Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) toi Hevosyrittäjäpäivälle terveiset eduskunnan Hevosystäväinseuralta. Hän nosti esiin hevosalan tämänhetkiset haasteet, kuten kustannuskriisin ja sääntelyn määrän, jota tulisi keventää. Hänen mukaansa rahapelimarkkinan uudistuksessa hevosalan asema on turvattava ja verotuksen osalta yrittäjät tarvitsevat pitkäjänteisempää kohtelua. Kemppi korosti laajan yhteistyön merkitystä.  

Eri hevosalojen laajalla yhteistyöllä ja keinoja löytämällä voimme menestyä ja ylittää esteet. Hevoskasvatus ja suomenhevonen yhdistävät kaikkia. Hallinnon tasoille tarvitaan lisää ymmärrystä alasta ja sen vaikutuksista. Kasvu edellyttää yrittäjyyttä, muistutti Kemppi.  

Erityisasiantuntija Terhi Simonen-Jokinen maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli vuoden 2026 alussa voimaan tulevan hevosasetuksen käytännön muutoksia ja muistutti, että asetusta on luettava yhdessä eläinten hyvinvointilain kanssa.  

Muutokset koskevat muun muassa hevosten sosiaalisten suhteiden toteutumista pysyvässä pitopaikassa, päivittäistä turpakosketusta, varsomiskarsinan koon mitoittamista tamman ja varsan koon mukaan, varsojen vieroitusikää ja alle kaksivuotiaiden hevosten laumakaverivaatimusta, kertoi Simonen-Jokinen.  

Simonen-Jokisen mukaan asetus edellyttää, että hevosella on mahdollisuus vähintään kuuden tunnin välein saatavaan veteen ja karkearehuun. Päivittäinen ulkoilu on välttämätöntä ja tarhassa on oltava alue, jossa kaviot eivät uppoa lietteeseen. Pihaton määritelmä tarkentuu siten, että siinä on oltava kiinteä pohja, katto ja neljä maahan ulottuvaa tuulelta suojaavaa seinää. Uusien talli- ja pihattorakennusten yhteydessä olevien tarhojen vähimmäiskoko on 300 m². Ammattimaisten ja laajamittaisten toimijoiden varautumissuunnitelman on oltava kirjallinen. 

Terhi Simonen-Jokinen 

ProAgrian asiantuntija Auli Teppinen käsitteli talouden hallintaa ja korosti strategisen suunnittelun merkitystä kannattavuudelle. Hänen mukaansa yritystoiminnan kehittäminen edellyttää viiden vuoden strategian laatimista, oman yrityksen arvojen ja tavoitteiden sanoittamista sekä toimintaympäristön, talouden ja kilpailutilanteen analysointia. Nykyisessä kulukriisissä tulee arvioida, voidaanko nousseet kustannukset siirtää hintoihin.  

Talouden kannalta on tärkeää seurata tilinpäätöstietoja usealta vuodelta, tehdä graafisia mallinnuksia ja laatia vuosittainen budjetti, jonka toteutumista seurataan järjestelmällisesti, sanoi Teppinen.  

Auli Teppinen

OP Pohjolan senior specialist Tomi Harju toi esiin rahoittajan näkökulman.  

Hevosala on hyvin heterogeeninen: osalla toiminta on pienimuotoista, osalla ammattimaista, Harju muistutti.  

Harjun mukaan rahoitusta hakiessa korostuu realistinen kassavirta, strateginen suunnittelu ja ajantasainen sähköinen kirjanpito, jonka avulla voidaan tehdä luotettavia laskelmia sekä pankille että omiin tarpeisiin. Aloittavan yrittäjän kohdalla korostuvat realistiset ennusteet ja vakuuksien riittävyys.  

Harju rohkaisi yrittäjiä keskustelemaan säännöllisesti rahoittajan kanssa suunnitelmistaan ja pohtimaan erilaisia rahoitusratkaisuja, kuten konerahoitusta isompien investointien tueksi. 

MinnaLearnin Alina Saari esitteli tekoälyn mahdollisuuksia hevosalalla. Ennusteiden mukaan tekoäly muuttaa työmarkkinoita merkittävästi, ja hevosala voi hyödyntää sitä monin tavoin. 

Mahdollisia sovelluksia ovat jalostus- ja geenianalyysit, kasvatus- ja terveysseuranta, ruokinnan ja olosuhteiden optimointi, älykkäät tallivalvontajärjestelmät, liikeanalytiikka, valmennusdataan perustuvat mallit, resurssien hinnoittelu, markkinointi ja asiakaspalvelun automaatio, rohkaisi Saari. 

Suomen Hippoksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Saara Iivari käsitteli median toimintaa ja muistutti, että mediaa ei voi hallita, mutta sen pelisäännöt voi oppia. Iivari rohkaisi yrittäjiä tarjoamaan aktiivisesti juttuvinkkejä paikallismedialle ja muistutti, että hyvä vinkki kytkeytyy laajempaan ilmiöön ja sisältää valmiin haastateltavan.  

Valmistautukaa haastatteluihin miettimällä etukäteen kolme tärkeintä viestiä ja tarvittaessa pyytämään kysymykset ennakkoon, jos taustatietojen selvittäminen on tarpeen, kehotti Iivari.  

Asta Kääriäinen Teollisuusliitosta ja Kristel Nybondas Maaseudun työnantajaliitto MTA:sta kertoivat hevosalan työehdoista. He kertoivat, että hevosalalla noudatetaan ensisijaisesti Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, ja avasivat työsopimusten keskeisiä sisältöjä, kuten osapuolten tiedot, koeaika, työaika, työtehtävät, työehtosopimus, palkka, luontoisedut, eläkevakuutusyhtiö ja työterveyshuolto.  

Kääriäinen ja Nybondas korostivat viikkotyöajan merkitystä, sillä 40 tunnin työviikko vaikuttaa tasausjärjestelmän käyttömahdollisuuksiin, kun taas osa-aikaisella sitä ei voi käyttää. Lisäksi he avasivat työsuhteisen työn ja yrittäjänä toimivan palveluntarjoajan eroja sekä työehtosopimuksen käytännön soveltamista esimerkkien avulla. 

Vasemmalta Asta Kääriäinen ja Kristel Nybondas

MTK:n asiantuntija Johanna Andersson pitää tärkeänä, että hevosalalle järjestetään tällaisia tilaisuuksia, joissa voidaan jakaa ajankohtaista tietoa, verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia. 

Päivän puheenvuorot auttavat yrittäjiä pysymään ajan tasalla muutoksista ja vahvistavat koko alan yhteistyötä. Tavoitteenamme on järjestää vastaava tilaisuus myös ensi vuonna, kertoo Andersson.  

Johanna Andersson

Hevosyrittäjäpäivän 2025 järjestivät MTK:n Hevosverkosto sekä Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanke. 

Lisätietoja:  
Tapahtuman tallenne täällä   
Tapahtuman esitykset täällä 

Lisätietoja: 
Johanna Andersson, asiantuntija, MTK,  johanna.andersson@mtk.fi 
Iina Hulkkonen, Vake-hanke & TTS, iina.hulkkonen@tts.fi 
Sanna Mäki-Tuuri, Vake-hanke & Hippolis, sanna.maki-tuuri@hippolis.fi 

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: hevonen, hevosala, mtk mobiili, hevosyrittäjäpäivä