Vastaa jäsenkyselyyn ja osallistu hirvieläimiä koskevaan edunvalvontaan

Takaisin Vastaa jäsenkyselyyn ja osallistu hirvieläimiä koskevaan edunvalvontaan

Uutinen – Jäsenyys

Vastaa jäsenkyselyyn ja osallistu hirvieläimiä koskevaan edunvalvontaan

13.11.2026

MTK ja SLC selvittävät marraskuussa 2026 maanomistajien näkemyksiä hirvi- ja valkohäntäpeurakantojen kehittämisestä sekä niiden aiheuttamista vahingoista jäsenille suoraan lähetettävällä kyselyllä. Vastauksia hyödynnetään, kun hirvieläinten alueelliset kantatavoitteet asetetaan keväällä 2027. Hirvieläinkantojen tilanne vaihtelee huomattavasti eri puolilla Suomea, minkä vuoksi maanomistajien alueellista tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi.

Millainen hirvi- ja valkohäntäpeurakanta omalla alueellasi olisi sopiva? Entä kuinka merkittäviä hirvieläinten aiheuttamat vahingot ovat maa- ja metsätaloudessa?

MTK ja SLC kartoittavat jäsenten näkemyksiä siitä, mihin suuntaan alueellisia hirvieläinkantoja tulisi kehittää ja mikä merkitys hirvieläinvahingoilla on elinkeinotoiminnalle.

Hirvieläinkysely on lähetetty kaikille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on rekistereissä. Jos et ole saanut kyselyä sähköpostiin, kannattaa yhteystiedot päivittää ajan tasalle Oiva Jäsenportaalissa. Jäsenkyselyn vastausaikaa on 15.12.2026 saakka.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään järjestöjen hirvieläimiä koskevassa edunvalvonnassa sekä alueellisessa vaikuttamistyössä. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa myös riistanhoitoyhdistysten maanomistajaedustajille metsästyksen suunnittelun tueksi.

Hirvitalousalueiden välillä on huomattavia eroja

Hirvien ja valkohäntäpeurojen aluekohtaiset kantatavoitteet asetetaan seuraavan kerran keväällä 2027. Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joille tavoitteet määritellään. Riistahallinto järjestää maaliskuussa 2027 maakunnittaiset sidosryhmäkuulemiset hirvieläintilanteesta, minkä jälkeen alueelliset riistaneuvostot päättävät kantatavoitteista.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioiden mukaan Suomen hirvikanta on vakiintunut suunnilleen samalle tasolle kuin 1990-luvun puolivälissä. Hirvitalousalueiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Osalla alueista kanta on edelleen tiheä, kun taas toisaalla se on alentunut. Myös valkohäntäpeurakannan alueellinen vaihtelu on suurta, ja paikalliset tihentymät aiheuttavat merkittäviä haasteita.