MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn

Takaisin MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn

10.10.2025

Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan viitearvo on määritetty Luonnonvarakeskuksen tekemällä susikannan elinkykyanalyysiin perustuvalla viitearvolaskurilla. Suomen viitearvo 273 poikkeaa merkittävästi Ruotsin vastaavasta, eikä perustu samoihin tieteellisiin perusteisiin. Ruotsissa viitearvo on 170.

”Miten on mahdollista, että Suomen susikannan tulisi olla erittäin paljon Ruotsia suurempi”, kysyy MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ”Ruotsi on pinta-alaltaan selvästi Suomea suurempi ja Venäjän susipopulaatioon yhteydessä oleva Suomen susikanta on genetiikaltaankin selvästi vahvempi.”

Viitearvojen vertailussa on lisäksi huomioitava, että Ruotsin susikantaa tarkastellaan marraskuussa, kun taas Suomen tarkastelun ajankohta on maaliskuussa, jolloin kanta on pienimmillään ennen lisääntymiskautta.

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen katsoo, että viitearvon määrittely kahden populaation malliin perustuvalla Luken viitearvolaskurilla on suuri virhe, joka johtaa ylikorkeaan lopputulokseen. Määrittelyn lähtökohtana tulee olla yksiselitteisesti se, että Suomessa on vain yksi susipopulaatio.

“EU:n ohjeistus tukee Ruotsin soveltamaa Franklinin tutkimuksiin perustuvaa mallia, jota tulee soveltaa myös Suomen viitearvoa määritettäessä. Tällä menetelmällä Suomen suotuisan suojelutason viitearvo, 10 %:n varmuusmarginaalin kanssa, olisi 165 yksilöä. On myös epäselvää, onko Suomen susikannan yhteys Venäjään otettu EU:n ohjeistuksen mukaisesti riittävästi huomioon, Leskinen toteaa.

Suomen susikannan ihmisarkuus on vähentynyt jatkuvasti. Ennakkosuojauksen lisäyksestä huolimatta kotieläinvahinkojen määrä on pysynyt korkeana. MTK korostaa, että suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistäminen kiintiömetsästyksenä on välttämättä tarpeen.

“Maa- ja metsätalousministeriön on nyt varmistettava, että osin ongelmallisin perustein määritetty viitearvo ei hankaloita määrällisesti riittävän ja alueellisesti kattavan kiintiömetsästyksen aloittamista ja toteuttamista eikä yksittäisten vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien saamista”, painottaa MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen.