Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Maa- ja metsätaloustuottajien asiat esillä maailman biodiversiteettikokouksessa  

27.10.2026

Tämän vuoden lähtökohta on varsin käytännöllinen. Vuonna 2022 Montrealissa sovittiin Kunming–Montrealin maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä ja tavoitteista vuodelle 2030. Nyt Jerevanissa arvioidaan, miten toimeenpanossa on tähän mennessä onnistuttu ja mitä pitäisi tehdä, jotta sovitut tavoitteet todella saavutetaan. Kokouksen tunnuslause "Taking Action for Nature" kiteyttää tilanteen hyvin. Uusien tavoitteiden sijaan tarvitaan ennen kaikkea tekoja.  

Miksi MTK sitten on Jerevanissa?  

Monet täällä tehtävät päätökset koskettavat tavalla tai toisella maa- ja metsätaloutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maanomistajia. Kokouksessa käsitellään muun muassa metsiä, suojelualueita, luonnonvarojen kestävää käyttöä, rahoitusta ja sitä, miten luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon eri toimialoilla ja taloudellisessa toiminnassa. Hyvinvoiva luonto on elinehto maa- ja metsätaloudelle. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen osana kestävää maa- ja metsätaloutta auttaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. 

Suomalaisen maa- ja metsätaloustuottajan näkökulmasta kansainväliset biodiversiteettineuvottelut saattavat tuntua kaukaisilta. Käytännössä niissä kuitenkin rakennetaan suuntaa politiikalle, jota pannaan myöhemmin toimeen EU:ssa ja kansallisesti. On välttämätöntä, että Jerevanin keskusteluissa tiedetään myös maanomistajien ja luonnonvaroja kestävällä tavalla käyttävien elinkeinojen näkökulma. Suomalaisten maa- ja metsätaloustuottajien näkökulmia unohtamatta. 

Luonnon hyväksi tehtävistä toimista myös uusia mahdollisuuksia  

Yksi erityinen keskustelunaihe kokouksessa on luonnon monimuotoisuuden elpymisen rahoitus. Maailman biodiversiteettitavoitteiden saavuttaminen vaatii julkisen rahoituksen rinnalle myös muita ratkaisuja, joihin liittyvät vahvasti myös luonnonarvomarkkinat. 

MTK:n on pitkään nähnyt tässä suuren mahdollisuuden. Luonnon hyväksi tehtävistä vapaaehtoisista toimista pitää voida syntyä myös uutta taloudellista arvoa ja ansaintamahdollisuuksia.  

Toimivilla luonnonarvomarkkinoilla on mahdollisuus tuoda rahaa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja samalla tarjota maanomistajille uusia vaihtoehtoja maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön rinnalle. Tämän vuoksi maanomistajien on oltava mukana jo silloin, kun markkinoiden pelisääntöjä rakennetaan. Suomi onkin yksi maailman 19 valtiosta, joissa luonnonarvomarkkinat ovat käynnistymässä. Suomeen on luotu myös luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta, joka ohjaa markkinan käynnistymistä ja kehitystoimia kansallisella tasolla, ja antaa yhteisiä suuntaviivoja kansainväliseen kehittämiseen. Näillä eväillä ollaan kansainvälisissä keskusteluissa jo merkittävästi muita maita edellä.  

Maa- ja metsätaloustuottajien näkökulmasta kokouksen viesteistä tärkeimpiä ovat lopulta ne millaiseksi kansainväliset tavoitteet muuttuvat käytännössä. Luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa parhaiten silloin, kun maanomistajat nähdään ratkaisujen toteuttajina ja kumppaneina.  

aiheet: luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, luonnonarvomarkkinat, luonnonarvokauppa, cop