Ympäristö – ja maankäyttövaliokunta keskusteli ympäristö-, ilmasto- ja tieverkkoasioista
Tiedote
Ympäristö – ja maankäyttövaliokunta keskusteli ympäristö-, ilmasto- ja tieverkkoasioista
08.09.2026
MTK:n ympäristö – ja maankäyttövaliokunta kokousti etänä 4.9.
Juristi Vilma Holkko päivitti valiokuntaa kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, jonka luonnoksen lausuntoaika päättyi elokuun lopulla. Lopullisen ennallistamissuunnitelma olisi tarkoitus olla valmis vuoden 2027 syksyllä. Holkko arvioi lausunnolla olleen suunnitelmaluonnoksen olevan vielä keskeneräinen ja sen keskeisinä puutteina olevan, että metsäluontotyyppien määritelmiä ei ole, vaikutustenarvioinnit ovat puutteellisia, rahoitusta ei ole ratkaistu, vapaaehtoisuuden toteutuminen on epäselvää ja luonnoksessa esitetään useita lainsäädäntömuutoksia. MTK:lle merkittävin puute suunnitelmaluonnoksessa on metsäluontotyyppien määritelmien puuttuminen. Ilman näitä määritelmiä on mahdotonta arvioida ennallistettavia pinta-aloja, kustannuksia, maanomistajavaikutuksia tai vaikutuksia puun käyttöön.
Maankäyttö- ja ilmastoasiantuntija Heikki Aro kertoi MMM:n tilaamasta ruoka-alan datatalouden kehitystarveselvityksestä. Keskeinen asia, jota kaikki ruokaketjun toimijat kuvasivat selvityksessä, oli toive järjestelmästä, johon tarvitsisi vain kerran syöttää tieto ja josta tieto sitten olisi tiedon tuottaneen tahon antamien lupien mukaan kaikkien alan toimijoiden käytössä. Toistaiseksi tällaista yhteinäistä ekosysteemiä ei ole. Aron mukaan MTK:n kannalta nykytilan merkittävänä puutteena on neutraalin tiedonvälittäjän puute eikä yksikään nyt toimivista esimerkiksi teollisuuden ja kaupan rajapinnoissa toimivista tietojärjestelmistä ole nykyisellään toimiva vaihtoehto. MTK on aloittanut keskustelut muiden ruoka-alan toimijoiden kanssa mahdollisista alustoista.
Kenttäpäällikkö Seppo Miettunen kertoi valmisteilla olevasta tieverkkoselvityksestä, jonka työryhmässä MTK on mukana. Selvityksessä on tarkoitus kartuttaa tietoa pääväylien ulkopuolisten teiden käytöstä, merkityksestä taloudelle ja kunnosta erityisesti aluetasolla. Miettunen esitteli lisäksi selvityksessä olevia laskelmia huonokuntoisten valtioiden teiden määrästä ja mahdollisista eri kehityssuunnista. Nykyrahoituksella huonokuntoisten teiden määrä tulee kasvamaan erityisesti 2030-luvulla. Selvityksessä tullaan ehdottamaan korjausvelkaohjelmaa, jonka myötä saataisiin taitettua huonokuntoisten teiden määrän kasvu. Selvityksessä ehdotetaan erilaisia toimenpidepaketteja eri tieluokille, kuten muun muassa yksityisteiden valtionavustusten palauttaminen aikaisemmalle tasolleen.
Miettunen totesi, että selvitys julkaistaan virallisesti syyskuun lopussa ja että selvitystä on tarkoitus viedä mahdollisimman laajasti alueellisille ja valtakunnallisille toimijoille.
Maaseudun Elinvoima -linjan kesätyöntekijä Yulia Pennonen esitteli katsauksen kuntien ilmastosuunnitelmiin. Vertailussa tarkasteltiin 14 kaupunkia ja vertailussa keskityttiin nimenomaisesti siihen, mitä suunnitelmat tarkoittavat maa- ja metsätaloudelle, mitä konkreettisia toimenpiteitä suunnitelmissa on ja onko toimenpiteille määritelty vastuutahoa, rahoitusta tai seurantaa. Katsauksessa oli havaittavissa selkeä ero lännessä olevien ja idässä olevien kaupunkien välillä. Lännessä päästövähennykset ja hiilinielut olivat selkeämmin esillä ja joissakin ohjelmissa maa- ja metsätalous nähdään ensisijaisesti päästö- ja hiilinielukysymyksenä. Idässä suunnitelmien ilmastosuunnitelmat kytkeytyivät länttä selkeämmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuotantoriskeihin ja niihin varautumiseen maa- ja metsätaloudessa. Lisäksi valtaosassa suunnitelmissa oli heikkoutena se, että niissä oli nimetty jokin konkreettinen toimenpide, mutta ei kirjoitettu auki toimenpiteen kustannuksia, rahoittajaa tai yksityisiin maihin kohdistuessa sitä, että maksetaanko maanomistajalle korvauksia
Jenni Hunnakko
juristi, ympäristö
+358 50 301 5638
