Lausunto

Hallituksen vuosikertomus 2025 – lainvalmistelun nykytila ja kehittäminen

13.10.2026

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto hallituksen  vuosikertomuksesta koskien lainvalmistelun nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Yleistä

Lainvalmistelun ongelmat toistuvat ohjeistuksien ja prosessien kehittämisestä huolimatta: valmistelu alkaa liian  usein ennalta valitusta ratkaisusta, vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusarviointi jäävät ohuiksi, kuuleminen myöhäiseksi ja toimeenpanon vastuut avoimiksi. 

Laatu ei parane vain uusilla ohjeilla. Kyse on lainvalmistelujärjestelmän rakenteellisesta kehittämistarpeesta. Tarvitaan hankkeiden priorisointia, riittävää valmisteluaikaa ja osaamista, toimivaa ministeriöyhteistyötä sekä vastuu  puutteiden korjaamisesta ennen hallituksen esityksen antamista.

Lainvalmistelun nykytilaa arvioitaessa on selvitettävä myös valmistelijoiden omat kokemukset työn laadusta, kuormituksesta, resursseista, osaamisvajeista ja koulutustarpeista. Toistuvat puutteet eivät korjaannu vain ohjeistuksella, jos valmisteluun ei ole riittävästi aikaa, osaamista tai johdon tukea. Ministeriöiden johdon on vastattava  hankkeiden realistisesta priorisoinnista ja resursoinnista, osaamisen kehittämisestä, poikkihallinnollisen yhteistyön  edellytyksistä sekä siitä, että laatuongelmiin puututaan ajoissa. Henkilöstön kokemuksia on seurattava säännöllisesti ja hyödynnettävä lainvalmistelun laadun johtamisessa.

Ensin pitää tietää mikä on ratkaistava ongelma ja toivottava lopputulos

Ensin on määriteltävä ratkaistava ongelma ja tavoiteltava muutos, vasta sitten keinot. Lainsäädännön rinnalla on  arvioitava nykytilan säilyttämistä, toimeenpanon tehostamista, neuvontaa, kannustimia, verotusta, rahoitusta, vapaaehtoisia malleja ja kokeiluja. Merkittävissä hankkeissa on kuvattava läpinäkyvästi ongelma, tavoitteet, vaihtoehdot, vaikutukset ja ratkaisun perusteet. Myös hylättyjen vaihtoehtojen vaikutukset ja hylkäämisen syyt on esitettävä, jotta ennalta valittu ratkaisu  ei ohita todellista vaihtoehtotarkastelua.

Sidosryhmien osallistumiselle tarvitaan yhtenäiset pelisäännöt

Kuulemisen on tapahduttava, kun tavoitteisiin, vaihtoehtoihin ja ratkaisuihin voi vielä vaikuttaa. Lausuntokierros ei  korvaa varhaista osallistumista. Valtioneuvostossa tarvitaan yhteiset periaatteet sidosryhmien roolista, tiedonsaannista, vaihtoehtojen esittämisestä, eriävistä mielipiteistä sekä työskentelyn dokumentoinnista. Valmisteluelimen asettamiskirjeessä on määriteltävä tehtävä, toimivalta, kokoonpano, työskentelytapa ja odotettu  lopputulos. Oikeus eriävään mielipiteeseen tai täydentävään lausumaan ei saa riippua lopputuotoksen muodosta, 
ja kannanotot on julkaistava muun aineiston kanssa.

Poikkihallinnollinen valmistelu on järjestettävä käytännössä

Merkittävä osa lainsäädännöstä on poikkihallinnollista: tavoite voidaan määritellä yhdessä ministeriössä, vaikka  toimeenpano, rahoitus, valvonta tai kustannukset kuuluvat muille toimijoille. Päävastuullisen ministeriön nimeäminen ei yksin riitä käytännön toimintamalliksi. Tarvitaan yhteiset menettelyt yhteistyön käynnistämiseen, vastuiden sopimiseen, ristiriitojen ratkaisemiseen ja  resurssien varmistamiseen. Toimeenpanosta, rahoituksesta ja valvonnasta vastaavat tahot on kytkettävä mukaan  jo esivalmistelussa.

Ministeriöiden käytäntöjä on yhtenäistettävä

Ministeriöiden lainvalmistelu-, kuulemis- ja dokumentointikäytännöt vaihtelevat edelleen liikaa. Erot näkyvät  muun muassa työryhmien asettamisessa, sidosryhmien osallistumismahdollisuuksissa, lausuntoajoissa, vaikutusarviointien laajuudessa, eriävien mielipiteiden käsittelyssä sekä valmisteluaineiston julkaisemisessa. Lainvalmistelun laatu ja avoimuus eivät saa riippua siitä, minkä ministeriön toimialaan asia kuuluu.

