Asikainen on koulutukseltaan metsänhoitaja (MMM) sekä oikeustieteen maisteri (OTM). Metsänhoitajan opinnoissaan hän painottui muun muassa metsäpolitiikkaan ja oikeustieteen opinnoissaan luonnonvarajuridiikkaan. Aiemmin hän on työskennellyt mm. asianajotoimistossa sekä metsäsijoittamisen ja metsärahastojen parissa. 

-Nykyisessä työssäni pystyn hyvin yhdistämään metsäosaamista ja juridiikkaa. Maatalous kuuluu myös työkuvaan, ja siinä yhteistyö siihen minua enemmän perehtyneiden työkavereiden kanssa on erityisen tärkeää, Asikainen sanoo.  

Asikainen vastaa luonnonsuojelua koskevasta kansallisesta ja EU-lainsäädännöstä. Hän tekee myös monenlaista biodiversiteettipolitiikkaan liittyvää vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä.  
 
Hän on myös vaikuttamassa valkoposkihanhien siirtämisessä metsästyslakiin sekä poikkeuslupien saamisen ja korvausten sujuvoittamiseen.

Kiinnostavinta työssäni on se, että jatkuvasti tapahtuu, olipa kyse siten lainsäädännön valmistelusta, strategioista, ohjauskeinoista tai julkisesta keskustelusta

Työhön kuuluu niin ikään jäsenyys maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmässä, jossa haetaan ratkaisuja vahinko- ja turvallisuusperustein sekä kannanhoidollisiin tarkoituksiin myönnettävien suurpetojen poikkeuslupien sujuvoittamiseen luontodirektiivin puitteissa. 

-Kiinnostavinta työssäni on se, että jatkuvasti tapahtuu, olipa kyse siten lainsäädännön valmistelusta, strategioista, ohjauskeinoista tai julkisesta keskustelusta, hän sanoo. 
 
Työssä onnistuminen kysyy sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä lainsäädäntöprosessit ovat usein monivuotisia. 

- Tarvitaan kykyä erottaa olennainen sekä tiivistää laajoja ja monimutkaisia asioita helpommin ymmärrettävään muotoon, Asikainen korostaa. 

Sosiaalisuus on tärkeää verkostojen luomiseen sekä yhteistyöhön oman talon sisällä ja sen ulkopuolella. Myös ongelmanratkaisukykyä tarvitaan, kuin myös kykyä rakentaviin ehdotuksiin. 

Ennallistamistoimet valmisteluun 

 
Päällimmäisenä Asikaisen pöydällä on tällä hetkellä vaikuttaminen ohjauskeinoihin, joilla pyritään parantamaan biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Tällaista ovat erityisesti vanhojen metsien suojelu ja EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano. Asikainen koordinoi myös alkuvuonna julkaistun MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartan toimeenpanoa. Tiekartassa esitellään keinoja, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa maa- ja metsätalous huomioiden. 
 
Paljon julkisuuden valokeilassa ollut EU:n ennallistamisasetus meni läpi hieman yllättäen, kun Itävallan ympäristöministeri äänesti oman hallituksensa kannasta poiketen.  

Suomessa käynnistyy nyt kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen. Vaikka MTK kykeni vaikuttamaan siihen, että lopullista asetusta saatiin valmistelun aikana muutettua parempaan suuntaan, ei luvassa ole mikään helppo työsarka. 

-Alamme valmistella omia näkemyksiämme siitä, mitä ennallistetaan, millä lailla ja mitä ohjauskeinoja tarvitaan. Toivomme, että MTK:n ja SLC:n biodiversiteettitiekartta viitoittaisi tätä työtä, Asikainen kertoo. 

  
Kumppaneita talon sisällä ja ulkona 

Oman talon sisällä Asikainen tekee asiantuntijayhteistyötä ja analyysiä linjarajojen yli. Valmisteilla olevista asioista on pystyttävä viestimään sopivalla tavalla järjestön sisä- ja ulkopuolella. 

Vaikuttamistyö on käytännössä paljon lukemista ja kirjoittamista. Ensin tutustutaan materiaaliin, seuraavaksi kootaan mielipiteet yhteen ja sitten myydään ne päättäjille

MTK:n ulkopuolella tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. virkamiehet, poliittiset päättäjät ja järjestöt sekä Suomessa että EU-tasolla. Asikaisen työhön kuuluukin myös matkustelua EU-kattojärjestöjen, metsänomistajia edustavan CEPF:n sekä viljelijöitä ja osuuskuntia edustavan Copa-Cogecan, kokouksiin sekä virkamies- ja meppitapaamisiin Brysselissä.  

Vaikuttamistyö on käytännössä paljon lukemista ja kirjoittamista. Ensin tutustutaan materiaaliin, seuraavaksi kootaan mielipiteet yhteen ja sitten myydään ne päättäjille. Mielipiteet myydään lausunnoilla, ihmisiä tapaamalla ja ongelmia esille nostamalla. Henkilökohtaiset tapaamiset, erilaiset seminaariosallistumiset ja kannanotot ovat myös tärkeitä.  

-Paljon tulee myös kyselyitä kansanedustajilta käsiteltävänä olevista asioista ja siitä, miten asiat ovat edenneet. MTK:n omat, viikoittaiset kansanedustajainfot ovat hyvä tapa kertoa, mitä on käynnissä, Asikainen tuumaa. 

Asikainen kertoo, että vaikuttamisen painopiste vaihtelee. Joskus poliittinen vaikuttaminen on tärkeää jo alussa, jolloin sillä luodaan pohjaa virkamiesvalmisteluun ja tulevaan eduskuntakäsittelyyn. Muun muassa luonnonsuojelulain uudistuksessa poliittisiin päättäjiin vaikutettiin jo työryhmätyön aikana. 

