Ilmastosanastoa
Maa- ja metsätaloustuottajien ilmastosanasto
Voit etsiä hakemaasi termiä kätevästi tietokoneesi näppäimistön ctrl + F toiminnolla.
A
EU:n ilmastopaketin julkaisuun liittyen on esitetty, että vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektoriin laskettaisiin mukaan myös maatalouden päästöt. Tätä kutsuttaisiin nimellä AFOLU-sektori, jonka tulisi komission ehdotuksen mukaan olla ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä. AFOLU-sektorista annettaisiin tarkempi lainsäädäntöehdotus vuonna 2025.
Aurinkosähkö
Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia saa aikaan sähköjännitteen. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa myös asuin- ja toimistorakennuksiin, jolloin ne tuottavat osan rakennuksessa tarvittavasta energiasta. Lue lisää Motivan sivuilta.
B
Backstop-teknologia
Päästötön energia kuten tuuli tai aurinko, mitä on rajattomasti saatavilla.
Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon elämän monimuotoisuutta maapallolla. Siihen luetaan lajien määrä ja niiden variaatiot monimutkaisissa ekosysteemeissä, joissa lajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Biodiversiteettikato tarkoittaa tämän monimuotoisuuden köyhtymistä ihmisten toimien seurauksena. Ilmaston lämpeneminen, maankäyttö ja saasteet ovat luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen juurisyitä.
Kesäkuussa 2021 Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön biodiversiteettistrategiasta vuoteen 2030.
Biopolttoaine tuotetaan orgaanisesta kuiva-aineesta tai kasviöljystä. Polttoaine on uusiutuva, jos siihen käytettävää kasvillisuutta ylläpidetään tai istutetaan uudelleen. Tällaisia kasveja voivat olla esimerkiksi puu, sokerista käynyt alkoholi ja soijapavuista saatu kasviöljy. Löydät alkuperäisen selityksen YK:n sivuilta.
E
Elinkaariarviointi
Elinkaariarvioinnissa (LCA eli life-cycle assesment) selvitetään tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset niiden raaka-aineiden hankkimisvaiheesta hylkäämiseen asti.
Energiavero on energia-aineiden, energian tuotannon ja kulutuksen ympäristövero. Energiaveroiksi Suomessa lasketaan liikennepolttoaineiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen, polttoturpeen, maakaasun sekä sähkön perus- ja lisäverot sekä näiden huoltovarmuusmaksut. Lähde Tilastokeskus 2021.
F
Fit for 55 –paketti
Fit for 55 -ilmastopaketti on komission julkaisema ison ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotusten paketti (14.7.2021). Paketti vastaa siihen, miten EU:ssa tulee tehdä, että tavoitteiden mukaisesti voidaan vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen mennessä. Fit for 55- paketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä. Neuvottelut direktiiviehdotuksista käynnistyvät parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä syksyllä 2021.
G
Green Deal
Komission julkaisema vihreän kehityksen ohjelma eli European Green Deal julkaistiin joulukuussa 2019. Ohjelmassa esitellään keinot, joilla ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä.
H
Hiilensidonta
Hiilensidonta on tavoitteellista CO2- eli hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ilmakehästä. Hiilensidonnassa pyritään lisäämään orgaanisen aineen määrää kasvustoon eli puihin ja pintakasvillisuuteen sekä maaperään, erityisesti turvemaihin on sitoutunut paljon hiiltä. Tällaisia toimenpiteitä voidaan tehdä metsä- ja maataloudessa.
Toimenpiteistä maa- ja metsätaloudessa:
MTK:n maaperäohjelmassa on lueteltu monia toimenpiteitä, joilla maataloudessa hiiltä voidaan sitoa maaperään. Käytännössä hiilensidonta on maan multavuuden parantamista, jota voidaan tehdä syväjuurisilla kasveilla, kasvikierrolla, vesitalouden hoidolla, tiivistämistä välttämällä, tarkennetulla kasvinravitsemuksella ja kalkituksesta huolehtimalla.
