Takaisin Asiantuntijalausunto alueidenkäyttölaista

Lausunto

Asiantuntijalausunto alueidenkäyttölaista

04.09.2026

Eduskunnan ympäristövaliokunta
Eduskunnan talousvaliokunta
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto otsikon mukaisesta aiheesta. 

MTK kannattaa alueidenkäyttölain tavoitteita, erityisesti kaavoituksen sujuvoittamista,  maanomistajalähtöisen kaavoituksen vahvistamista ja metsäkorvaussääntelyä. Esitystä on kuitenkin  täsmennettävä niin, etteivät kaavoitusratkaisut, kaavamerkinnät tai -määräykset johda 
korvauksettomaan käytönrajoitukseen, harmaaseen suojeluun tai maanomistajan tosiasiallisten  perusoikeuksien heikentymiseen. Lisäksi maanomistajan osallistumismahdollisuuksia on vahvistettava. 

MTK:n keskeisimmät muutosehdotukset:

1. Korvaus metsätalouden harjoittamisen rajoituksesta (Laki kaavojen toteuttamisesta 101a§)
• Korvaussääntelyn on koskettava myös voimassa olevia yleis- ja asemakaavoja.
• Korvausoikeuden tulee syntyä kaavan lainvoimaisuudesta ilman erillistä poikkeamis- tai lupamenettelyä. 
• Metsäkorvauspykälän korvausmäärittelyn periaatteita on selkiytettävä siten, että korvauskynnyksen  arviointiajankohdaksi valitaan maanomistajalle edullisin ajankohta ja korvauskynnys arvioidaan  kaavarajoituksien kumulatiivinen yhteisvaikutus.

2. Korvaukseton kaavasuojelu ja harmaa suojelu on estettävä. 
• Metsälain 10 §:n kohteiden osoittaminen maakuntakaavassa tulee kieltää. Kunta on  asetettava korvausvelvolliseksi maanomistajalle, jos yleis- tai asemakaava estää  esimerkiksi METKA:n ympäristötuen saamisen metsälain 10§-kohteelle.
• Informatiivisten ja ominaispiirteitä kuvaavien kaavakohdemerkintöjen ja -määräyksien markkinavaikutukset on tunnistettava ja korvaukseton harmaa suojelu kiellettävä.

3. Maanomistajalle on turvattava henkilökohtainen ja oikea-aikainen tieto.
• Kirjallinen ilmoitus on lähetettävä maanomistajalle sekä kaavaluonnoksesta että  kaavaehdotuksesta aina, kun kaava voi aiheuttaa maanomistajalle haittaa tai käytönrajoituksen, tai kun kaava luo kunnalle lunastusperusteen tai korvausvelvollisuuden.  Ilmoituksen tulee lähettää vähintään viikkoa ennen nähtäville asettamista.

4. Kaavamerkintöjen oikeusvaikutukset on säädettävä yhtenäisesti.
• Lainsäädännön tulee sitovasti erottaa informatiiviset ja oikeusvaikutteiset merkinnät,  määrittää niiden suhde sektorilainsäädäntöön ja estää kuntakohtaiset, epäselvät  erityismerkinnät. Maa- ja metsätalouden harjoittamisen epäselvää oikeudellista tilaa ei tule  kaavoituksella mahdollistaa. 
• Lakiin kirjattava selkeästi, että maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla toiminnan ohjauksen  tulee perustua metsälakiin ja muuhun sektorilainsäädäntöön, ja ettei kaavoituksella ohjata  muulla tavalla toimintaa.

5. Maanomistajalähtöiseen kaavoitukseen tarvitaan oikeusturvatakeet. (90§ &91§)
• Kaava-aloitteet ja yhteistyöpyynnöt tulee ratkaista monijäsenisessä luottamustoimielimessä  neljän kuukauden määräajassa. 
• Kielteisestä päätöksestä tulee voida valittaa, mikäli lain mukainen kaavoitustarve (47§) on  olemassa.
• Valmistelua ei saa keskeyttää avoimella ”perustellun syyn” perusteella. Kunta voi palauttaa  kaavaehdotuksen valmisteluun tai keskeyttää valmistelun, jos ehdotus ei täytä kunnan sille  asettamia tavoitteita tai laissa säädettyjä vaatimuksia.

