Takaisin MTK: EU:n itärajan ruoantuotanto on osa Euroopan turvallisuutta

Tiedote – Kansainvälinen toiminta

MTK: EU:n itärajan ruoantuotanto on osa Euroopan turvallisuutta

29.10.2026

Suomen ja Baltian maiden maatalouden erityisasema on otettava huomioon EU:n tulevissa rahoitusratkaisuissa. MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä korosti Brysselissä komissaaritapaamisissa, ettei EU:n itäisen ulkorajan maataloutta voi tarkastella vain maatalous- tai aluepolitiikkana. Kyse on myös ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja Euroopan kokonaisturvallisuudesta.

MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä tapasi tiistaina Brysselissä yhdessä Baltian maiden viljelijäjärjestöjen edustajien kanssa talouskomissaari Valdis Dombrovskia, komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusta ja maatalouskomissaari Christophe Hansenia. Tapaamisten läpileikkaavana viestinä oli Suomen ja Baltian maiden erityinen asema EU:n itärajalla. Komissaarien kanssa keskusteltiin myös investointitarpeista, ruokamarkkinoiden toiminnasta, sääntelyn keventämisestä sekä maatalouden teknologisesta ja infrastruktuurisesta kestävyydestä. 

– Euroopan itärajan elinvoimainen maatalous on turvallisuuskysymys. Suomen ja Baltian maatilat tuottavat ruokaa, ylläpitävät kriittistä infrastruktuuria ja pitävät raja-alueet elinvoimaisina. Tämä on tunnistettava myös EU:n rahoituspäätöksissä. Euroopan turvallisuutta ei vahvisteta samaan aikaan heikentämällä sen kykyä tuottaa ruokaa, Hemmilä sanoo. 

Komissaarikeskusteluissa Suomen ja Baltian erityisasema tunnistettiin vahvasti. Samalla nousi esiin alueen investointivaje. Maatiloihin, elintarviketeollisuuteen, energiahuoltovarmuuteen ja teknologiaan tarvitaan investointeja, mutta maatalouden heikko tulokehitys ja pääoman puute rajoittavat niitä. 

Maatalouden asema liittyy yhä tiiviimmin myös turvallisuuspolitiikkaan. Energiahuoltovarmuus, kyberturvallisuus, riippuvuus EU:n ulkopuolisesta teknologiasta ja Venäjän aiheuttamat häiriöt muodostavat kasvavan riskikokonaisuuden. Komissaaritapaamisissa maatalouden ja itärajan turvallisuuden yhteys nousi yhdeksi vahvimmista yhteisistä poliittisista viesteistä. 

CAP-ratkaisu liikkui Suomen kannalta oikeaan suuntaan 

EU:n maatalousministerien CAP-kannassa Suomen tavoitteet etenivät useissa kysymyksissä, ja yhteinen vaikuttamistyö näkyy maatalousneuvoston päätöksissä. Tulevan maatalouspolitiikan rahoitus on kuitenkin vielä auki. MTK vaatii, että maatalouden rahoitustaso turvataan tulevalla CAP-kaudella vähintään nykytasolla. Suomen ruoantuotantokyvyn merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt heikentävät tuotantoedellytyksiä muualla Euroopassa. Suomen on pystyttävä vastaamaan tähän tuottamalla nykyistä enemmän ruokaa.

– Nyt ratkaisevaa on, että tulevat EU:n rahoitus- ja CAP-päätökset vahvistavat Suomen kykyä tuottaa ruokaa. Itäisen Euroopan maatalouden vahvistaminen on investointi koko unionin ruokaturvaan ja turvallisuuteen, puheenjohtaja Hemmilä sanoo. 


Tero Hemmilä

I puheenjohtaja

(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Tiina Kananen)

+358 400 522 012

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

Johan Åberg

maatalousjohtaja

+358 20 413 2415

+358 40 523 3864