Edunvalvonta ajoin repivää 

Asikainen näkee omassa työssään ja järjestössään vahvuuksia, mutta myös kehittämiskohteita. 
 
- Vahvuuksia ovat asiantuntemus, verkostot sekä ymmärrys lainsäädäntöprosessien vaiheista ja niihin vaikuttamisesta. Tähän liittyvät oikea-aikaiset yhteydet olennaisiin henkilöihin, hän sanoo. 
 
MTK:n vahvuus on järjestökentän laajuus: meillä on käytössämme kansainvälinen, kansallinen sekä alue- ja paikallistaso. Asikainen korostaa, että MTK:ta kuunnellaan, mutta perustelut ja omat ratkaisut on oltava takataskussa. Pelkkä asioiden vastustaminen ei riitä. 
 
Edunvalvonta voi olla repivää. Asioista pitää kertoa räväkästi, jotta saadaan niille huomiota. 
 
- Sitten kun tullaan lähemmäksi yksittäistä viljelijää tai metsänomistajaa, pitää pystyä kertomaan, mikä on päätösten merkitys yksittäiselle henkilölle, hän sanoo.  

Muutos kuuluu tähän maailmanaikaan. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla

Haastavaa on Asikaisen mukaan se, että luonnon monimuotoisuutta koskeviin asioihin liittyy monesti voimakasta vastakkainasettelua. Talous ja ekologia saattavat ajaa eri suuntiin ja myös vastuunjako kustannusten suhteen aiheuttaa ristiriitaisia näkemyksiä. MTK:n esittämä kritiikki koetaan turhan usein tavoitteen vastustamisena, vaikka pääosin kyse on esitettyjen keinojen vastustamisesta.  

-Kannatamme ennallistamista ja muuta luonnon tilan parantamista, mutta olemme olleet tyytymättömiä siihen, miten EU-asetuksella on haluttu viedä asioita eteenpäin, hän korostaa. 
 
Asikaisen mielestä muutos kuuluu tähän maailmanaikaan. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla. MTK haluaa edistää pitkäjänteisyyttä. 
 
-Maailma muuttuu ja sääntely tulee muuttumaan. Edunvalvontaa tarvitaan siihen, että muutos voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. Edunvalvonta varmistaa myös, että muutos on hallittua, Asikainen sanoo. 

Asikainen arvelee, etteivät verorahat tule riittämään luonnon lisäsuojelun toteuttamiseen. Yksityistä rahaa tarvitaan lisää. Kustannusten jaon yksityisellä puolella pitäisi kuitenkin toteutua tasaisemmin. Asikainen näkeekin, että ruokapuolen keskustelua ketjun tulonjaosta pitäisi laajentaa metsäpuolelle.  
 
Anna-Rosa Asikainen näkee luontoarvokaupassa potentiaalia. Myös ministerit Mykkänen ja Essayah ovat pyrkineet hakemaan asiaan ratkaisuja kokoamalla toimijoita yhteen. Oleellista on kuitenkin, mikä on eri toimijoiden maksukyky ja maksuhalu.  
 
-MTK:n edustamilla maanomistajilla on myytävää, ja meillä on oma luontoarvot.fi-palvelu, hän muistuttaa.  
 
 

Kokonaiskuva paremmin päätöksentekoon

EU-vaalit on käyty ja työ uuden parlamentin ja komission muodostamiseksi on käynnissä. Asikainen toivoo, että uusi parlamentti ja komissio pystyisivät katsomaan asioita aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Metsiä käsitellään monissa eri yhteyksissä, mutta nyt pitäisi pyrkiä siihen, että EU-sääntely tarkastelisi niitä kokonaisuutena.  

-Huomioida tulisi myös metsien sosiaalinen ja taloudellinen merkitys pelkän ympäristönäkökulman lisäksi, hän korostaa. 

Asikainen kokee myös, että positiivista käytännön tekemistämme luonnon monimuotoisuuden eteen pitäisi saada paremmin näkyviin niin Suomessa kuin EU:ssa.  
 
-Yleinen mielikuva järjestöstä ja jäsenistöstämme tulisi saada vastaamaan paremmin todellisuutta. Sanomme, että teemme, ja se pitää näyttämällä ja tuloksilla myös osoittaa, hän sanoo. 

Luontojärjestöiltä ja monilta muitakin Asikainen toivoisi kokonaiskuvan katsomista. Välillä tuntuu, että metsäkeskustelussa osaoptimoidaan: joskus kiinnitetään huomiota vain ilmastoon, joskus vain puuntuotantoon ja joskus vain monimuotoisuuteen. 

 
Savolainen lupsakkuus auttaa  

Asikaisen vakituinen asuinpaikka on Kuopio, josta käsin hän aina tarpeen tullen reissaa päättäjien ja vaikuttajien puheille Helsinkiin ja Brysseliin. Asikainen uskoo, että savolainen elämänasenne on työssä avuksi. 

-On hienoa, että työtä, jonka koen merkitykselliseksi, voi onnistuneesti tehdä asumalla myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. 

Savolaisuudessa parasta on Asikaisen mukaan veikeä elämänasenne: moni vaikeakin asia voi olla hitusen kevyempi, jos siihen yrittää löytää vähän erilaisen näkökulman vaihteen vuoksi. 

Teksti ja kuva: Klaus Hartikainen

aiheet: edunvalvonta, luonnonsuojelu, edunvalvonnan tekijät, mtk mobiili, anna-rosa asikainen