Elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokunta käsitteli vihreää ammoniakkia, maaseudun yritystukia ja koulutuspolitiikkaa

Takaisin Elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokunta käsitteli vihreää ammoniakkia, maaseudun yritystukia ja koulutuspolitiikkaa

Tiedote

Elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokunta käsitteli vihreää ammoniakkia, maaseudun yritystukia ja koulutuspolitiikkaa

02.10.2026

MTK:n elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokunta kokoontui Teams-kokoukseen 2. lokakuuta. Kokouksen pääteemoina olivat Naantaliin suunniteltu vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitos, maaseudun yritystoiminta ja yritystuet sekä koulutuspolitiikan ajankohtaiset kysymykset.

Vihreä ammoniakki vahvistaisi lannoitetuotannon huoltovarmuutta ja edistäisi ilmastotavoitteita

Valiokunta kuuli Green North Energy Oy:n toimitusjohtajan Jussi Ylisen esityksen Naantaliin suunnitteilla olevasta vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksesta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ammoniakkia uusiutuvalla sähköllä valmistetusta vedystä.

Ammoniakki on keskeinen lannoiteteollisuuden raaka-aine. Kotimainen tuotanto vahvistaisi ruoantuotannon huoltovarmuutta, vähentäisi riippuvuutta fossiilisilla energialähteillä tuotetusta tuontiammoniakista ja tukisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Naantaliin suunnitellun tehtaan tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vihreää ammoniakkia vuodessa. Tehtaan vuotuinen sähköntarve olisi noin kaksi terawattituntia. Laitoksen teknologia olisi skaalattavissa ja yritys suunnittelee tuotantolaitoksia myös Kemiin ja Poriin. Hankkeen suurin omistaja on Elomatic Oy, ja mukana on myös ranskalainen Meridiam. Naantalin hanke on saanut ympäristö- ja vesitalousluvat, mutta lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty.

Hankesuunnitelmasta ja sen toteutumismahdollisuuksista esitettiin useita kysymyksiä. Valiokunta pitää kotimaista vihreän ammoniakin tuotantoa tärkeänä sekä maatalouden huoltovarmuuden että vihreän siirtymän kannalta ja toivoo hankkeelle menestystä.

Maaseudun yritystoiminta kattaa laajan kirjon yrityksiä

Valiokunta kuuli Pro Agria Etelä-Savon palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkisen esityksen maaseudun yritystoiminnasta, maatilojen monialaistumista ja käytettävissä olevia maaseudun yritysten tukivälineistä.

Maaseutualueilla toimii lähes 120 000 mikro- ja pienyritystä, jotka työllistävät noin 246 000 henkilöä. Monialaisuus on maatiloilla jo valtavirtaa. Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 42 271 maatilaa, joista 24 462 harjoitti myös muuta yritystoimintaa. Häkkisen mukaan maatila tulisikin tunnistaa yrityspolitiikassa yritysalustana, jolla voidaan harjoittaa maatalouden rinnalla esimerkiksi urakointia, energiantuotantoa, suoramyyntiä, jatkojalostusta, matkailua ja muita palveluja.

Leader-rahoitus soveltuu erityisesti yritystoiminnan kokeilemiseen ja käynnistämiseen sekä pienempiin investointeihin. Elinvoimakeskusten rahoitus puolestaan mahdollistaa laajemmat kehittämishankkeet ja investoinnit. Tuen hakemisessa olennaisia ovat varhainen yhteydenotto rahoittajaan, realistinen liiketoimintasuunnitelma sekä markkinoiden, kustannusten ja rahoituksen huolellinen arviointi.

Valiokunta korosti, että yrityspalvelujen ja rahoituksen tulee olla yrittäjien saavutettavissa kaikkialla Suomessa. Suurten investointien ohella tukea tarvitaan pieniin ja hallittuihin kehitysaskeliin, joiden avulla yritykset voivat testata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilman kohtuuttoman suurta riskiä. Erittäin ajankohtainen kysymys on EU:n tulevan ohjelmakauden valmistelu ja sen vaikutus maaseudun yritystukien kokonaisuuteen. Maaseudun yritysten kehittämisen ja investointien rahoitusmahdollisuudet on turvattava myös tulevalla ohjelmakaudella.

Koulutuksen on vastattava yrittäjien muuttuviin osaamistarpeisiin

Valiokunta kuuli myös MTK:n koulutus- ja tiedepolitiikasta vastaavan johtajan Susanna Aron esityksen jatkuvan oppimisen uudistamisesta, maatalousalan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tilanteesta sekä uusista yrittäjyyskasvatuksen linjauksista.

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa painopistettä siirretään kokonaisista tutkinnoista aikaisempaa pienempiin ja joustavammin yhdisteltäviin osaamiskokonaisuuksiin. Tavoitteena on kohdentaa aikuiskoulutusta nykyistä osuvammin ja mahdollistaa eri alojen tutkinnon osien yhdistäminen 15–60 osaamispisteen kokonaisuuksiksi. Samanaikaisesti jatkuvan oppimisen erillinen määräraha on supistumassa merkittävästi.

Maatalousalan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suoritusmäärät ovat jääneet pieniksi. Useissa tulevaisuuden kannalta tärkeissä tutkinnon osissa, kuten digitalisaatiossa, kiertotaloudessa, kyberturvallisuudessa ja peltoviljelyn automaatiossa, ei ole ollut lainkaan tai juuri lainkaan suorituksia. Tämä osoittaa tarpeen arvioida tutkintorakenteita, koulutuksen sisältöjä ja koulutuksen saavutettavuutta.

Valiokunta piti tärkeänä, että maa- ja metsätalousalan koulutuksessa turvataan liiketoiminta-, kannattavuus- ja riskienhallintaosaaminen. Joustavia koulutuspolkuja tarvitaan erityisesti sukupolvenvaihdoksiin, alanvaihtajien kouluttamiseen ja erityisesti yrittäjien osaamisen päivittämiseen.