Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta
Lausunto
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta
10.11.2026
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
YLEISTÄ:
Lakiesityksen tavoitteena on metsien kasvun ja hiilensidonnan lisääminen sekä metsälain valvonnan tehostaminen. MTK pitää tärkeinä metsien kasvua ja hiilinieluja vahvistavia toimenpiteitä. Samalla on syytä korostaa, että toimenpiteiden tulee olla myös metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta oikeasuhtaisia ja hyvään ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon kannustavia.
YKSITYISKOHTAISET KOMMENTIT:
Soveltamisala (2§)
MTK kannattaa esitettyä muutosta ja pitää perusteltuna, että metsälaki ei sovelleta puolustusvalmiuden turvaamiseen tarvittavilla alueilla Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen aloitteesta toteutettaviin toimenpiteisiin esityksen mukaisesti.
Määritelmät (2a§)
Määritelmiin on lisätty eri-ikäisen metsän kasvatushakkuun määritelmä. Eri-ikäisen metsän kasvatushakkuun määrittely tuo selkeyttä metsälain velvoitteiden kohdentumiseen ja toteuttamiseen. Olennaista on, että määritelmässä tuodaan esille, että eri-ikäisen metsän kasvatushakkuulla pyritään myös uuden taimiaineksen syntymisen edistämiseen eli varmistamaan myös ns. jatkuvassa kasvatuksessa uuden puusukupolven syntyminen.
Kasvatushakkuu- ja siihen liittyvä uudistusvelvoite (5§)
Kasvatushakkuussa jätettävän kasvatuskelpoisen puuston riittävän määrän arvioinnissa siirryttäisiin käyttämään valtapituuden sijaan keskipituutta, mikä mahdollistaisi tehokkaamman kasvatushakkuiden kaukokartoituspohjaisen valvonnan.
Riittävästä puuston määrästä kasvatushakkuun jälkeen säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lakimuutokseen liittyvässä asetusmuutoksessa puuston määrän arvioinnissa siirryttäisiin nuoremmissa puustoissa käyttämään runkolukua ja keskipituutta valtapituuden ja puuston pohjapinta-alan sijaan. Ehdotettavat uusilla pituusluokilla ja puuston tiheysvaatimuksilla pyritään vaikuttamaan eritysesti ensiharvennusten toteutukseen niin, että kasvatettavat puustot olisivat tiheämpiä. MTK pitää esitettyä arviointitavan muutosta ja runkolukuvaatimuksia perusteltuna silloin, kun se
kohdistuu ensiharvennuksiin. Laki- ja asetusmuutoksen valmistelun aikana ei kuitenkaan ole saatu selkeää kuvaa siitä, miten esitetty muutos kohdentuu ja vaikuttaa harvennuksiin erilaisilla kasvupaikoilla ja eri osissa maata.
MTK edellyttää, että esitettyjen runkolukuvaatimusten ja pituusrajojen toimivuutta seurataan ja arvioidaan laki- ja asetusmuutoksen voimaantulon jälkeen. Erityisesti tulee tarkastella valtioneuvoston asetuksen liitteessä esitettyjen raja-arvojen toimivuutta pohjoisessa Suomessa, jossa pituuskasvu voi olla hidasta suhteessa puuston järeytymiseen. Esitetyt runkolukuvaatimukset eivät saa johtaa metsänhoidollisesti epätarkoituksenmukaisiin hakkuisiin tai viivästyttää metsien kasvun kannalta tarpeellisia hakkuita. Valtioneuvoston asetuksen liitettä on voitava tarkistaa viivytyksettä, jos nyt esitetyt raja-arvot osoittautuvat käytännössä epätarkoituksenmukaisiksi.
Uudistamisvelvoitteen täyttäminen (8§)
MTK pitää tärkeänä, että myös eri-ikäisessä metsän kasvatuksessa otetaan huomioon myös metsän uudistumisen ja taimien syntymisen edellytykset.
