MTK:n ja SLC:n Kasvukausikysely: Satonäkymät jäävät keskimääräistä heikommiksi – kannattavuushaasteet näkyvät yhä vahvemmin viljelijöiden päätöksissä

Takaisin MTK:n ja SLC:n Kasvukausikysely: Satonäkymät jäävät keskimääräistä heikommiksi – kannattavuushaasteet näkyvät yhä vahvemmin viljelijöiden päätöksissä

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

MTK:n ja SLC:n Kasvukausikysely: Satonäkymät jäävät keskimääräistä heikommiksi – kannattavuushaasteet näkyvät yhä vahvemmin viljelijöiden päätöksissä

06.07.2026

MTK:n ja SLC:n kesäkuussa 2026 toteuttaman Kasvukausikyselyn perusteella satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi useimmilla tuotantoaloilla. Erityisesti syysviljojen satonäkymät ovat heikentyneet. Samalla maatalouden kannattavuushaasteet näkyvät yhä selvemmin viljelypäätöksissä ja tuotantopanosten käytössä. Taloudellinen epävarmuus varjostaa näkymiä, ja monilla tiloilla huoli kannattavuudesta vaikuttaa yhä enemmän tuotannon tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin.

Kyselyn vastaajien arvioiden mukaan erityisesti kuivuus, sääolojen voimakas alueellinen vaihtelu sekä talven aiheuttamat kasvustovauriot heikentävät tämän vuoden satonäkymiä. Samalla vastauksissa korostuvat maatalouden kannattavuushaasteet, markkinoiden epävarmuus ja tilojen tulevaisuutta koskevat huolet.

Alueellisesti liialliset sateet ja märkyys sekä toisaalta myös helteet ja kuivuus korostuivat heikomman sato-odotuksen syinä erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Helle ja kuivuus olivat puolestaan yleisimmin mainittuja syitä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi syyskylvöisten kasvien talvehtimisen sujuneen hyvin tai keskivertoisesti. Alueelliset erot olivat kuitenkin merkittäviä. Uudellamaalla suurin osa kasvustosta oli talvehtinut hyvin tai keskiveroisesti, kun taas Satakunnassa ja Pirkanmaalla yli puolet kasvustosta oli talvehtinut huonosti.

Kevätviljojen satonäkymä oli varovaisen myönteinen, valtaosa vastaajista arvioi sadon olevan lähellä tavanomaista tasoa, kun taas tavanomaista selvästi parempia tai heikompia sato-odotuksia raportoitiin vain osassa maakunnista. Kevätviljojen kohdalla satonäkymät olivat heikoimmat Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, joissa noin puolet vastaajista arvioi kevätviljasadon jäävän tavanomaista heikommaksi. Parhaimmat satonäkymät puolestaan olivat Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla. Säilörehunurmen satonäkymät olivat vastaajien mukaan lähes tavanomaiset. Lisäksi 71 prosenttia viljelijöistä arvioi ensimmäisen nurmisadon laadun olevan hyvä tai erinomainen.

Kyselyn perusteella maatilojen taloudellinen tilanne näyttäytyy edelleen haastavana. Joka toinen vastaaja arvioi tilansa taloudellisen tilanteen tavanomaista heikommaksi ja lähes yhtä moni koki myös markkinanäkymien olevan normaalia heikommat. Tulevaisuuden näkymissä korostui epävarmuus erityisesti kasvinviljelytilojen kannattavuudesta, investointien toteuttamisesta ja maatalouden jatkuvuudesta.

Vastausten perusteella tuotantopanosten korkea hintataso näkyy yhä selvemmin viljelyyn liittyvissä ratkaisuissa. Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi tuotantopanosten hintojen vaikuttaneen viljelysuunnitelmiin tai viljelypäätöksiin. Vastauksissa korostuivat tuotantopanosten käytön vähentäminen, typensitojakasvien viljelyn lisääminen sekä siirtyminen aiempaa vähemmän panoksia vaativiin viljelyratkaisuihin.

Myös lannoitehankintoihin liittyi runsaasti epävarmuutta. Yli kolmannes vastaajista ei vielä osannut arvioida vuoden 2027 kasvukauden lannoiteostojen ajankohtaa ja yli puolet arvioi lannoitteiden ostomäärien vähenevän aiempiin vuosiin verrattuna. Avoimissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti lannoitteiden korkea hintataso, tilojen kassatilanne sekä maatalouden heikko kannattavuus. Tämä näkyy myös siinä, että tuotantoaan aikovat kasvattaa erityisesti suuret, yli miljoonan euron liikevaihdon tilat. Eniten tuotannon lopettamista harkitsevia on puolestaan pienissä, alle 10 000 euron liikevaihdon tiloissa. 

– Vaikka kasvukausi on monin paikoin edennyt kohtuullisesti ja satonäkymät ovat paikoin hyvät, viljelijöiden viesti on yksiselitteinen: hyvä sato ei pelasta tilan taloutta, jos tuotanto ei ole taloudellisesti kestävää. Huoli kannattavuudesta, investoinneista sekä maatalouden jatkuvuudesta on yhä vahvasti läsnä viljelijöiden arjessa, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.

MTK:n ja SLC:n Kasvukausikyselyyn vastasi kesäkuussa reilut 1200 viljelijää. Vastaajat edustivat kattavasti eri tuotantosuuntia ja alueita. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa satonäkymiä sekä tilojen taloudellista tilannetta. Vastaajista hieman yli 45 prosentilla liikevaihto ylitti 100 000 euroa, mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon.