Krannin tilalla tutustuttiin tilan kauramyllyyn ja tuotteisiin sekä historiaan ja nykypäivään tilan isännän Olli Lukkarisen isännöidessä vierailua. Tilalla viljellään luomuviljoja, kuten ohraa ja kauraa, josta jatkojalostetaan kaurahiutaleita tilan omassa kauramyllyssä. Myllyssä kauran jyvä tekee matkan hiutaleeksi, ja tätä prosessia Krannin tilan isäntä Olli esitteli seurueelle. Lopuksi oli aikaa kysymyksillekin, joita heräsi muun muassa hiutaleen koosta, kauramyllyn investoinnin suuruudesta, myllyn tuotantomääristä sekä kauralajikkeiden eroavaisuuksista. Muun muassa Rocky ja Matty ovat Krannin tilan kauralajikkeita, joista tehtyjä kaurahiutaleita myydään tilan omasta tilapuodista. Rocky on makeampi ja Matty voimakkaampi. Eroa on myös edellä mainittujen lajikkeiden koostumuksissa; Rocky on nimensä mukaisesti rouheampi ja tarjoaa puuron syöjälle hieman enemmän suutuntumaa.  

Puuroa päästiin myös maistelemaan, kun Krannin tila tarjoili vierailijoille omista luomukaurahiutaleista pitkään haudutettua puuroa. Puuron kylkiäisenä nautittiin suomalaiseen tapaan isännän itsensä poimimista mustikoista valmistettua mehukeittoa. Tarjolla oli myös tilan omista jauhoista valmistettuja karjalanpiirakoita ja jälkiruoaksi tilan omaa erikoisuutta; ruis-puolukkakakkua, joka valmistetaan tilan omista rukiista tehdyistä jauhoista. 

Tarjoilujen lomassa MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen luennoi suomalaisesta ruoantuotannosta. Siivonen nosti esiin suomalaisen maatalouden erityispiirteitä, kuten pohjoisen sijainnin. Suomen suurlähetystöt maailmalla ovat myös tärkeitä näyteikkunoita suomalaisuuteen ja suomalaiseen ruokaan. Loppukaneettina vierailijoille muistutettiin, että ruoka-alamme on ennen kaikkea kasvuala, joka mukautuu sekä kasvuolosuhteisiin että teollisuuden ja kuluttajien kasvaviin tarpeisiin – laadusta tinkimättä. 

MTK:n Anette Ahlqvist esitteli suomalaista erikoiskasviviljelyä kotitilansa toiminnan kautta. Ohessa maisteltiin myös tilan kasvattamia kotimaisia vesimeloneja, jotka herättivät sekä kiinnostusta että hämmennystä; voiko Suomessakin viljellä vesimelonia? Maisteltiin muitakin suomalaisia herkkuja, kuten marjoja kuohukerman kera, sipsiä tillillä maustetun ranskankerman kanssa sekä kotimaisen valmistajan marjaviiniä. 

Vierailu oli osallistujille mieluisa ja ansaitsi hyvää palautetta ja herätti monipuolista keskustelua suomalaisesta ruoantuotannosta. Kuultiin myös, miten suomalaisuus näkyy maailmalla; Brysselin suurlähetystön takapihalla kasvatetaan muun muassa raparperia ja herukoita kotitarvekäyttöön.  

–MTK:n puolesta toiveenamme oli viedä koulutuspäivä pois kaupungin vilskeestä sinne, missä suomalaista ruokaa tuotetaan ja tässä onnistuttiin. Krannin tila tarjosi vierailuun upeat puitteet tarjottavineen, summaa Siivonen. 

Helsinkiin palattiin vierailun antia pureskellen; suomalaisuus ja suomalainen ruokakulttuuri ovat arvostettavia asioita, joita todella kelpaa esitellä maailmallakin. Krannin tilapuodista ostetut matkamuistot muistuttavat kotimaisen ruoantuotannon laadukkuudesta aamupuuroa nauttiessa onneksi vielä pitkään.  

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

Anette Ahlqvist

kesätyöntekijä

+358 20 413 2144

+358 50 469 7904

aiheet: suomalainen ruoka, maa- ja metsätalous, kansainvälinen, suurlähetystö, mtk mobiili