Lausunto

Kirjallinen asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä kalastuslain muuttamiseksi

12.11.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta 
aiheesta. 

MTK kannattaa kalastuslain muuttamista siten, että lakiin lisätään 7a§:n mukainen kaupallisen kalastuksen  kielto pelkällä yleiskalastusoikeudella. MTK:n mielestä kalastuslain 91§:n muutos tulee palauttaa  vastaamaan lakiluonnoksen lausuntokierroksen aikaista muotoilua:

Muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa sisävesiltä kalastamansa tai lukuunsa  kalastetun saaliin ensimyyntiä.

Voimassa olevan kalastuslain (379/2015) yleiskalastusoikeus (7§) on tarkoitettu virkistyskalastuksen  harjoittamiseen, vaikka tämä ei suoraan ole säädöksenä kirjoitettu. Tämä ilmenee myös  perustuslakivaliokunnan kannanotoista, joiden mukaan viehekalastusoikeudesta säätämisen taustana ja 
perusteena oli virkistyskäyttöintressi, eikä kaupallisen kalastuksen mahdollistaminen yleiskalastusoikeudella (PeVL 5/1981vp). Lisäksi MTK muistuttaa perustuslakivaliokunnan vakiintuneesta käytännöstä, jonka mukaan vesialueen omistusoikeus kattaa myös kalastusoikeuden ja kalastusoikeus  nauttii perustuslain takaamaa omaisuudensuojaa. Valiokunta on todennut muun muassa, että kalastusoikeudella ymmärretään suojattua valtaa harjoittaa kalastusta määrätyllä vesialueella. Kalastusoikeuteen on katsottu kuuluvan myös oikeuden vesialueen kalakannan taloudelliseen hyväksikäyttöön ja oikeuden järjestää vesialueen käyttö ja hoito (PeVL 8/2012 vp, PeVL 20/2010 vp, PeVL 
8/1996 vp ja PeVL 13/1989 vp).

Luonnonvarakeskuksen mukaan 1,6 miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta (Luke, 2024). Kalastusmuodot ja tukilaitteet ovat kehittyneet vuosikymmenien saatossa. Pyydys- ja verkkokalastuksen  vähentyessä kalastuksen painopiste on siirtynyt entistä enemmän vapakalastuksen suuntaan, jolloin  pelkällä yleiskalastusoikeudella kalastavien osuus kaikista kalastajista kasvanut. Modernit kaikuluotaimet  yhdistettynä esimerkiksi jigikalastukseen luovat edellytykset runsaalle ja omantarpeen ylittävälle  kalasaaliille, myös tarkoitushakuisesti. MTK ei katso tarpeelliseksi alkaa rajoittamaan yleiskalastusoikeudella harjoitettavia kalastusmuotoja tai -tukilaitteita. MTK ei pidä myöskään tarpeellisena 
asettaa yleiskalastusoikeudelle määrällisiä kala- ja rapusaalisrajoituksia. 

MTK tunnistaa ilmiön, jossa yleiskalastusoikeudella on tietoisesti ja tarkoitushakuisesti tavoiteltu runsasta  ja omantarpeen ylittävää kalasaalista kaupallisin motiivein. Räikeimmillään ilmiö on näyttäytynyt siten, että esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa pelkän yleiskalastusoikeuden omaavat vapaa-ajankalastajat ovat ennakolta markkinoineet kalasaaliita ja ottaneet tilauksia vastaan kaupallisin motiivein. Ilmiötä voidaan  kutsua harmaaksi kaupalliseksi kalastukseksi. Ilmiö myös ylittää yleiskalastusoikeuden  virkistyskäyttöperusteen.

Tähän tarkoitushakuiseen ja kaupallisin motiivein runsaan ja omantarpeen ylittävään kalasaaliin  tavoitteluun yleiskalastusoikeudella lakiehdotus on puuttumassa. MTK pitää tarpeellisena täsmentää  kalastuslakia 7a§:llä vastaamaan yleiskalastusoikeuden tarkoitusta kuten se oli tarkoitettu;  yleiskalastusoikeus on tarkoitettu virkistyskalastukseen, ei kaupallisen kalastuksen mahdollistamiseen.  Lakimuutos turvaa vesialueidenomistajille sen omaisuudensuojatason kuin on tarkoitettu ja ohjaa  omaisuudensuojaa loukkaavaa laintulkintaa ja -soveltamista tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

MTK:n näkemyksen mukaan kalastuslain 91§:n nykysäännös on ollut mahdollistamassa harmaan  kaupallisen kalastuksen, sillä lain tarkoittama ”satunnaisesti myytävä vähäinen kala- ja rapuerä” on  käytännössä mahdoton valvoa ja on johtanut siten kalastusoikeuden omaisuudensuojaloukkauksiin. Säännös on myös heikentänyt kaupallisten kalastajien toimintaedellytyksiä sisävesillä, kun harmaa 
kaupallinen kalastus on luonut epäreilua kilpailua. Merialueelta pyydetyn virkistyskalastuksesta saatujen  saaliiden kaupan pitäminen on kielletty Euroopan unionin lainsäädännössä.

