Takaisin Lausunto kansallisen ilmansuojeluohjelma 2030:n toinen päivitys

Lausunto

Lausunto kansallisen ilmansuojeluohjelma 2030:n toinen päivitys

08.10.2026

Ympäristöministeriö

Kommentit kansallisesta politiikkakehityksestä (luku 2)
--

Kommentit ilmansuojeluohjelman toteutuksen edistymisestä (luku 4)
--

Kommentit maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toteutuksen edistymisestä (luku 5)

Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelma on toiminut hyvin, ja Suomelle asetetut päästövähennystavoitteet on saavutettu. Ohjelmaa, joka sisältää niin kannusteisiin perustuvia kuin lakisääteisiä toimia, tutkimusta  ja neuvontaa, voidaan jatkaa tulevinakin vuosina. Kokonaisuuden tulee tuottaa tarvittavat päästövähennykset mahdollisimman kustannustehokkaasti ilman kohtuuttomia vaatimuksia maataloudelle.

Kommentit päästöinventaarioista ja -skenaarioista (luvut 6 ja 9)

Luonnoksen mukaan Suomi saavuttaa päästökattodirektiivin velvoitteet nykyisillä toimilla eikä ohjelmassa esitetä  uusia päästövähennystoimenpiteitä. MTK pitää tätä lähtökohtaa perusteltuna. 

Puun pienpolttoon liittyvät ilmanlaatuhaasteet tulee ratkaista ensisijaisesti teknologian kehittämisen, tulisijojen  uudistumisen sekä oikeiden käyttötapojen neuvonnan avulla. Puu on kotimainen, uusiutuva energialähde, jolla on  merkittävä rooli energiaomavaraisuuden, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman kannalta. Mahdollisten seuraavissa päivityksissä harkittavaksi tulevien toimien tulee olla kustannustehokkaita, teknologianeutraaleja ja oikeasuhtaisia suhteessa saavutettuihin päästövähennyksiin.

MTK pitää myönteisenä, että työkoneiden päästöjen vähentämistä edistetään ensisijaisesti teknologian kehittymisen, kaluston uusiutumisen, energiatehokkuuden sekä vapaaehtoisten sopimusten avulla. Luonnoksessa työkoneita  tarkastellaan kuitenkin liian yhtenäisenä ryhmänä. Maataloustraktoreiden ja metsäkoneiden käyttötavat, tehontarve, pitkät käyttöjaksot, kaluston pitkä käyttöikä sekä toiminta äärimmäisen hajautetuissa ja yleensä täysin infrastruktuurin ulkopuolisissa kohteissa eroavat olennaisesti esimerkiksi trukeista, nostimista ja kaupunkien rakennustyömailla käytettävistä koneista.

MTK katsoo, että päivityksessä olisi ollut hyvä eritellä maatalous- ja metsäkoneiden toteutunut sekä ennakoitu NOx- ja hiukkaspäästökehitys, kaluston ikärakenne ja päästöluokkien kehitys. Samalla tulisi kuvata avoimesti, mihin oletuksiin vuoden 2030 päästöennuste perustuu. Päästövähennystoimissa on noudatettava teknologianeutraalia lähestymistapaa ja otettava sähköistämisen lisäksi huomioon kestävät uusiutuvat polttoaineet, biokaasu, hybridiratkaisut sekä koneiden energiatehokkuutta ja käyttötapaa parantavat toimet. Uusia velvoitteita ei tule asettaa ennen 
kuin käyttöolosuhteisiin soveltuva teknologia on kaupallisesti saatavilla ja investoinnit ovat maa- ja metsätalousyrittäjille taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Työkoneiden päästökehitystä pidetään kokonaisuutena myönteisenä eikä esitä uusia toimia. MTK:n näkemyksen mukaan tämä keskeinen johtopäätös on oikea.

Luonnoksessa maatalouden NH3-päästöjen arvioidaan jatkavan maltillista laskua. MTK pitää arviota oikeansuuntaisena

Kommentit ilmanlaatutiedoista ja odotettavissa olevasta ilmanlaatukehityksestä (luvut 7 ja 10)
--

Muut mahdolliset kommentit
--

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Airi Kulmala
asiantuntija

Leena Kristeri
elinvoimajohtaja