Luomupeltoala kasvaa, vaikka tilojen määrä vähenee

Takaisin Luomupeltoala kasvaa, vaikka tilojen määrä vähenee

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Luomupeltoala kasvaa, vaikka tilojen määrä vähenee

23.09.2026

Suomessa luomutilojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin kymmenellä prosentilla. Samaan aikaan luomupeltoala on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Kehitys kertoo siitä, että luomutuotanto säilyttää vahvan asemansa suomalaisessa maataloudessa ja että sitä harjoitetaan yhä laajemmalla peltoalalla tilamäärän supistuessa.

Euroopan unionin virallista luomupäivää vietetään 23. syyskuuta kaikkialla Euroopassa. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin luonnonmukaisen tuotannon merkitystä ympäristölle, eläinten hyvinvoinnille ja ruokajärjestelmälle.

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 3 800 luomutilaa ja luomupeltoa noin 317 000 hehtaaria. Tilojen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Samaan aikaan lopettavien tilojen peltoja on siirtynyt jatkaville luomutiloille, mikä on pitänyt luomualan vakaana.

– Luomutilojen määrän lasku ei tarkoita luomun heikkenevää asemaa. Jäljelle jäävät tilat ovat usein suurempia ja ammattimaisempia, ja lopettavien pellot siirtyvät jatkaville viljelijöille. Luomuala pysyy vakaana tai jopa kasvaa, vaikka tilamäärä pienenee, sanoo MTK:n luomuasiantuntija Johanna Andersson.

Luomutilat ovat keskimäärin selvästi tavanomaisia maatiloja suurempia, ja erityisesti luomueläintilat tarvitsevat laajoja peltoaloja rehuntuotantoon. Suosituimpia luomutuotannon aloja ovat luomumaito, luomukananmunat ja kasvintuotannossa erityisesti luomukaura.

Pohjois-Karjalassa luomutilojen osuus kaikista maatiloista on Manner-Suomen korkein, noin 14 prosenttia. Maakunnassa lähes neljännes peltoalasta on luomuviljelyssä.

– Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki siitä, että luomulla on edelleen vahva asema suomalaisessa maataloudessa. Vaikka toimialalla on viime vuosina nähty muutoksia, luomutuotanto säilyttää merkityksensä osana kestävää ruokajärjestelmää. Erityisesti luomumaidon ja luomukananmunien kysyntä tukee alan kehitystä, Andersson sanoo.

Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai keinolannoitteita. MTK:n mukaan viljelykierto, palkokasvit ja monipuoliset kasvustot tukevat maan kasvukuntoa, vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta.

Lisätietoja Ruokaviraston sivuilla