Poronhoitolain uudistus tuo selkeyttä, mutta jättää maanomistajien asemaan vielä epävarmuutta

Takaisin Poronhoitolain uudistus tuo selkeyttä, mutta jättää maanomistajien asemaan vielä epävarmuutta

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

Poronhoitolain uudistus tuo selkeyttä, mutta jättää maanomistajien asemaan vielä epävarmuutta

02.06.2026

Tasavallan presidentti vahvisti poronhoitolain muutoslain 28. toukokuuta. Uudistettu laki ottaa selkeästi kantaa maaston kulumiseen ja sopivien poromäärien ylläpitoon. Muutokset terävöittävät lainsäädäntöä ja tehostavat osaltaan sen noudattamista lisäten samalla elinkeinojen toimintaedellytyksiä, MTK kommentoi.

Uudistetussa laissa säädetään paliskunnille velvollisuus laatia porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat kymmenen vuoden välein. Kullekin alueelle pitää suunnitella sopivat pitkäjänteiset käytännöt, jotka tukevat laidunten kestävää käyttöä ja ehkäisevät esimerkiksi pensoittumista, metsittymistä ja jäkälikköjen kulumista, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessaan. Laki astui voimaan 1.6.2026.

”Uudistus luo hyvät raamit kestävälle porojen laiduntamiselle. Maaston kuluminen koskettaa laajasti myös alueen maanomistajia. Käytäntöjen tarkentaminen selkeyttää elinkeinojen toimintaa alueella”, MTK:n Lapin kenttäpäällikkö Aino Kurtti kommentoi.

MTK:n mukaan lain toimeenpanossa keskeistä on se, miten maanomistajien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet lopulta toteutuvat käytännössä. Parhaat elinkeinojen toimintaedellytykset luodaan yhteistyöllä vastakkainasettelujen sijaan.

” Maanomistajia tulee kuulla kattavasti koko poronhoitoalueella, ja uuden lain kirjaukset onkin tulkittava maanomistajien oikeudet varmistaen. Nyt olisi ollut oikea hetki rakentaa toimivat ja selkeät vuorovaikutuskanavat maanomistajien ja paliskuntien välille koko poronhoitoalueella, myös saamelaisten kotiseutualueella. Tämä vahvistaisi luottamusta ja vähentäisi ristiriitoja eri maankäyttömuotojen välillä.”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kommentoi.