Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Valintojen Suomi tarvitsee myös maaseudun realistisen näkökulman 

29.05.2026

Ministeriöiden kansliapäälliköt piirsivät tuoreessa Valintojen Suomi -puheenvuorossaan kuvaa Suomesta, jossa tulevat hallitukset joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä samanaikaisten paineiden keskellä. Neljä isoa reunaehtoa – globaali epävakaus, ilmastonmuutos ja luontokato, väestö- ja aluerakenteen muutos sekä julkisen talouden epätasapaino – kytkeytyvät toisiinsa ja vaativat pitkäjänteisiä ratkaisuja. MTK jakaa kansliapäälliköiden tilannekuvan, mutta toivoo ajattelun laajentuvan sinne, missä ratkaisut tehdään käytännössä. Yksikään näistä reunaehdoista ei täyty, jos maaseutu ei ole keskustelun keskiössä. 

Luottamus syntyy oikeudenmukaisesta ja tietoon perustuvasta päätöksenteosta 

Kansliapäälliköt nostivat raportissaan aivan oikein esiin luottamuksen keskeisenä menestystekijänä. Luottamus ei synny pelkistä tavoitteista, vaan siitä, että ihmiset kokevat päätökset oikeudenmukaisiksi ja tietopohjan riittäväksi. Tässä maaseudun näkökulma on ratkaiseva. 

Hyvä esimerkki tästä on ilmastopolitiikka. Raportti korostaa lisätoimien tarvetta, erityisesti maankäyttösektorilla ja hiilinielujen vahvistamisessa. Viesti on tärkeä, mutta samalla alati kehittyvän tiedon täytyy jalostua tavoitteisiin sekä laskentoihin.  

Tällä on suora yhteys luottamukseen. Jos maa- tai metsätalousyrittäjä kokee, että häntä koskevat päätökset perustuvat vanhentuneeseen tietoon, luottamus rapautuu – ja samalla heikkenee myös halu sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. 

Kansliapäälliköiden puheenvuoro tunnistaa, että ilmasto- ja luontotoimien tulee ulottua kaikille sektoreille ja että ne voivat myös luoda uusia mahdollisuuksia. Tätä näkökulmaa on syytä tuoda vahvemmin maaseudun kautta esiin. Pellot ja metsät eivät ole vain päästölähteitä tai nieluja, vaan myös ratkaisuja hiilensidonnan, uusiutuvan energian ja huoltovarmuuden kautta. Silti maaseutu jää raportissa käytännössä sivuun. 

Maankäyttö, investoinnit ja kasvu ratkaistaan paikallisesti 

Raportissa korostetaan myös väestö- ja aluerakenteen muutosta sekä alueellista eriytymistä. Tämä kehitys näkyy konkreettisesti maaseudulla. Palvelujen väheneminen, työvoiman saatavuus ja investointien kohdentuminen eivät ole abstrakteja ilmiöitä, vaan arjen realiteetteja. Siksi maankäyttöä, energiainvestointeja ja vihreää siirtymää koskevat päätökset eivät voi perustua vain kansalliseen keskiarvoon, vaan niiden on huomioitava alueiden erilaiset lähtökohdat. 

Kansliapäälliköiden viesti kestävän kasvun merkityksestä on selkeä. Talouskasvua tarvitaan hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta sen on oltava ympäristön kannalta kestävää. Maaseudulla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että investoinnit kohdentuvat oikein ja pelisäännöt ovat selkeät. Energiainvestointien, biotalouden ja kiertotalousratkaisujen on tuotava lisäarvoa myös paikallisesti. 

Ratkaiseva kysymys on, miten nämä tavoitteet toteutetaan. MTK:n näkökulmasta keskeistä on kolme asiaa. 

Ensinnäkin päätöksenteon tietopohjan on oltava kunnossa. Ilman ajantasaista ja käytäntöön sidottua tietoa riskinä on, että tavoitteet ja keinot erkanevat toisistaan. 

Toiseksi maanomistajien asema on tunnistettava. Maankäyttöön liittyvät ratkaisut eivät voi perustua pelkkiin velvoitteisiin, vaan niiden on oltava kannustavia ja tuotava lisäarvoa tuottajilleen. 

Kolmanneksi tarvitaan aitoa yhteistyötä. Poikkihallinnollisuus ja strateginen ote toteutuvat vain, jos alkutuotannon toimijat ovat mukana ratkaisujen valmistelussa – eivät pelkästään niiden kohteina. 

Valintojen Suomi rakentuu lopulta arjen valinnoista. Maaseudulla nämä valinnat tehdään pellolla, metsässä ja tiloilla – usein pienin askelin, mutta pitkäjänteisesti. Siksi on tärkeää, että kansallinen tilannekuva kohtaa reaalimaailman. 

Kun tämä yhteys toimii, syntyy myös se luottamus, joka on Suomen menestyksen keskeinen voimavara.

aiheet: elinkeinopolitiikka, maaseudun elinvoima, maaseudun elinkelpoisuus, energiapolitiikka