Maatalouden ilmastotiekartan mukaan hiilensidontaa voidaan tehostaa muun muassa lisäämällä herneen ja härkäpavun viljelyalaa ja monilajisten apilaa sisältävien nurmien alaa, jolloin myös kotieläintuotannon tarvitseman lisävalkuaisen tarve vähenee. Satotasojen nosto pellon kasvukunnon parantamisesta ja tuottokyvyltään heikoimpien peltolohkojen pois jättämisestä aktiivisesta viljelystä mahdollistaa, että viljantuotannosta ja tuotantonurmilta vapautuu peltoalaa muille kasveille.
Metsätaloudessa hiiltä sitovia toimenpiteitä ovat muun muassa lannoitus, uudistaminen jalostetuilla siemenillä ja taimilla sekä vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja metsittäminen. Hiilen varastointia voidaan parantaa pidentämällä metsien kiertoaikaa ja ennallistamalla huonotuottoisia soita. Lue lisää esimerkiksi Metsähallituksen sivuilta.
Hiilidioksidiekvivalentti on eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä yhteismitallistettu vaikutus. Kaikki päästöraportoinnissa mitattavat kasvihuonekaasut on muutettu hiilidioksidiekvivalenteiksi omien kertoimiensa avulla. Hiilidioksidiekvivalentit ilmoitetaan yleensä tonneina ja niistä käytettävä lyhenne on tn CO2-ekv.
Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Sitran nettisivujen mukaan hiilikädenjälki on tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Hiilikädenjäljen tekijä voi olla esimerkiksi valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Kun toimija tuottaa hiilikädenjälkeä, prosessin seuraava toimija eli tuotteen tai palvelun käyttäjä pystyy pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Tämä tarkastelutapa keskittyy positiivisiin päästövaikutuksiin tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy negatiivisiin päästövaikutuksiin nykyhetkessä.
Suomen Ilmastopaneelin mukaan ilmastoneutraalisuus-termin avulla viestitään, kun taho pyrkii asettamaan toimintansa kasvihuonekaasujen päästövaikutukset haitattomalle tasolle ilmastovaikutusten näkökulmasta. Se miten hiilineutraalisuus määritellään, riippuu rajauksesta, jolloin siinä voidaan ottaa huomioon eri kasvihuonekaasuja tai vaikkapa kompensointimekanismeja. Hiilineutraalisuutta voivat tavoitella niin yksilöt, yritykset, organisaatiot, kunnat sekä valtiot. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta aiemmin, eli vuoteen 2035 mennessä.
Maatalouden ilmastotiekartta julkaistiin MTK:n ja SLC:n toimesta kesällä 2020 ja sisältää keinoja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotiekartassa tuodaan siis esiin tärkeimpiä keinokokonaisuuksia, joiden avulla Suomen maataloudessa pystytään vähentämään päästöjä vuoteen 2035 ja 2050.
Luonnollinen ilmiö tai prosessi, joka sitoo hiilidioksidia. Tällöin syntyy orgaanista ainesta, esimerkiksi metsän kasvu.
Hiiliviljely
Kaikki viljelytoiminta, joka pyrkii vähentämään maan multavuuden katoa tai lisäämään maan hiilipitoisuutta. Lue lisää maaperäohjelmastamme sivulta 19.
I
Ilmasto
Ilmasto määritellään usein tilastollisena kuvauksena, jossa määritellään keskiarvo ja vaihteluväli lämpötilalle, sademäärälle ja tuulelle usean, usein kolmen, vuosikymmenen aikana. Laajemmassa mielessä ”ilmasto” viittaa ilmastojärjestelmän tilaan. Lähde IPCC 2021.
Ilmastoahdistus on osa laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä. Ilmastoahdistukseen kuuluu vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistuneella maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen. Löydät alkuperäisen selityksen Suomen Mielenterveys ry:n sivuilta.
Keväällä 2021 saavutettiin sopu eurooppalaisesta ilmastolaista. Ilmastolain myötä ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 2030 vähintään 55 % päästövähennystavoite ovat laillisesti sitovia.
