Tutkimuslaitos Kantarin kevään aikana toteuttamaan nettikyselyyn vastasi 4 726 metsänhoitoyhdistyksen jäsentä. Se on lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2023 tutkimukseen verrattuna.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat myös MTK:n jäseniä, joten jäsenkyselyn kautta arvioitiin sekä tyytyväisyyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen että MTK:n edunvalvontaan, palvelutarjontaan ja viestintään laajemmin. Metsänomistajien vastaajajoukko koostui sellaisista mhy-jäsenistä, jotka eivät ole viljelijöitä.

Jäsenkyselyssä saatiin tuloksia myös viljelijöiden ja kaikkien jäsenten keskimääräisestä jäsentyytyväisyydestä. Tulokset antavat paljon yksityiskohtaista tietoa eri jäsenryhmittäin ja alueittain.
 

Metsänomistajien jäsenuskollisuus ja kokonaisarvio MTK:n toiminnasta vahvistuivat hieman

Myönteisin muutos aiempaan kyselyyn näkyi halussa pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä.  

Metsänomistajien arvio mhy-jäsenenä jatkamisesta nousi keskiarvolla mitattuna 3,80:sta 3,92:een (1= varmasti en, 2=todennäköisesti en, 3=melko todennäköisesti, 4=todennäköisesti, 5= aivan varmasti jatkossa jäsen). Samalla aivan varmasti jäsenenä jatkavien osuus kasvoi 21,8 prosentista 27,1 prosenttiin. Vastaavasti epävarmuus väheni: en osaa sanoa -vastaukset laskivat 5,7 prosentista 3,6 prosenttiin.

Useassa kysymyksistä asteikko oli muotoiltu niin, että 1=heikko, 2=kohtalainen, 3=hyvä, 4 =erittäin hyvä ja 5=todella erinomainen.

Tällä asteikolla mitattuna mhy-jäsenten kokonaisarvio MTK:n toiminnasta parani hieman 2,86:sta 2,94:ään.

Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan tunteminen on pysynyt vahvalla tasolla. Kaksi kolmesta metsänomistajasta arvioi tuntevansa metsänhoitoyhdistyksensä hyvin tai erittäin hyvin. Tunteminen on vahvinta suurilla metsätiloilla ja aktiivisesti toimintaan osallistuvien keskuudessa.

Vastanneista 23 % koki oman metsänhoitoyhdistyksen toiminnan parantuneen viime vuosina, 52 % koki sen säilyneen ennallaan ja 10 % heikentyneen.

MTK:n toimintaa sen sijaan tunnetaan kokonaisuudessaan metsänhoitoyhdistyksiä huonommin. Järjestön mielikuva metsänomistajien keskuudessa on keskimäärin varsin hyvällä tasolla, ja vaikka lähes puolet vastanneista koki toiminnan säilyneen ennallaan tai parantuneen, ei 43 % osannut arvioida järjestön kehityksen suuntaa viime vuosina.

Edunvalvonnan merkitys kasvaa

Metsänomistajien tärkeimmät syyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen ovat edelleen jäsenpalvelut ja neuvonta sekä maa- ja metsätalouden edunvalvonta. Merkittävin muutos nähtiin kuitenkin edunvalvonnan arvostuksessa.


 

Puolet vastaajista koki metsätalouden edunvalvonnan olevan kolmen tärkeimmin jäsenyyden perusteen joukossa, kun vuonna 2023 osuus oli 44 prosenttia.

Ajankohtaisen tiedon merkitys tärkeänä jäsenperusteena nousi 32 prosentista 36 prosenttiin.

Myös järjestäytyneeseen yhteisöön kuulumisen merkitys vahvistui 14,6 prosentista 18,5 prosenttiin.

Vastinetta jäsenmaksulle aiempaa enemmän
 

Kokemus siitä, että jäsenmaksulle saa vastinetta on jonkin verran vahvistunut. Lähes 60 % kokee saamansa hyödyn vähintään hyväksi ja runsas kolmannes kokee saavansa jäsenmaksulleen paljon tai erittäin paljon vastinetta.
 

Palveluiden käyttö kasvaa
 

Useiden jäsenpalvelu- ja viestintäkanavien käyttö on kasvanut vuoden 2023 jälkeen.

• OmaMetsän käyttö kasvoi 40 prosentista 49 prosenttiin vastanneista. 
• Puukaupan markkinaseurantapalvelujen käyttö nousi 12 prosentista lähes 18 prosenttiin.
• MTK Hankintojen jäsenetujen käyttö on niin ikään kasvanut noin 7 prosentista 10 prosenttiin.
• Jäsenwebinaarien käyttö lisääntyi 12 prosentista lähes 14 prosenttiin.