6. Aurinko- ja tuulivoimaa koskevia säännöksiä korjattava 
• Lisätään 71§:ään 2 momentti; aurinkovoimalan etäisyyden ollessa alle 4 kilometriä  sähköverkon liittymäpisteestä, niin ei 71§ 1. mom. kohtaa 2 sovelleta.
• Tuulivoiman vähimmäisetäisyyden poikkeamisen perusoikeusvaikutukset  suostumusvähemmistöön jäävien osalta tunnistettava. Voidaanko 
suostumusvähemmistöön jäävien oikeuksia rajoittaa sekä mahdollisesti aiheuttaa heille  tuulivoiman läheisyydestä johtuvaa haittaa enemmistösuostumuksella ja korvauksetta, kun  kyseessä on yksityiseen etuun perustuva hanke?

7. Rantarakentamisesta mahdollistavampaa 
• Palautetaan maanomistajan oikeus ranta-asemakaavaehdotuksen laatimiseen vastaamaan  aikaisempaa muotoilua, jossa ei ollut rajausta tai kohdennusta loma-asutukseen.
• Palautetaan kaavan laatimisesta perittävän korvauksen enimmäisrajoitus; Jos rantoja käsittelevä  yleiskaava laaditaan pääasiallisesti loma-asutuksen järjestämiseksi, voidaan enintään puolet  yleiskaavan laatimiskustannuksista periä maanomistajilta heidän kaavasta saamansa hyödyn 
suhteessa.

8. Valitusoikeuksien selkiyttäminen (113§ ja 114§)
• Suomen Metsäkeskukselle valitusoikeus kaavatasolla toimialaansa kuuluvissa asioissa  ilman rajaamista vaikutuksiltaan valtakunnalliseen tai merkittävään maakunnalliseen  asiaan.
• Alueellisille vastuumuseoille esitetty valitusoikeus (113.1§ ja 114.2§) poistettava.  Museoviraston valitusoikeus on riittävä kulttuuriperintö- ja
kulttuurimaisemakokonaisuudessa, eikä siten alueelliselle vastuumuseolle ole tarvetta  antaa päällekkäistä valitusoikeutta. 

Ruotsin omaisuudensuojakeskustelu tukee sääntelyn vahvistamista.

Ruotsissa elokuussa 2026 julkaistu parlamentaarisen omaisuudensuojakomitean mietintö Stärkt  egendomsskydd i regeringsformen (SOU 2026:54) ehdottaa omaisuudensuojan merkittävää  vahvistamista perustuslaissa. Ehdotuksen mukaan julkisen vallan puuttumisen on oltava  nimenomaisesti oikeasuhtaista ja pitkälle menevistä maan tai rakennusten käyttörajoituksista on  pääsääntöisesti maksettava täysi korvaus taloudellisesta menetyksestä. Ruotsissa on korostettu  periaatetta, jonka mukaan metsätalous on maanomistajan käynnissä olevaa maankäyttöä  (pågående markanvändning), jota suojaa omaisuudensuoja. Lähtökohtana on, että metsätalouden  harjoittaminen sekä siihen kuuluvat tavanomaiset metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteet ovat sallittu  ja ennakoitava osa kiinteistön käyttöä. Tämän vuoksi myöhemmin asetettavia käyttörajoituksia ei 
tule tarkastella uuden oikeuden epäämisenä, vaan olemassa olevan maankäyttöoikeuden  rajoittamisena.

Ruotsin linja osoittaa pohjoismaisen suunnan: hyväksyttävä ympäristö- ja alueidenkäyttöpolitiikka  edellyttää selkeää toimivaltaa, ennakoitavaa suhteellisuusarviointia ja täyttä korvausta silloin, kun  yhteiskunnan tavoitteet rajoittavat olennaisesti yksityisen omaisuuden käyttöä. Suomen 
alueidenkäyttölain tulee täyttää vähintään sama oikeusturvan taso. Metsäkorvauspykälä on tärkeä  alku, mutta sen soveltamisalaa ja menettelyä on vahvistettava edellä esitetyllä tavalla.

Helsingissä 4.9.2026

Juho Ikonen, maankäytön asiantuntija