Maatalouskauppaa koskevat kysymykset ovat monessa kohdin vielä epäselvät, mutta muutoksia ainakin tulee. Ennen sopimusta ja ennen ”vapautuksen päivänä” (2.4.) ilmoitettuja tullinkorotuksia brittien perimät tullit USA-laisilta maataloustuotteilta olivat keskimäärin 9,2 %. Vastaavasti USA peri brittituonnilta 5 %:n tulleja. 

Maatalousviennin kasvattamisessa USA:n ilmoittama malli tavoittelee 5 miljardin dollarin kasvua brittivienniltä. Kaksi tärkeintä sovittua asiaa olivat etanolin viennin kasvattaminen 700 miljoonalla dollarilla ja naudanlihan viennin kasvattaminen 250 miljoonalla dollarilla. Pääosa viennin kasvuodotuksista on muualla, kuten soijan viennin kasvattamisessa.  

Brittien kommenteista voisi päätellä, että sanitääri- ja fytosanitäärikysymyksiin (SPS) ei löydetty vielä ratkaisuja, vaan ne jäivät jatkoneuvottelujen varaan. Käytännössä kysymys on siis ns. Hilton beef tuonnista eli hormonikäsittelyistä vapaaksi todetuista eläimistä tuotetusta naudanlihasta. Samalla varmasti keskusteluun nousee ns. kloorikana eli kloorikäsitellyt broilerit. Käsittelyllä puhdistetaan mahdolliset salmonellapintakontaminaatiot broilereista. Britit odottavat tämän sopimuksen myös helpottavan heidän sian- ja naudanlihan vientiään USA:han. Sianlihan osalta USA on ollut neljänneksi tärkein vientikohde briteille. 

Britit vaativat tarkempia alkumerkintöjä tuotteisiin, jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus tarkistaa tuotteen alkuperä ja tehdä tietoinen valinta.  

Britit eivät ole muuttamassa omaa ruokaturvallisuuslainsäädäntöään. Itse asiassa ensi viikolla britit neuvottelevat EU:n kanssa huippukokouksessa SPS-sääntöjen tarkentamisesta. Brexitin yhteydessä britit irtaantuivat EU-sääntelystä, mutta nyt tarve on luoda toimiva markkina EU:n ja UK:n välille myös SPS-kysymysten osalta. Esillä ovat mm. siemenperunoiden ja elävien eläinten vaatimukset. 

Etanolin tuonnin kasvu huolestuttaa brittiviljelijöitä. 1,4 miljardin litran tuonnin kasvu on merkittävä myönnytys ja sillä on vaikutuksia sokerintuotannon mahdollisuuksiin jatkossa. 

Teräs- ja alumiinitulleista uutisoitiin nollatulliratkaisusta, jossa kumpikaan osapuoli ei jatkossa perisi tulleja. Autoteollisuudelleen britit saivat 100.000 auton kiintiön, jonka puitteissa tulli on 10 % ja sen ylittävältä määrältä 25 %, kun autot viedään USA:han. 

Sopimuksessa sitouduttiin valmistelemaan UK:n ja USA:n välille lääkesopimus. Lähtökohtaisesti lääkkeet olivat USA:n tullien poikkeuslistalla, jolloin niiden tuonti olisi ollut vapaita lisätulleista. Nyt tavoitellaan siis laajempaa yhteystyötä. 

Kiinnostuksen kohteena oli myös digikaupan kehittäminen ja erityisesti finanssimarkkinoiden toiminnan turvaaminen uudessa kauppapoliittisessa tilanteessa. 

Monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin. 

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: eu, kauppapolitiikka, tullit, mtk mobiili, usa