Vastaavasti niiden osuus, jotka eivät käytä mitään kysytyistä palveluista, pieneni hieman.



Useat jäsenpalvelut myös koetaan aiempaa hieman hyödyllisemmiksi niitä käyttäneiden keskuudessa.

Kaikkein hyödyllisimmiksi yksittäisiksi palveluiksi arvioitiin metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat ja puukauppapalvelut. Molempien hyötyarvosanat olivat lähemmäs 4,5 viisiportaisella asteikolla. Myös sopimusmallit, lakipalvelut, OmaMetsä-palvelu, markkinakatsaukset ja markkinaseurantapalvelut olivat hyödyllisimpien joukossa.

Useiden palveluiden käytössä runsaasti kasvattamisen varaa, sillä moni vastanneista ei ole niihin tutustunut.

Tuloksista on nähtävissä, että palveluita käyttävät ja metsänhoitoyhdistysten sekä MTK:n viestintää seuraavat kokevat saavansa jäsenyydestään myös kokonaisuudessaan enemmän hyötyä kuin muut.

Koulutukset kiinnostavat monia
 

Kiinnostus koulutuksiin ja webinaareihin on lisääntynyt. Niiden osuus, jotka ilmoittivat olevansa kiinnostuneita koulutuksista mutta eivät vielä osallistuneet sopivan aiheen puutteen vuoksi, nousi 15 prosentista lähes 19 prosenttiin. Samalla niiden osuus, jotka eivät ole kiinnostuneita koulutuksista lainkaan, laski 22 prosentista 17 prosenttiin.

Mitä metsänomistajat odottavat MTK:lta?
 

Metsätalouden edunvalvonnassa MTK:n koettiin onnistuneen parhaiten puumarkkinainformaation jakamisessa, metsien käytön hyväksyttävyyden edistämisessä sekä kotimaisen puun käytön ja kysynnän lisäämisessä.

Avovastauksissa tulevaisuuden tärkeimmistä metsätalouden edunvaltontatarpeista kysyttäessä korostui vahvimmin kolme teemaa.

Ensinnäkin jäsenet toivovat entistä vahvempaa edunvalvontaa sekä Suomessa että EU:ssa. Toiseksi esiin nousivat metsänomistajien omaisuudensuoja ja päätäntävalta omiin metsiinsä. Kolmanneksi eniten huolta aiheuttavat puun hinta, metsätalouden kannattavuus sekä erilaiset käyttörajoitukset.

Maanomistajien oikeuksien puolustamisessa yleisimmät odotukset liittyvät pakkolunastuksiin ja niiden korvaustasoihin, omistusoikeuden puolustamiseen sekä maanomistajan asioiden ajamisessa energia- ja infrahankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa.

Jäsenkysely on tärkeä työkalu toiminnan kehittämisessä. Avovastauksista tuli myös paljon rakentavaa palautetta, johon niin MTK kuin metsänhoitoyhdistykset paneutuvat tarkemmin syksyn aikana.

Yhteenveto

Vaikka monessa suhteessa tulokset jättivät paljon parannettavaa, ja myös kriittistä palautetta avovastauksissa löytyi runsaasti, antaa vuoden 2026 jäsenkysely antaa viitteitä, että metsänomistajajäsenet kokevat sekä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n edunvalvonnan ja palvelutarjonnan keskimäärin jonkin verran aiempaa hyödyllisemmäksi.

Vaikka muutokset aiempaan ovat varsin pieniä, on jäsenenä pysyminen on vahvistunut, jäsenyyden hyöty koetaan aiempaa suuremmaksi ja metsänomistajat käyttävät palveluja entistä aktiivisemmin.

Samalla viesti MTK:lle on varsin selkeä: jäsenet odottavat järjestöltä entistä vahvempaa edunvalvontaa, omistusoikeuden puolustamista ja käytännönläheisiä asiantuntijapalveluja.

Jäsenkysely toteutettiin sähköpostitse lähetettynä nettikyselynä. Siihen vastasi huhtikuun aikana 4 726 metsänhoitoyhdistyksen jäsentä, jotka eivät harjoita maataloutta ja 2318 MTK-yhdistysten viljelijäjäsentä.

Viljelijöiden kokonaisarviot MTK:sta ja järjestön jäsenyydestä olivat kauttaaltaan metsänomistajia kriittisemmät ja olivat kokonaisuudessaan verraten samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten. Viljelijöiden tuloksiin ja kyselyyn kokonaisuudessaan palataan tarkemmin jäsenviestinnässä elokuun aikana.

 

Klaus Hartikainen

jäsenviestintäpäällikkö

jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+358 20 413 2316

+358 40 169 2060

aiheet: viestintä, edunvalvonta, metsänomistajat, jäsenkysely, palvelut