Koulumaidon rooli on suurempi kuin luulet
Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka
Koulumaidon rooli on suurempi kuin luulet
29.09.2026
Koulumaito mielletään usein pelkäksi lasilliseksi maitoa lounaspöydässä, mutta sen merkitys on paljon suurempi. Kansainvälistä koulumaitopäivää vietetään vuosittain syyskuun viimeisenä keskiviikkona, tänä vuonna 30. syyskuuta. Päivä muistuttaa, että koulumaito liittyy lasten ravitsemuksen lisäksi myös ruokakasvatukseen ja ymmärrykseen siitä, mistä ruoka tulee.
Suomessa koulumaito on ollut osa kouluruokailua jo vuosikymmeniä. Sen lisäksi Suomi osallistuu Euroopan unionin koulujakelujärjestelmään, jonka tavoitteena on edistää maidon, tiettyjen maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten käyttöä lasten keskuudessa sekä vahvistaa heidän ymmärrystään maataloudesta, ruoantuotannosta ja terveellisistä ruokavalinnoista. Kyse on ruokakasvatuksesta. Esimerkiksi RuokaTutka-kampanja vie lapset tutkimusmatkalle ruoan ja sen alkuperän maailmaan.
– Koulumaito ei ole vain maitolasillinen ruokapöydässä, vaan se on lapselle konkreettinen yhteys siihen, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu. Tämä ymmärrys kantaa pitkälle aikuisikään asti, sanoo MTK:n maitoasiamies Saralotta Engblom.
Keskustelussa unohtuvat järjestelmän tavoitteet
Keskustelu on ajoittain keskittynyt siihen, mitä tuotteita järjestelmään ei sisälly. Esimerkiksi kasvipohjaisten juomien sisällyttämistä on arvioitu EU-tasolla, mutta ne eivät kuulu nykyisiin tukikelpoisiin tuoteryhmiin. EU-tasolla määriteltyjen tuoterajauksien kritisoimista hyödyllisempää on kysyä, miten järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet voidaan Suomessa käyttää mahdollisimman laajasti lasten ja nuorten hyväksi.
Mahdollisuuksia myös maitopohjaisille välipaloille
Nykyinen järjestelmä on toimiva perusta, mutta samalla on syytä arvioida, vastaako Suomen tuotetarjonta muuttuvia ruokailutottumuksia. EU-lainsäädäntö antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden sisällyttää järjestelmään tietyin ehdoin myös esimerkiksi hedelmillä tai marjoilla maustettuja maitotuotteita.
Nestemaidon kulutus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta samalla kuluttajien kiinnostus erilaisiin maitopohjaisiin välipalatuotteisiin, kuten jogurtteihin, rahkoihin ja muihin proteiinipitoisiin maitotuotteisiin, on kasvanut. Suomessa olisi perusteltua selvittää, voitaisiinko koulujakelujärjestelmää hyödyntää nykyistä monipuolisemmin tarjoamalla osana koulupäivää myös ravitsemuksellisesti laadukkaita maitopohjaisia välipaloja, jotka tukisivat jaksamista ja loisivat edellytyksiä aktiiviselle arjelle.
Hyötyä lapsille ja suomalaiselle ruoantuotannolle
Koulujakelujärjestelmä yhdistää lasten ravitsemuksen, ruokakasvatuksen ja kotimaisen ruoantuotannon. Suomessa se on erityisen luonteva, sillä maidontuotanto on yksi suomalaisen ruokajärjestelmän suurista vahvuuksista. Suomen luonnonolosuhteisiin erinomaisesti sopiva nurmentuotanto luo perustan korkealaatuisille maitotuotteille sekä tuottaa ruokaa, työtä ja vientituloja sekä vahvistaa huoltovarmuutta koko maassa.
– Suomalainen maidontuotanto perustuu nurmeen, joka sopii erinomaisesti meidän ilmastoomme. Kun tätä vahvuutta hyödynnetään myös koulujakelujärjestelmässä, se tukee samalla sekä lasten ravitsemusta että kotimaista ruoantuotantoa, Engblom sanoo.
Lisätiedot:
Saralotta Engblom, maitoasiantuntija, MTK, 050 347 8154, saralotta.engblom@mtk.fi
aiheet: maito, maidontuotanto, ruokakasvatus, koulumaito, koulumaitopäivä, mtk mobiili