EU-sääntelyyn on vaikutettava ennakoivasti

Merkittävä osa kansallisesta sääntelystä perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöön. Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat parhaimmillaan paljon ennen komission ehdotuksen antamista. Kansallista lainvalmistelua ei siksi tule  nähdä vasta EU-säädöksen hyväksymisen jälkeen käynnistyvänä täytäntöönpanona, vaan ennakoivan vaikuttamisen, neuvotteluasemien muodostamisen ja kansallisen toimeenpanon tulee muodostaa yhtenäinen prosessi. Myös eduskunnan tiedonsaanti on varmistettava riittävän varhain. Hyvä kansallinen toimeenpano ei voi korjata  sitä, jos Suomen kannalta keskeisiin ratkaisuihin ei ole vaikutettu ajoissa EU-tasolla.

Perus- ja ihmisoikeudet sekä omaisuudensuoja arvioitava alusta lähtien

Perustuslailliset kysymykset on tunnistettava jo tietopohjaa koottaessa. Omaisuudensuoja on arvioitava, jos sääntely rajoittaa omaisuuden käyttöä tai luovuttamista, alentaa sen arvoa, muuttaa käyttö- tai korvausoikeuksia tai  asettaa uusia velvoitteita. Arviointi ei saa jää loppuvaiheen oikeudelliseksi tarkistukseksi, vaan sen on ohjattava  vaihtoehtojen valintaa, vaikutusarviointia, oikeasuhtaisuutta, oikeusturvaa ja täytäntöönpanoa. Perustuslakivaliokunnan perusoikeustulkintojen siirtyminen lainvalmisteluun pitää toteuttaa tehokkaasti.

Vaikutusarviointi on kytkettävä koko valmisteluprosessiin

Vaikutusarvioinnin on ohjattava tavoitteiden, vaihtoehtojen ja säännösratkaisujen valintaa koko valmistelun ajan.  Arvioinneissa on kuvattava vaikutusten mittaluokka, kohdentuminen, ajoittuminen ja epävarmuudet sekä esitettävä määrällisiä arvioita aina kun mahdollista. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tulee kattaa maa- ja metsätalous, yritystoiminta, palvelujen saatavuus, työllisyys,  elinvoima, hallinnollinen taakka ja oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen. Lisäksi on arvioitava eri säädösten ja  EU-velvoitteiden yhteisvaikutukset.

Arviointineuvoston lausunnoille on annettava todellinen merkitys

Arviointineuvoston käsittely ei saa jää tekniseksi työvaiheeksi. Suositukset on käytävä järjestelmällisesti läpi, niiden  perusteella tehdyt muutokset kirjattava ja toteuttamatta jätetyt suositukset perusteltava. Hallituksen esityksestä  tulee ilmetä, miten lausunto vaikutti sen sisältöön. Arviointineuvoston esittämiin puutteisiin ei ole rakenteellisesti  pystytty toistaiseksi puuttumaan.

Toimeenpano ja seuranta ratkaisevat sääntelyn onnistumisen

Jo valmistelussa on määriteltävä toimeenpanon, ohjeistuksen, neuvonnan, valvonnan, tietojärjestelmien ja seurannan vastuut sekä resurssit. Hallituksen esityksessä on arvioitava viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden  tosiasialliset mahdollisuudet soveltaa sääntelyä.

Merkittäville uudistuksille on asetettava tavoitteet, mittarit, vastuut ja jälkiarvioinnin ajankohta. Sääntelyä on korjattava nopeasti, jos vaikutukset poikkeavat olennaisesti arvioidusta tai toimeenpano aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, oikeusturvaongelmia tai hallinnollista taakkaa.

Lopuksi

Laadukas lainvalmistelu on oikeusvaltion, demokratian, yritysten kilpailukyvyn ja kansalaisten luottamuksen keskeinen edellytys. Huolellinen valmistelu ei hidasta päätöksentekoa, vaan vähentää myöhempiä korjaustarpeita, ristiriitoja, valituksia ja toimeenpanon kustannuksia. Erityisen tärkeää ennakoitavuus on maa- ja metsätaloudessa  sekä maaseudun yritystoiminnassa, joissa päätökset koskevat pitkäaikaisia investointeja, sukupolvien yli siirtyvää  omaisuutta ja useiden kansallisten sekä EU-tasoisten velvoitteiden yhteisvaikutuksia. MTK korostaa, että lainvalmistelun kehittämisessä on siirryttävä ohjeiden lisäämisestä niiden johdonmukaiseen  soveltamiseen ja valmistelun laadun tuloksekkaaseen johtamiseen. 

Helsingissä 7.10.2026

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

aiheet: lausunto, lainvalmistelu