Yksityishenkilöt omistavat edelleen valtaosan Suomen metsistä – omistuksen keskittyminen yhtiöille voi kuitenkin voimistua

Takaisin Yksityishenkilöt omistavat edelleen valtaosan Suomen metsistä – omistuksen keskittyminen yhtiöille voi kuitenkin voimistua

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Yksityishenkilöt omistavat edelleen valtaosan Suomen metsistä – omistuksen keskittyminen yhtiöille voi kuitenkin voimistua

08.06.2026

Suomen metsien omistusrakenne voi muuttua merkittävästi lähivuosina, kun suuret ikäluokat siirtävät metsäomaisuutta eteenpäin. MTK korostaa, että kehityksessä on sekä mahdollisuuksia uusille metsänomistajille että riskejä markkinoiden toimivuudelle.

Yksityishenkilöt omistavat valtaosan Suomen metsistä, mutta tuleva omistajavaihdosten aalto voi muuttaa tilannetta nopeasti. PTT:n ja Tapion yhteishankkeen mukaan jopa 3,5 miljoonaa hehtaaria metsää vaihtaa omistajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä vastaa noin kolmasosaa yksityismetsistä.

Raportissa tarkasteltiin kahta kehitysskenaariota. Ensimmäisessä metsänomistusrakenne säilyisi pitkälti nykyisen kaltaisena, kun taas toisessa omistajuus siirtyisi nykyistä enemmän yhtiöille, rahastoille ja muille institutionaalisille omistajille. Hanke ei ota kantaa skenaarioiden todennäköisyyteen.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen muistuttaa, että laaja yksityinen omistajapohja on ollut keskeinen syy siihen, että puumarkkinat toimivat Suomessa kilpailullisesti.

”Suomessa pienikin metsänomistaja on saanut puilleen hyvin tarjouksia. Laaja omistajakunta on mahdollistanut kilpailulliset markkinat myös harvaan asutuilla alueilla. Jos omistus keskittyy, vaikutukset voivat näkyä puukaupassa ja kilpailun toimivuudessa”, Karttunen sanoo.

Omistusrakenteen muutos vaikuttaa koko metsäsektoriin

Keskittymisen vaikutuksia on nähty jo Ruotsissa, jossa yksityismetsänomistajien osuus metsämaasta on laskenut alle 50 prosenttiin. Suomessa vastaava kehitys voisi heijastua laajasti koko metsäsektoriin, sillä yhtiöiden ja rahastojen toiminta on usein keskitetympää.

Omistajaryhmien tavoitteet eroavat myös selvästi. Yksityiset metsänomistajat ovat tyypillisesti monitavoitteisia ja arvostavat taloudellisen tuoton lisäksi sekä virkistyskäyttöä että luonnon monimuotoisuutta. Yhtiöiden ja rahastojen toiminta painottuu useimmiten taloudelliseen tuottoon.

Laaja metsänomistajapohja on Karttusen mukaan myös mahdollistanut monipuolisten metsäpalveluiden kehittymisen ympäri Suomen.

”Perheomistuksessa metsää tarkastellaan usein yli sukupolvien. Jos näkökulma muuttuu lyhyemmän aikavälin sijoittamiseen, on aiheellista kysyä, miten pitkäjänteistä toiminta on.”

Metsänomistajakunnan muutos on joka tapauksessa edessä. Metsänomistajien keski-ikä on noin 62 vuotta, ja yli puolet omistajista on jo eläkkeellä. Se, millaiseksi omistusrakenne kehittyy, riippuu pitkälti metsänomistajien omista valinnoista.

MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä muutokseen on varauduttu.

”Metsänomistajakunnan muutos on tiedostettu MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä. Järjestössä onkin meneillään laaja palvelu- ja toimintatapojen kehitys, joilla muuttuva metsänomistajakunta saa entistäkin parempia palveluita metsänhoitoyhdistyksistä ja tarpeitaan vastaavaa edunvalvontaa MTK:sta. Olen varma, että tulevaisuudessa entistä useampi metsänomistaja on mukana järjestössämme”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Karttunen kannustaa perheitä keskustelemaan metsäomaisuudesta ajoissa.
”Kun metsäasioista puhutaan ennen sukupolvenvaihdoksia, on mahdollista, että omistus säilyy laajasti yksityisissä käsissä. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voidaan vaikuttaa.”