Sopimusrikkomusten taustalla voi olla ostajan maksuvaikeuksia tai tietämättömyyttä viljelijöitä suojaavan elintarvikemarkkinalain säännöksistä. Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ja sopimusrikkomukset voivat aiheuttaa viljelijälle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Siksi viljelijän on tärkeää tuntea oikeutensa tilanteissa, joissa sopimuksen täytäntöönpano häiriintyy sopimuskumppanin toimien vuoksi.

Ensimmäinen askel on selvittää, mitä sopimuksessa on sovittu. Jos kirjallista sopimusta tai muuta dokumentaatiota ei ole, sovelletaan yritysten välisissä kaupoissa kauppalain ja vahingonkorvauslain säännöksiä. Jos ostaja rikkoo sopimuksen ehtoja, se voi oikeuttaa vahingonkorvaukseen. Joissakin tilanteissa viljelijä voi myös viedä asian elintarvikemarkkinavaltuutetun tutkittavaksi.

Jos ostaja esimerkiksi ei maksa tai ota vastaan tuotteita sovitusti, viljelijä voi vaatia maksua viivästyskorkoineen tai sopimuksen täyttämistä muuten taikka olennaisen rikkomuksen perusteella purkaa kaupan ja vaatia lisäksi vahingonkorvausta aiheutuneista menetyksistä. Jos rikkomus on olennainen, on tärkeää ilmoittaa sopimuksen purkamisesta sopimuskumppanille. Sopimuksen purkamisen jälkeen myyjän suoritusvelvollisuus päättyy.

Jos maksua ei saada annetun lisäajan jälkeen tai vahingonkorvausta ei makseta määräajassa, voi viljelijä siirtää asian perintään oikeutetulle toimijalle. Julkisuusuhkainen maksukehotus aiheuttaa perinnän kohteeksi joutuneelle yritykselle merkinnän luottotietoihin. Ellei maksua saada vieläkään, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen velkomuskanteena. Jos saatava on riidaton, oikeudellinen perintä voi edetä nopeasti, ja velkomustuomion perusteella viljelijä voi hakea saatavia ulosoton kautta.

Jos velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, viljelijä tai kuka tahansa velkoja voi hakea käräjäoikeudelta velallisen asettamista konkurssiin. Konkurssiin asettamisen jälkeen käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan velallisen omaisuudesta, sen myynnistä ja muista konkurssipesän asioista. Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Jos sopimuskumppani asetetaan konkurssiin, viljelijän on ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle, jotta velka otetaan huomioon ja viljelijä voi halutessaan käyttää päätösvaltaa velkojainkokouksessa.

Sopimusrikkomus voi olla myös elintarvikemarkkinalain rikkomus. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto tutkii sille ilmoitetut epäilyt ja voi tarvittaessa määrätä ostajalle seuraamuksia. Valtuutettu voi tietyissä tilanteissa myös avustaa sovinnon löytämisessä.

Jos sopimuskumppani on passiivinen, tavoittamattomissa, ei myötävaikuta kaupan toteutumiseen tai on muuten vastahakoinen, sovinnollinen ratkaisu ei usein ole mahdollinen. Tällöin viljelijä voi käyttää edellä kuvattuja oikeuksiaan hänelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Sopimusrikkomuksiin on syytä reagoida viivytyksettä, sillä oikeus vedota sopimuskumppanin virheeseen voi muuten raueta. Esimerkiksi velan yleinen vanhenemisaika on kolme vuotta, ellei vanhentumista katkaista.

MTK:n jäsenet voivat kysyä lakineuvonnasta neuvoja toimintavaihtoehdoista ja oikeuksistaan, jos epäilevät sopimuskumppanin toiminnassa virhettä. Jos tarvitset avustajan oikeudenkäyntiin, neuvotteluun tai asiakirjan laatimiseen, MTK:n jäsenenä saat alennuksen ArvoLex Oy:n oikeudellisista toimeksiannoista. Kannattaa myös tarkistaa vakuutusyhtiöltä oikeusturvavakuutuksen kattavuus riita-asioissa.

Ajankohtaiset tiedot yritysten maksukyvyttömyydestä löydät osoitteesta: https://maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi/

Kimmo Tammi

juristi, maatalous ja elintarvikemarkkina

+358 20 413 2141

aiheet: mtk mobiili, sopimusrikkomus, lakineuvonta