Julkiset hankinnat muodostavat huomattavan osan EU:n taloudesta. Siksi niiden tulisi tukea EU:n strategisia tavoitteita, kuten ruokaturvaa ja kriisinkestävyyttä. Julkisten hankintojen tarkastelussa tulee siirtyä pois pelkästä halvimman hinnan painottamisesta. On siirryttävä kohti kokonaisvaltaisempaa arviointi, jossa huomioidaan myös unionin säännösten noudattaminen, tuotteiden laatu, toimitusvarmuus, vastuullisuus sekä ruokaturva. Uudistukselle on siis suuria paineita. 

Erityisen tärkeää suomalaiselta maatalous- ja elintarvikesektorin näkökannalta on, että julkiset ruokahankinnat tunnistavat eurooppalaisen ruoantuotannon korkeat tuotantostandardit. Suomalaiset viljelijät ja elintarvikeyritykset noudattavat maailman tiukimpiin kuuluvia ympäristö-, eläinten hyvinvointi- ja elintarviketurvallisuusvaatimuksia. Näiden vaatimusten tulee näkyä myös hankintakriteereissä, jotta suomalaiset tuottajat eivät joudu epäedulliseen asemaan suhteessa tuontituotteisiin myöskään julkisissa hankinnoissa. 

Hankintadirektiivin uudistuksen on parannettava aidosti pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin. Hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen ovat välttämättömiä, jotta maatalousyritykset, elintarvikeyritykset ja esimerkiksi tuottajaorganisaatiot voivat nykyistä paremmin osallistua julkisiin hankintoihin. Direktiivin tulee myös mahdollistaa jatkossa entistä paremmin poikkeuksellisten olosuhteiden huomioiminen sopimusehdoissa kesken sopimuskauden tapahtuvien muutosten osalta. Näissäkin komissio voisi ottaa mallia suomalaisen hankintalain viimeisimmistä uudistuksista.  

Julkisista hankinnoista on rakennettava maatalous- ja elintarvikesektorille väline, joka samanaikaisesti vahvistaa niiden kilpailukykyä, kestävyyttä ja ruokaturvaa sekä luo markkinoita korkeita standardeja noudattaville eurooppalaisille tuottajille.

Kimmo Tammi

juristi, maatalous ja elintarvikemarkkina

+358 20 413 2141

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka