Suomalainen peltokasvisektori on käännekohdassa. Pitkään jatkunut heikko kannattavuus, markkinoiden epävakaus ja EU-tason sääntelyn tiukentuminen haastavat suomalaisen peltokasvituotannon tulevaisuuden. Lannoitemarkkinoiden sulkeutuneisuus, vientiin liittyvät kilpailuesteet ja geopoliittisten kriisien aiheuttamat häiriöt heijastuvat suoraan viljelyn suunnitteluun ja sektorin kilpailukykyyn. MTK nostaa esiin tarpeen vahvistaa kotimaista huoltovarmuutta, parantaa markkinoiden toimivuutta ja lisätä kannustimia peltokasvituotannon monipuolistamiseksi. Peltokasvisektori tarvitsee nyt konkreettisia ratkaisuehdotuksia sektorin kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. 

Mahdollisuuksia sektorille ovat erityisesti vientiin panostaminen ja kotimaisen jalostuksen ja yhteistyön syventäminen sekä lajikepuhtauden ja erikoistumisen vahvistuminen. Uudet innovaatiot, digitalisaatio, hiilensidonta, ilmastoratkaisut sekä sähköinen asiointi tukevat sektorin kehittymistä. Myös luomu ja uudenlaiset jalostusmenetelmät (kuten NGT:t) avaavat tilaa kilpailueduille. Verraten korkea kustannustaso, logistiikan haasteet ja sijainti suhteessa markkinoihin nostavat kuitenkin sektorin riskejä ja ylimääräinen byrokratia sekä tukijärjestelmän sekavuus kuormittavat tiloja käytännön tasolla.  

MTK:n ratkaisuehdotuksia peltokasvisektorin kannattavuuden parantamiseksi 

MTK esittää toimia sektorin elpymisen nopeuttamiseksi ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Niiden tavoitteena on vähentää tuotantopanosten kustannuksia ja tasoittaa markkinoiden sekä geopoliittisen tilanteen aiheuttamien heilahtelujen negatiivisia vaikutuksia peltokasvisektorin kannattavuuteen. 

Tuotantopanosten ja viennin kustannusten alentaminen 

Vientiin ja tuotantopanoksiin liittyvien kustannusten alentaminen on yksi keskeinen keino parantaa kotimaisen peltokasvisektorin kannattavuutta ja Suomen asemaa vientimarkkinoilla. Myös kotimaan lannoitestrategian laatiminen ja kytkeminen osaksi EU-alueen strategiaa on peltokasvisektorin kannalta olennaista toimintaedellytyksien parantamiseksi myös pitkällä aikavälillä. 

MTK esittämät toimet:  

• Fosforilannoitteiden kadmiumrajan nosto (EU-maksimitaso) ja muut toimet lannoitemarkkinoiden avaamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi (avoimet saatavuus- ja hinta tiedot). 

• Vienninedistämistoimenpiteitä on kehitettävä. 

• Ruokaviraston toiminnan tehostaminen ja selkeyttäminen vientiin liittyvien prosessien ja näytteenottojen osalta.  

• Lannoitteiden tuontitullien poisto. 

• Kasvinsuojeluaineiden hyväksyntöjen nopeuttaminen (Tukes).  

• Väylämaksujen poisto viljan vienniltä 5 vuodeksi.  

• Viennin lastauskulujen (FOB) ja satamakustannusten alentaminen Baltian maiden tasolle. 

 

Hallinnollisen taakan keventäminen ja kasvintuotannon tuki 

MTK korostaa tarvetta vähentää ylisääntelyä, selkeyttää tukijärjestelmiä ja nopeuttaa maksatusaikatauluja vastaamaan kustannusten syntymisen ajankohtia. Tukijärjestelmien yksinkertaistaminen on keskeinen keino lisätä tilojen toimintavarmuutta ja vähentää virheriskejä. Tähän liittyvät myös keskustelut CAP-tukien rakenteesta ja niiden kohdentumisesta. Myös vertailukelpoisten hiililaskentamallien kehittäminen ja riittävä korvaus hiilensidonnasta olisi tärkeää. Valkuais- ja öljykasvien tukitason nostaminen jo seuraavalle satokaudelle antaisi viljelijöille ja elintarviketeollisuudelle selkeän signaalin investoida tähän sektoriin, vähentäen samalla riippuvuutta tuontivalkuaisesta. Lisäksi se monipuolistaisi kotimaista peltokasvituotantoa. Tätä tukisi myös varmuusvarastojen kotimaisuusasteen vahvistaminen. 

Lyhyen aikavälin toimet:  

• Yhdenmukaiset hehtaarituet tuotantosuunnasta ja sijainnista riippumatta.  

• Viljelyehtoihin joustoa: nurmien eri käyttömuodot mukana ilman korjuuvelvoitetta. 

• Korotetut kannustimet vaihtoehtoisille pellon käyttömuodoille. 

• Nitraattiasetuksen uudelleen rajaaminen kansallisella tasolla. 

• Kotimaisen valkuais- ja öljykasvituotannon tukitason nosto.  

• Kotimaiset valkuais- ja öljykasvit sekä siemenet varmuusvarastointiin.  

• ”Kuivauskorvaus” korotettuna energiaveronpalautuksena viljan kuivattamiseen.  

• Metsitystuki ”heikoille” lohkoille.  

• Vertailukelpoinen hiililaskentamalli ja korvaus hiilensidonnasta.  

• Tukimaksatusten nopeuttaminen/aikaistaminen. 

Pitkän aikavälin toimet:  

• Uusien jalostusmenetelmien (NGT) käyttöönoton nopeuttaminen.  