Esityksen mukaan jatkossa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa velvollisuus ottaa huomioon käsittelyalueella metsän uudistumisen edellytykset ja pyrkiä suunnitelmallisesti turvaamaan metsän uudistuminen hakkuun jälkeen. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin metsän uudistumisen edellytyksistä. Käytännössä kyse olisi siitä, että ottaen huomioon käsittelyalueen puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden, olisi taimien syntymiselle ja kasvulle oltava riittävät edellytykset. MTK huomauttaa, että esitys jättää epäselväksi, miten näitä riittäviä edellytyksiä
tulkittaisiin käytännössä.
Metsän uudistamisilmoitus (14a§, 23a§)
Tasaikäisen metsän viljelemällä tai luontaisesti tehtävää uudistamista koskeva ilmoitus vastaa pääpiirteiltään ennen vuotta 2013 käytössä ollutta ilmoitusta. Tietohallinnon ja -järjestelmien ja sähköisen asioinnin kehityksen myötä on oletettavaa, että ilmoituksen tekeminen on aiempaa
vaivattomampaa, ja ilmoitusten tekeminen linkittyy osaksi toteutusketjua.
Myös uutta vaatimusta käytetyn metsänviljelymateriaalin (kantatodistuksen koodi) ilmoittamisesta voidaan pitää perusteltuna. Jatkossa on mahdollista seurata, kuinka hyvin eri alkuperät soveltuvat eri kasvupaikoille, sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon sekä kestävät erilaisia tuhoja. Tieto hyödyttää myöhemmin myös metsänomistajia, koska se mahdollistaa paremmin menestyvien alkuperien valinnan metsänviljelyyn.
MTK huomauttaa, että eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuun uudistamisilmoitus annettaisiin vasta hakkuun jälkeen. Käytännössä, mikäli ilmoituksen perusteella todettaisiin, että edellytyksiä taimien syntymiselle ei ole, hakkuu olisi kuitenkin jo toteutettu. Epäselväksi jää, olisiko uudella velvoitteella minkäänlaista ohjausvaikutusta jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteuttamiseen ja kohdentamiseen. Esityksessä ei myöskään ole määritelty, mikä olisi seuraus, jos uudistumisen edellytyksiä ei hakkuun jälkeen olisi.
MTK katsoo, että ilmoituksen jättämisen tulee edelleen olla maksutonta. Muutoksenhaku ja automaattinen päätöksenteko (23 §, 23 b § ja 14 §:n 4 mom.) MTK pitää esitettyjä muutoksia perusteltuina ja käytäntöä sujuvoittavina. Maanomistajan ja toimijoiden kannalta erityisesti mahdollisuus oikaisuvaatimukseen helpottaa muutoksenhakuprosessia ja luo kevyemmän väylän hakea muutosta virheelliseen päätöksen kuin valitus hallinto-oikeuteen. Kuten esityksen perusteliussa todetaan, oikaisuvaatimusmenettelyä koskevaa sääntelyä voidaan pitää merkityksellisenä oikeusturvan kannalta ja sen voidaan katsoa edistävän asianmukaista ja viivytyksetöntä muutoksenhakumenettelyä.
Metsärikos ja metsärikkomus (18§)
Esityksen mukaan metsän uudistamisilmoituksen laiminlyönti sanktioitaisiin metsärikkomuksena. Rikosoikeudellinen sanktiointi vaikuttaa suhteettomalta verrattuna mahdolliseen aiheutettuun vahinkoon. MTK pitää hallinnollista seuraamusmaksua oikeasuhtaisena ja kevyempänä menettelynä. Lakiesityksessä rikosoikeudellista sanktiointia perustellaan lähinnä Metsäkeskuksen muodolla julkioikeudellisena laitoksena ja varsinaisen seuraamusmaksun määräämisen siirtymisellä Ruokavirastolle. MTK pitää epätodennäköisenä, että ko. prosessi olisi hallinnollisesti raskaampi kuin epäiltyjen uudistamisilmoitusten laiminlyöntien vieminen poliisin tutkintaan ja oikeusprosessiin.
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.
Lea Jylhä
