maatalouden kannattavuus vaatii tuloskäännettä

MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilän mukaan suomalaisen maatalouden kannattavuus on liian heikko, eikä tilannetta voida korjata pelkästään tukia lisäämällä. Tarvitaan parempia tuottajahintoja, tuottavuuden kasvua ja investointeja, jotka vahvistavat tilojen kilpailukykyä. Hemmilä korosti myös kotimaisen omistuksen säilyttämistä ja rahoituksen saatavuutta.

– Kyllä elinkeinokin tarvitsee jonkinlaisen tulos- ja asennekäänteen, Hemmilä painotti.

Hemmilä nosti esiin myös tarpeen vahvistaa tuottajien neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa. Tuottajaorganisaatiot voivat parantaa viljelijöiden asemaa markkinoilla, mutta samalla tuotteiden erityisominaisuuksille on löydyttävä kaupallista arvoa. Pitkällä aikavälillä maatalouden kannattavuuden on perustuttava nykyistä vahvemmin markkinoilta saataviin tuloihin.

– Tukipolitiikka turvaa kyllä edellytyksiä erittäin vahvasti, mutta markkinoiden pitää se vastuu ottaa, Hemmilä painotti.


Tero Hemmilä

Lue myös MTK:n tiedote 17.11.: Suomella on mahdollisuus kasvattaa lihantuotantoa – ratkaisuja kannattavuuteen haetaan Ruotsista ja Unkarista

Janssen: Pitkäaikainen yhteistyö ja reilut tuottajahinnat vahvistavat kotieläintuotannon kannattavuutta

Unkarilaisen Hunland Groupin toimialajohtaja Laura Janssen esitteli yhtiön toimintamallia, jossa eläintuotanto, kansainvälinen kauppa, rehuntuotanto ja kuljetukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä kotieläintuottajien kanssa ja ostaa eläimiä ympäri vuoden. Laajat kansainväliset markkinat mahdollistavat Janssenin mukaan kilpailukykyiset tuottajahinnat, kun taas pitkäaikaiset kumppanuudet tuovat viljelijöille ennakoitavuutta ja turvaa.

Janssen nosti esiin myös eläinten hyvinvoinnin kehittämisen kuljetuksissa. Yhtiö testaa lämpötilasäädeltyjä eläinkuljetusautoja ja tekoälykameroita eläinten hyvinvoinnin seuraamiseen. Samalla hän ilmaisi huolensa siitä, että yhä useammat kotieläintuottajat lopettavat tuotannon kannattavuusongelmien ja vaikeiden tuotanto-olosuhteiden vuoksi.

– Pyrimme tarjoamaan hyviä hintoja ympäri vuoden, jotta tuotanto olisi kannattavaa myös viljelijöille, Janssen totesi.


Laura Janssen

Moretti: Kotimaisen lihan arvostusta vahvistetaan Ruotsissa kuluttajaviestinnällä

Ruotsalaisen Svenskt Kött -järjestön toiminnanjohtaja Isabel Moretti korosti kotimaisen lihan alkuperän ja tuotannon vahvuuksien esiin tuomista kuluttajille. Järjestön tavoitteena ei ole lisätä lihan kokonaiskulutusta, vaan kannustaa kuluttajia valitsemaan ruotsalaista lihaa tuontilihan sijaan. Viestinnässä painotetaan erityisesti eläinten hyvinvointia, vähäistä antibioottien käyttöä ja kotimaisen ruoantuotannon merkitystä huoltovarmuudelle.

Morettin mukaan viestintä on tuottanut tulosta: järjestön kyselyissä 91 prosenttia kuluttajista kertoo luottavansa ruotsalaiseen lihantuotantoon ja seitsemän kymmenestä on valmis maksamaan kotimaisesta lihasta enemmän. Haasteena on kuitenkin tuotannon väheneminen ja tuontilihan kilpailu edullisemmalla hinnalla.

– Tavoitteemme ei ole lisätä lihankulutusta, vaan kannustaa valitsemaan ruotsalaista lihaa silloin, kun lihaa syödään, Moretti kiteytti.


Isabel Moretti

Hulmi: Kananmunantuotannon kannattavuus parantunut – vienti kasvaa

Kananmunantuottaja ja MTK:n kananmunaverkoston puheenjohtaja Juuso Hulmi toi lihaseminaariin myönteisiä näkymiä kananmunantuotannosta. Alan kannattavuus on parantunut, ja sekä kotimainen kulutus että vienti ovat kasvaneet. Vienti on ollut erittäin kannattavaa, sillä eläintaudit ovat heikentäneet tuotantoa muualla Euroopassa. Tärkeimmät vientimaat ovat Tanska ja Ruotsi. Kananmunien kysyntä on kasvanut myös hintojen noususta huolimatta.