• Tukijärjestelmien selkeyttäminen ja nykyisen CAP-järjestelmän yksinkertaistaminen.  

• Riskienhallintavälineet markkina- ja satoriskien hallintaan. 

• Satovahinkovakuutusten vakuutusveron poistaminen.  

• Viljojen sopimustuotannon lisääminen ja hinnoittelumallien kehittäminen. 

 

Tuottajaorganisaatioiden ja verkostojen roolin vahvistaminen 

Tuottajaorganisaatioiden roolin vahvistaminen, sopimustuotannon lisääminen sekä viennin koordinoinnin parantaminen tukevat MTK:n Peltokasvistrategian 2020–2040 tavoitteita vahvistamalla kasvinviljelyn kannattavuutta, viljojen ja valkuaiskasvien tasapainoista tuotantoa sekä vientimahdollisuuksia. 

Lyhyen aikavälin toimet:  

• Tuki tuottajaorganisaatioiden perustamiseen, investointeihin ja kehittämiseen. 

• Rahoitustyökalujen (mm. FinnVera) kehittäminen viennin edistämiseksi. 

Pitkän aikavälin toimet:  

• Tuottajaorganisaatioiden roolin kasvattaminen viennissä ja markkinatoiminnassa. 

• Vienti- ja markkinakoulutus, panoshankintojen keskittäminen, yhteinen koordinointi. 

• Mallasohran, siementuotannon sekä valkuais- ja öljykasviketjujen kehittäminen. 

 

Teknologiset ratkaisut ja osaamisen vahvistaminen 

Suomen peltokasvisektorin keskeisiä vahvuuksia ovat korkea tekninen osaaminen, laadukas ja hygieeninen tuotanto sekä korkea kotimaisen kasvijalostuksen ja tutkimuksen taso. Tarjonnan riittävyys ja tilakohtainen logistiikka, viljelijöiden korkea ammattitaito sekä kuluttajien luottamus kotimaiseen ruokaan muodostavat vakaan perustan tuotannon kehittämiselle. 

Lyhyen aikavälin toimet: 

• Jaksamisen parempi huomioiminen.  

• Sukupolven- ja omistajanvaihdosten parempi tukeminen.  

• Paikallisen kasvinjalostuksen luokittelu strategiseksi toimialaksi. 

• Peltokasvisektorille uusia ansaintamalleja mm. sivuvirtojen kautta (PRIMARY-hanke).  

Pitkän aikavälin toimet: 

• Digityökalujen ja täsmäviljelyn laajempi käyttöönotto.  

• Maaseudulle kattava valokuitu sekä toimiva 4G/5G-verkko.  

• Talous- ja johtamiskoulutuksen, erikoisviljelyosaamisen ja neuvonnan vahvistaminen. 

 

EU-tason edunvalvonnan ajankohtaiset tavoitteet ja painopisteet 

EU-tason lainsäädännön sääntelykehys muodostaa suomalaiselle peltokasvisektorille ratkaisevan toimintaympäristön, joka vaikuttaa niin tuotantokustannuksiin, markkinoiden toimivuuteen kuin kasvinsuojelunkin ennakoitavuuteen. Komission esittämät yksinkertaistamispakettien toimet kasvinsuojeluaineiden hyväksyntäprosessien yksinkertaistamisen, biotorjunta-aineiden markkinoille pääsyn helpottamisen sekä EFSA:n roolin vahvistamisen puolesta ovat oikean suuntaisia. Niillä pyritään vähentämään ylimääräistä hallinnollista taakkaa ja samalla tukemaan kilpailukykyä. Lannoitemarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja EU:n sisämarkkinoiden puutteellinen hyödyntäminen osoittavat, että EU-alueen lannoitestrategian toimeenpanoa tulee vahvistaa ja linkittää se vahvemmin myös kotimaan lannoitesektoriin. 

Uudet kasvinjalostusmenetelmät vaikuttaisivat positiivisesti tulevaisuuden kasvinjalostusmahdollisuuksiin alueellisella tasolla, ja siten myös valkuaisomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen vahvistavasti. Suomen maataloussektorin kannalta olisi erittäin tärkeää saada käyttöön työkaluja, joiden avulla voitaisiin tehostaa kasvinjalostusta pohjoisiin oloihin. 

EU-vaikuttamisen painopisteet  

Lyhyt aikaväli: 

• Kasvinsuojeluaineiden hyväksynnän nopeuttaminen ja ylimääräisen byrokratian purkaminen. 

• Ympäristösäätelyn keventäminen: nitraattiasetuksen päivittäminen 

• Lannoitesektorin EU-strategian vahvistaminen & vaikuttaminen ja kansallisen strategian kytkeminen EU-strategiaan.  

• Uusien kasvinjalostusteknologia- ja kasvinlisäysmateriaalilainsäädäntöpakettien läpimenon varmistaminen.  

• CAP (2028–34) uudistus mm. EU:n sukupolvenvaihdosstrategia 

• EU:n pitkäaikaisen rahoituskehyksen vahvistaminen maatalouden osalta 

• Ilmastopolitiikan kustannushaitan minimointi lannoitteiden osalta 

• Maataloustuottajien markkina-aseman parantaminen EU-lainsäädännössä. 

Pitkä aikaväli: 

• Kauppa- ja turvallisuuspolitiikan huomioiminen logistisissa kustannuksissa ja vientiedellytyksissä paremmin alkutuotannon kannalta.

 

• Ohjelma esitemuodossa

Suomalaisen peltokasvisektorin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia kuvaava SWOT-analyysi: 

 

aiheet: peltokasvi