Lisäksi kesäkuussa 2015 voimaan tullut kansallinen ilmastolaki on ensimmäinen kansallinen säädös, jossa määritellään yleisesti Suomen ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet sekä säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä. Laki asettaa mm. vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen vuodelle 2050 verrattuna vuoteen 1990.
Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan politiikkaa ja toimia, jotka tähtäävät kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, niin että ilmastonmuutoksen seurauksia hillitään. Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita voidaan käyttää tehokkaammin tai sähköntuotantoa voidaan muuttaa uusiutuviin energialähteisiin. Maa- ja metsätaloudessa tärkeitä toimita ovat metsien ja peltojen hiilinielujen kehittäminen ohjaamalla toimijoita vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoon.
Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen
Ilmastonmuutos tarkoittaa pitkäaikaista merkittävää muutosta ilmastossa. Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä eli ilmaston globaalin keskilämpötilan noususta, joka on noussut noin 0.8 Celcius-astetta 1880-luvun teollistumisen jälkeen. Lämpötila jatkaa nousemistaan edelleen.
Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmastossa tapahtuvaa muutosta, jossa ilmakehän koostumus muuttuu pitkäkestoisesti luonnollisen vaihtelun lisäksi. Ilmastomuutos johtuu suoraan tai välillisesti ihmistoiminnasta.
IPCC eli Intergovernmental Panel on Climate Change on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. Sen tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.
IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa.
K
Kasvihuoneilmiö
Ilmakehä lämmittää maapalloa niin kuin lasikatto kasvihuonetta. Ilmakehä toimii maapallolle valikoivana suodattimena. Auringon säteily pääsee sisään, mutta lämpösäteily ei samassa määrin ulos. Samoin kuin lasikatto, ilmakehä läpäisee huonosti ilmakehän sisältä lähtevää silmin näkymätöntä lämpö- eli infrapunasäteilyä. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.
Ilmakehän koostumuksesta riippuu, kuinka paljon lämpöä kertyy. Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jyrkästi ja lämmitys voimistuu vahvistuneen ”lasikaton” myötä. Sen seurauksena myös maapallon ilmasto muuttuu.
Lisäksi kasvihuoneen korkea sisälämpötila selittyy osittain myös sillä, että katto estää lämmintä sisäilmaa ja kylmää ulkoilmaa sekoittumasta keskenään.
YK:n ilmastosopimus, Kioton pöytäkirja sekä EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmä velvoittavat seuraamaan ja raportoimaan kasvihuonekaasujen päästömääriä vuosittain. Suomi raportoi kasvihuonekaasujen päästömääristään ja hiilinieluistaan sekä komissiolle että YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Suomen kasvihuonekaasuinventaariojärjestelmästä vastaa Tilastokeskus. Lue lisää täältä.
Inventaarioon raportoidaan seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua. Seuraava lainattu luettelo Tilastokeskuksen nettisivuilta havainnollistaa, miltä sektoreilta päästöt raportoidaan kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa:
-
energia
-
teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö
-
maatalous
-
kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
-
-
jätteiden käsittely
-
maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF)
-
CO2-päästöt ja -poistumat seuraavista maankäyttöluokista: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi tässä luokassa raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt.
-
-
epäsuorat teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla syntyvät päästöt
Lue alkuperäinen lista ja lisää aiheesta Tilastokeskuksen sivuilta.
Kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt)
”Päästöillä” tarkoitetaan yleensä ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasuja. Nämä ilmakehän kaasut, jotka aiheuttavat globaalia lämpenemisetä, ovat myös ilmastonmuutoksen pääaiheuttajia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi.
Hiilidioksidia (CO2) syntyy kaikessa palamisessa. Hiilidioksidi on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin. Dityppioksidi (N2O) on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, jota maataloudessa syntyy mm. lannoitteista ja lannasta. Metaania (CH4) syntyy esimerkiksi bakteerien hajottaessa orgaanista ainetta hapettomissa oloissa. Metaanin lähteet ovat erityisesti karjatalous, riisinviljely, kaatopaikat ja fossiilisten polttoaineiden käyttö. Lähde Valtioneuvoston kanslian sanasto.