Hulmin mukaan kanalat ovat pääosin pärjänneet ilman investointitukia, ja niiden laajempi käyttöönotto voisi johtaa ylituotantoon. Poikkeuksena on ollut virikehäkeistä lattiakanaloihin siirtymisen tukeminen. Tulevaisuudessa tuotannon arvioidaan keskittyvän yhä suurempiin yksiköihin, mutta kokonaistuotannon ei odoteta kasvavan vuoden 2025 tasosta.

– Kananmunantuotannon pitää perustua markkinoiden kysyntään. Muuten vaarana on ylituotanto, Hulmi korosti.

Suomessa on siirrytty lähes kokonaan vapaakanalatuotantoon. Kaupan ketjut ovat luopuneet virikehäkkimunien ostamisesta vaiheittain: Lidl vuonna 2016, Kesko vuonna 2025 ja S-ryhmä vuonna 2026.


Juuso Hulmi

Heino: Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa tarvitaan nopeaa toimintaa ja tarkkaa tilannekuvaa

MTK:n eläinlääkäri Olli Heino korosti afrikkalaisen sikaruton torjunnassa nopean toiminnan, villisikakannan hallinnan ja sikaloiden tautisuojauksen merkitystä. Heinäkuussa Virolahdella todettu tauti on herättänyt huolta erityisesti suurten tuotantosikaloiden läheisyydessä. Heinon mukaan tartuntatilanteesta tarvitaan tarkempaa tietoa etenkin läntisillä alueilla, sillä torjuntatoimet ovat käynnistyneet hitaasti ja uusia löydöksiä on tehty rajoitusalueen ulkopuolelta.

Heino painotti, että villisikojen metsästys on porrastettava tartuntatilanteen mukaan. Aktiivisella tartunta-alueella eläinten häiritsemistä tulee välttää ja keskittyä tartunnan saaneiden raatojen poistamiseen. Muualla villisikakantaa tulisi harventaa tehokkaasti. Sikaloissa tärkeintä on estää viruksen kulkeutuminen tiloille huolellisella tautisuojauksella ja hygienialla.

Heino nosti esiin myös torjuntatoimien hitauden ja viranomaisten valmiuden mahdolliseen rajoitusalueen laajenemiseen. Hän muistutti, että taudin torjunnasta aiheutuvat rajoitukset koskettavat sikatilojen lisäksi myös kasvinviljelijöitä ja metsänomistajia. Kaikki rajoituksista aiheutuvat kustannukset on tärkeää kirjata mahdollisia korvauksia varten.

– Näissä toimissa hitaus maksaa, Heino muistutti.


 

Lahti: Kotieläintuotanto on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaa

MTK 2. puheenjohtaja Tero Lahti korosti seminaarin päätöspuheenvuorossaan kotieläintuotannon merkitystä Suomen ruokaomavaraisuudelle ja maaseudun elinvoimalle. Kotieläintuotannossa voidaan hyödyntää myös sellaiset viljaerät, jotka eivät kelpaa elintarviketeollisuuden käyttöön. Samalla kotieläintuotanto ylläpitää elinvoimaa ja työpaikkoja myös syrjäisemmillä alueilla.

Lahti painotti, että suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus edellyttää uusia ratkaisuja.

– Meidän on löydettävä keinoja, joilla ruokimme tämän kansan, nostamme kotimaisen ruoan jalostusastetta ja pidämme valot päällä myös syrjäkylillä, Lahti painotti.

Hän kiitti seminaarin asiantuntijoita ja järjestelytiimiä onnistuneesta tilaisuudesta.


 

-------------------

Ohjelma

Aika ja paikka: tiistai 17.11.2026 klo 10–16, Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku

Klo 9–10 | Aamukahvi

Klo 10–12 | Kotieläintuotannon tulevaisuus ja EU-päätökset

  • Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
  • Europarlamentaarikko Elsi Katainen
  • EU-asiantuntija Riikka Karjalainen, MTK
  • Puheenjohtaja Tero Hemmilä, MTK

Klo 12–13 | Lounas

Klo 13–14.30 | Tuottajahinnat, markkinat ja markkinointi

  • Markkinat ja tuottajahintojen muodostuminen – Laura Janssen, toimialajohtaja, Hunland Group, Unkari
  • Kotimaisen lihan markkinointi ja arvostus – Isabel Moretti, toiminnanjohtaja, Svenskt Kött, Ruotsi

Klo 14.30–16 | Tuotannon ajankohtaiset haasteet ja tulevaisuus

  • Kananmunantuotannon kehitys ja tulevaisuus – tuottaja Juuso Hulmi
  • Afrikkalainen sikarutto ja sen vaikutukset – eläinlääkäri Olli Heino, MTK
  • Loppusanat – MTK:n 2. puheenjohtaja Tero Lahti.

 



Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: lihantuotanto, kotieläintuotanto, lihamarkkinat