Kokouksen teemana oli siirtyminen lupauksista konkreettiseen toimeenpanoon, ja se merkitsi myös 10-vuotista juhlaa Pariisin ilmastosopimuksen syntymisestä. 



 

🌍 Ilmastopolitiikan tilannekuva  

• 79 maata (64 % globaaleista päästöistä) oli toimittanut päivitetyt kansalliset ilmastosuunnitelmat (NDC) marraskuuhun 2025 mennessä, mutta suurimmat laiminlyöjät uusien sitoumusten toimittajina olivat Intia ja Yhdysvallat, joista jälkimmäinen ei osallistunut kokoukseen ja on eronnut Trumpin johdolla Pariisin ilmastosopimuksesta. 

• Nykyiset suunnitelmat viittaavat 2,6 °C lämpenemiseen, ja todennäköinen kehitys on jopa 3 °C vuosisadan loppuun mennessä. 
   

💰 Ilmastorahoitus ja vastuut 

• COP29:ssa Bakussa sovittu 300 miljardin dollarin vuosittainen rahoituskehys kehitysmaille vuoteen 2035 mennessä on vain murto-osa kehitysmaiden vaatimalle 1,3 biljoonalle dollarille. Nyt sovittiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksen kolminkertaistamisesta 2035 mennessä. 

• Kiistat koskevat rahoituksen jakautumista ja vastuuvelvollisuutta, erityisesti teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden rooleja sekä Kiinan asemaa. Rahoituskysymys on vahvasti kytköksissä ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorityöhön. Nyt kokouksessa sovittiin 59 sopeutumisen indikaattoria, joiden puitteissa sopeutumisrahoitusta on tarkoitus jatkossa jakaa. 
   

🔥 Fossiilisten polttoaineiden alasajo ja oikeudenmukainen siirtymä 

• Yli 80 maata, mukaan lukien Suomi, allekirjoittivat vaatimuksen laatia yksityiskohtaiset tiekartat fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. 

• Korostettiin sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää ("just transition"), huomioiden työntekijät ja haavoittuvat ryhmät, mikä liittyy myös Brasilian presidentti Lulan AY-taustaan. 

• Fossiilisten polttoaineiden alasajosta ei kuitenkaan saatu päätettyä sisällöllisesti aikaisempaa konkreettisemmin tai tiukemmin. Käytännössä sopimisen tila säilyy samana kuin Dubain ilmastokokouksessa päätetty pitkän aikavälin tavoite fossiilista luopumiseksi.  

🌳 Metsien ja Amazonin suojelu 

• Brasilia esitteli uuden rahoitusmekanismin, Tropical Forests Forever Facilityn, jonka tavoitteena on kerätä 125 miljardia dollaria trooppisten metsien suojeluun, mutta lupaukset jäivät pahasti alle Brasilian tavoitteiden. Kokouksen aikana rahoituslupauksia saatiin 9,5 miljardin dollarin verran. 
   

🚜 Maatalous ja metsätalous 

• Maatalouden ilmastoneuvottelut jäivät umpikujaan, ja konkreettisia toimia ei saavutettu; neuvottelut jatkuvat Bonnissa kesällä 2026. Maataloustuottajat ovat olleen jo pidemmän aikaa pettyneitä YK:n ilmastoneuvottelujen kykyyn huomioida maataloustuottajien tarpeita tasapaisesti ja konkreettisesti. 

• Metsätalous kirjattiin ilmastonmuutoksen hillinnän työohjelmaan rakentavalla tavalla, tunnustaen kestävän metsätalouden ja biotalouden roolin osana ilmastonmuutoksen hillintää. Kokouksen päätöksissä kestävän metsätalouden investoinnit noteerattiin myönteisenä ilmastonmuutoksen hillintätoimena ja kestävän metsätalouden tärkeät sosiaalisen ja ekonomisen kestävyyden ulottuvuudet kirjattiin hillinnän työohjelmaan (MWP). MTK:n näkemyksen mukaan saavutettu neuvottelutulos on ennakoitua tasapainoisempi ja hyvin tervetullut. Kansainvälisellä tasolla luotavalla politiikalla voi parhaimmillaan olla ohjaavaa arvoa myös EU-politiikan sisältöihin. 

Voit tutustua Belemin ilmastokokouksen virallisiin päätösasiakirjoihin täältä: Belém Political Package | UNFCCC   

Anssi Kainulainen

asiantuntija, energia

energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka

+358 50 596 1541

aiheet: ilmastokokous, yk, mtk mobiili, cop30