Vähemmän esiintyviä – mutta erittäin voimakkaita – kasvihuonekaasuja ovat HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet ja rikkiheksafluoridi (SF6).
Päästövähennyksiä kannattaa lähtökohtaisesti tehdä ensin siellä, missä ne ovat edullisimpia toteuttaa. Usein päästövähennyskohteita ja -toimenpiteitä tarkastellessa hyödynnetään kustannustehokkuusarvioita, jotta niitä voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. Kustannustehokkuus kertoo toimenpidekohtaisen hinnan vähennettyä päästövähennysyksikköä kohden.
Kustannustehokkuustarkastelua varten tarvitaan tietoa toimenpiteiden (maataloudessa esimerkiksi turvemaiden ennallistamisen tai säätösalaojituksien) kustannuksista sekä toimenpiteistä aiheutuneista päästöjen vähentymisistä. Kustannustehokkuus voidaan ilmoittaa hinta vähennettyä päästövähennysyksikköä kohden. Usein yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttitonnia (lyh. tn CO2-ekv.). Jolloin kustannustehokkuus voidaan merkitä €/ tn CO2-ekv.
L
Lisäinen päästövähennystoimenpide
Lisäisyys tarkoittaa, että ympäristönparannuksia ei olisi tapahtunut ilman maksettua hyvitystä. Lue lisää Sitran sivuilta.
M
Maatalouden päästöt
Tilastokeskuksen (2021) mukaan maatalouden laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019 olivat 16,2 Mt hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tn CO2-ekv.) Luku on suhteellisen lähellä sitä tasoa, millä maatalouden päästöt ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta. Tämä koostuu karkeasti jaoteltuina maaperästä ja pellonkäytöstä (75%), tuotantoeläimistä ja typen käytöstä (19%) ja energiankulutuksesta (6%).
Laskentaraportointi ei ota huomioon tilatason hiilivirtoja sadon hiilensidonnan osalta, mikä osaltaan vaikeuttaa maatalouden päästövähennyksien toteuttamista. MTK on pyrkinyt edistämään kokonaishiilensidonnan huomioimista, sillä se voisi edistää maatalouden hiilensidontaan liittyvää keskustelua niin menetelmien, laskentatyökalujen kuin tutkimuksen osalta.
N
Nettonielu
Kasvihuonekaasupoistumien ja -päästöjen summa. Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.
No-debit -sääntö
Jäsenmaan tulee varmistaa, että maankäyttö-sektorista ei aiheudu päästöjä valittuna ajanjaksona. Sektorin päästöt tulee kompensoida kyseisen sektorin muilla toimilla.
P
Pariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus on oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 asteeseen. Lisäksi maat tavoittelevat kasvihuonekaasujenpäästöjen ja -poistumien tasapainoa vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoite on mahdollista saavuttaa, maiden pitää tehdä kunnianhimoisia kansallisia ilmastotoimenpiteitä ihmistoiminnalla aiheutettujen kasvihuonekaasujen syntymisen hillitsemiseksi sekä hiilidioksidin poistumien lisäämiseksi esimerkiksi hiilinieluja lisäämällä.
Lisäksi sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet ovat sitoutuneet sopeutumaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä rahoitusvirtojen viemiseen kohti vähähiilisiä ja ilmastokestäviä ratkaisuja. Allekirjoittaneet valmistelevat viiden vuoden välein yhä kunnianhimoisempia tavoitteita itselleen.
Pariisin sopimus astui voimaan vuonna 2016. Sopimuksen toimeenpanoa koskeva säännöstö hyväksyttiin YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokouksessa Katowicessa 2018.
Lue lisää Ympäristöministeriön sivuilta.
Pellolta pöytään -strategia (2020) on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä toimista. Sen avulla edistetään ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja tavoitellaan kestävään malliin siirtymistä nykyisessä EU:n elintarvikejärjestelmässä. Se on myös linjassa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.