Nykyisessä kalastuslaissa oleva mahdollisuus myydä satunnaisesti vähäistä kala- ja rapuerää suoraan  kuluttajalle, esitetään rajattavaksi vain rapuerään. MTK:n mielestä lakiuudistus on jäämässä vajavaiseksi  tästä syystä. 

Rapu on sisävesien kaupallisessa kalastuksessa kolmanneksi arvokkain laji ja siten merkittävä myyntiartikkeli, ja sitä se on myös satunnaisesti myyville vapaa-ajankalastajille, ellei jopa merkittävämpi.  Kansallisen rapustrategian 2023-2032 mukaan täplärapua ei enää kyetä Suomen vesistöistä poistamaan.  Kansallisena tavoitteena on täplärapukannan leviämisen rajoittaminen ja siten jokirapukannan  turvaaminen. MTK on huolissaan siitä, että kalastuslakiin jätettävä mahdollisuus ei-kaupallisille kalastajille  myydä satunnaisesti vähäinen rapuerä tulee johtamaan taloudelliseen intressiin ylläpitää täplärapukantaa (saalisvarmuus) ja levittää täplärapua entisestään alueille, joilla laji ei vielä esiinny. MTK arvioi lain  täplärapukannan vieraslajitorjuntatavoitteen johtavan päinvastaiseen täplärapukannan kehitykseen ja  kotimaisen jokirapukannan heikentymiseen. Täplärapukannan leviäminen ja levittäminen voi olla vastoin  vesialueenomistajan rapukantojen hoito- ja käyttösuunnitelmia sekä -tavoitteita. 

MTK pitää tarkoituksenmukaisena palauttaa lain 91§:n lausuntokierrosmuotoilu ja siten turvaamaan  vesialueidenomistajien omaisuudensuojaa, kitkemään harmaata kaupallista kalastusta, vahvistamaan  ammatillisen kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä sekä ehkäisemään täplärapukannan  hallitsematonta levittämistä taloudelliseen intressiin perustuen. Harmaan kaupallisen kalastuksen  kitkeminen edistää myös kalavesien ja -kantojen hoitoa ja kestävää käyttöä. Muutosesitys tukee Orpon  hallitusohjelman tavoitteita harmaan talouden torjumiseksi sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (valtioneuvoston periaatepäätös, valtioneuvoston julkaisua 1/2025), jonka mukaan kalatalouden  toimintaedellytykset turvataan huomioimalla kalavarojen kestävä käyttö ja hoito. Muutosesitys parantaa  vesialueiden omistajien mahdollisuuksia sopia tosiasiallisesta kaupallisesta kalastuksesta, mikä luo  ennakoitavuutta kala- ja rapukantojen kestävään hoitoon ja käyttöön. 

MTK korostaa, että satunnaisen vähäisen kala- tai rapuerän myyminen ei ole vapaa-ajankalastajalle  verovapaata tuloa. Myyntitulon tosiasiallisesta ilmoittamisesta ei ole tilastollista tietoa. 

MTK huomauttaa, että lakimuutos ei tarkoita kaupallisen kalastuksen rajoittuvan jatkossa vain  ammatilliseen kalastukseen. Mikäli vapaa-ajankalastaja haluaa jatkossakin myydä kalastamaansa kala- tai  rapusaalista, niin se on mahdollista rekisteröitymällä kalastuslain 87 §:n mukaisesti kaupalliseksi  kalastajaksi. Samat pelisäännöt kaupallisessa kalastuksessa ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien  välillä edistää reilua kilpailua markkinoilla, mikä tarkoittaa tasapuolisia ja avoimia toimintaolosuhteita  kaikille.

Omaisuudensuojan toteutuminen lisää kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja oikeuslaitokseen. Tämä  luottamus on tärkeää talouden toimivuuden kannalta. Kun ihmiset ja yritykset tietävät, että heidän  omaisuutensa on suojattu, he uskaltavat sijoittaa rahaa maa- ja vesiomaisuuteen sekä yrityksiin, kehittää  elinkeinotoimintaa ja työllistää ihmisiä. Ilman omaisuudensuojaa taloudellinen toimeliaisuus heikkenisi. 

Helsingissä 12.11.2026

Juho Ikonen, maankäytön asiantuntija
 

aiheet: asiantuntijalausunto, kalastuslaki