Strategian päätavoitteet on lueteltu komission sivuilla seuraavasti:
-
varmistaa riittävät, kohtuuhintaiset ja ravitsevat elintarvikkeet maapallon kestävyyden rajoissa
-
puolittaa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö ja mikrobilääkkeiden myynti
-
lisätä luonnonmukaiseen maatalouteen käytetyn maan määrää
-
kannustaa elintarvikkeiden kestävämpään kulutukseen ja terveellisiin ruokavalioihin
-
vähentää ruokahävikkiä ja -jätettä
-
torjua elintarvikepetoksia toimitusketjussa
-
parantaa eläinten hyvinvointia 50%, vähemmän torjunta-aineita vuoteen 2030 mennessä
Pysyvä päästövähennystoimenpide
Pysyvyys tarkoittaa sitä, että hiilidioksidia on sitoutunut pitkäaikaisesti johonkin varastoon, esimerkiksi metsään. Jos metsä kaadetaan tai palaa, on ilmastohyöty menetetty. Tämä tekee päästöjen pysyvyyden mittaamisesta haastavaa. Myös maataloudessa hiilidioksidivarastojen pysyvyyden mittaamisessa on haasteita, sillä erilaisia maatalouden toimenpiteitä toteutettaessa, vaikkapa maata muokatessa, päästöjä vapautuu ilmaan. Lisäksi pysyvyyden määritelmä ei ole vakio, eikä sille ole yhteisesti sovittua aikamäärettä.
Toimija voi ostaa päästövähennysyksiköitä aiheuttamiaan päästöjä vastaavan määrän. Tällöin kompensaatioita myyvä osapuoli käyttää kerättyjä varoja projekteihin, joiden tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta. Kerätyillä varoilla voidaan rahoittaa esimerkiksi uusiutuvan energian tai maan ja metsien kestävää käyttöä. Lisäksi Euroopassa päästöjä voi kompensoida ostamalla oikeuksia pois EU:n päästökaupasta, jolloin ne vähenevät päästökauppasektorin toimijoiden kiintiöstä. Onnistunut päästökompensaatio on todennettava, mitattavissa, pysyvä ja lisäinen.
Päästökauppa, taakanjakosektori ja LULUCF
EU:ssa päästövähennystavoitteet on jaoteltu kolmelle eri osa-alueelle: taakanjako-, LULUCF- sekä päästökauppasektorille. Maatalouden toimista syntyviä päästöjä raportoidaan näistä pääosin kahdessa eli taakanjakosektorissa ja maankäyttösektorissa (LULUCF). Maatalouden ostosähkö raportoidaan päästökaupassa osana muuta sähköntuotantoa.
Päästökauppa on järjestelmä, jossa suuret kasvihuonekaasujen päästäjät eli teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä lentoliikenne joutuvat maksamaan aiheuttamiensa päästöjen mukaisesti. EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU-ETS eli EU Emissions Trading System) päästöoikeuksien määrä on rajallinen, ja ostettavien päästöoikeuksien hinta määräytyy huutokaupassa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Yksi päästöoikeus tarkoittaa yhtä hiilidioksiditonnia (tn CO2-ekv.). Päästökauppajärjestelmän tavoitteena on että päästöt vähenevät siellä missä se on halvinta: toimija siirtyy päästöttömiin toimintatapoihin ja teknologioihin kun päästöoikeuksista maksaminen on toimijalle epäedullisempaa.
Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja Suomessa hieman alle puolet kasvihuonekaasupäästöistä. Maa- ja metsätalous eivät kuulu päästökauppasektoriin.
Taakanjakosektoriin kuuluvat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto ja teollisuudessa käytettävät F-kaasut. Maatalouden osalta varsinaiset maatalouskaasut eli dityppioksidi ja metaani raportoidaan taakanjakosektorissa. Sektorissa on mukana myös työkoneiden ja lämmitykseen käytettävät fossiiliset polttoaineet. Taakanjakosektorin maatalouspäästöt muodostavat 11,6 % koko Suomen päästöistä. Lue lisää Ympäristöministeriön sivuilta.
LULUCF (land-use, land-use change and forestry) on maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätaloussektorin (LULUCF) muodostama päästökokonaisuus. LULUCF-sektorilla maatalouden päästöjä ja poistumia raportoidaan kuudessa maankäyttöluokassa (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkomaa, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö) sekä puutuotteissa (katso alla oleva kuva). Hiilivaraston muutokset raportoidaan biomassalle, kuolleelle orgaaniselle aineelle ja maaperälle. Päästöjä raportoidaan typpilannoituksesta, ojituksesta (CH4, N2O) ja mukana ovat myös typen mineralisaatio sekä epäsuorat päästöt ja maastopalojen ja kulotusten päästöt (CO2, CH4, N2O). Taakanjako- ja LULUCF-sektorit mukaan lukien maatalouden osuus päästöistä on noin neljännes. Lue lisää Luken sivuilta.
Raportoinnissa ei huomioida lyhytaikaisia hiilivarastoja eli sadon ja kasvintähteiden sisältämää hiiltä kokonaismääräisesti. Kivennäismailla kasvintähteet pystytään ottamaan huomioon Yasso07-laskentamallin ansiosta, mutta turvemailla ei.
S
Sopeutuminen
Politiikkoja ja käytäntöjä, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, hyväksyen, että emme voi täysin välttää ilmastonmuutosta ilmakehän ja merien muutoshitauden takia.
T
Todennettava päästövähennystoimenpide
Päästövähennyksen todennettavuudella tai todellisuudella tarkoitetaan, että kompensointiin ei saa liittyä hiilivuotoa. Hiilivuotoon viitataan usein esimerkiksi metsien päästövähennyksiin liittyvässä keskustelussa, jossa suomalaisten metsien hakkuiden rajoittamistapauksissa pohditaan puiden hakkuiden lisäystä ulkomailla. Tällöin päästöt eivät kokonaisuudessaan välttämättä vähene vaan ne siirtyisivät ainakin merkittäviltä osin toisaalle.
U
Uusiutuva energia
Uusiutuva energia on lähtöisin auringosta, tuulesta, vedestä, maaperän varastoimasta lämmöstä ja biomassoista. Uusiutuviksi energiantuotannon muodoiksi luokitellaan siis aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, maa- ja ilmalämpö sekä biopolttoaineilla tuotettava liikevoima, lämpö ja sähkö.
Tilastokeskuksen mukaan uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta Suomessa oli 37 % vuonna 2018.
V
Vapaaehtoiset toimet
Vapaaehtoisilla toimilla viitataan esimerkiksi yritysten tai muiden toimijoiden kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ilman lainalaisia velvollisuuksia. Vapaaehtoiset toimet helpottavat ilmastoystävällisten tuotteiden ja prosessien saatavuutta ja kannustavat kuluttajia ajattelemaan ympäristöystävällisesti, kun he tekevät ostopäätöksiä. Lue alkuperäinen selitys YK:n sivuilta.
Y
Yasso07 -raportointimalli
Raportointimalli, joka mittaa maatalouden lyhytaikaisten hiilivarastojen eli kasvintähteiden ja lannanlevittämisen muutosta (satoa ei raportoida). Yasso-mallinnus soveltuu ainoastaan kivennäismaille (ei turvemaille) ja ennustaa orgaanisen aineen hajoamista sen kemiallisen laadun ja ilmasto-olojen perusteella. Yasso ei mallinna maahan päätyvän hiilen määrää. Yasso-mallinnusta hyödynnetään kansallisessa kasvihuonekaasuraportoinnissa.
Yhteyttämisessä eli fotosynteesissä kasvit muodostavat auringonvalon avulla hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja happea ilmakehään. Yhteyttäminen on myös ensimmäinen hiiliensidonnan vaihe. Yhteyttämästään hiilidioksidista kasvit käyttävät noin puolet biomassan kasvattamiseen. Ja puolet kasvin biomassan kuivapainosta onkin hiiltä. Lue aiheesta tarkemmin Hiilipuun tai Ruokatiedon sivuilta.
