Lausunto uudesta lainvalmistelun prosessioppaasta
Lausunto
Lausunto uudesta lainvalmistelun prosessioppaasta
07.08.2026
Oikeusministeriö
1. Oppaan soveltamisala ja ohjeistuksen sisällön periaatteet
Opasta sovelletaan lakien ja asetusten valmisteluun.
Oppaan soveltamisessa otetaan huomioon lainvalmisteluhankkeiden erot, jotka voivat koskea esimerkiksi esivalmistelun tarvetta ja laajuutta. Hankkeiden erojen huomioon ottamiseksi esivalmistelun ja perusvalmistelun välitoimia ja päätöksiä voidaan yhdistellä sen tahon päätöksellä, joka (tämän oppaan mukaan) päättää välitoimesta. Toisaalta esimerkiksi merkittävässä hankkeessa voi olla tarpeen oppaan vähimmäisvaatimusten lisäksi järjestää lisäkuulemisia.
Oppaassa on valmisteluprosessin kunkin vaiheen kohdalla tarpeelliset viittaukset muuhun valtioneuvostotasoiseen yksityiskohtaiseen ohjeistukseen, joka koskee esimerkiksi vaikutusten arviointia ja kuulemista. Lisäksi ministeriöillä on täydentävää sisäistä ohjeistusta esimerkiksi valmistelun organisoinnista, resursoinnista, päätöksenteosta ja muusta ohjauksesta sekä seurannasta.
Oppaan periaatteista ja tavoitteista kerrotaan yksityiskohtaisesti opasluonnoksen 1 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan muutettuna, miten:
Perustelut:
MTK pitää lainvalmistelun prosessioppaan uudistamista tarpeellisena ja kannatettavana. Yhtenäinen ohjeistus voi parantaa lainvalmistelun laatua, avoimuutta, ennakoitavuutta ja eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua valmisteluun.
MTK katsoo, että prosessioppaan runsaat viittaukset muihin oppaisiin hajauttavat ohjeistusta ja heikentävät sen käytettävyyttä. Keskeisten lainvalmisteluvaiheiden, menettelyjen ja vastuiden tulisi käydä ilmi suoraan prosessioppaasta, sillä viitattu ohje ei aina sisällä asiasta selkeää tai riittävän yksityiskohtaista vastausta.
2. Aloite
Säädösvalmisteluprosessin käynnistävistä aloitteet ja niiden käsittely ohjeistetaan opasluonnoksen 1.3 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan sellaisenaan
Perustelut:
-
3. Esivalmistelu
Esivalmistelun tavoitteena on koota aineisto, jonka pohjalta voidaan päättää lakihankkeen tarpeellisuudesta ja lainvalmistelun toimeksiannosta.
Esivalmistelupäätös, esivalmistelun laajuus, toteutus ja dokumentointi sekä hankesuunnitelma ohjeistetaan opasluonnoksen 2 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan muutettuna, miten:
Perustelut:
Luonnoksessa todetaan, että esivalmistelu voidaan tehdä virkatyönä tai valmisteluelimessä, ja että siihen voi osallistua ministeriön ulkopuolisia henkilöitä. Sidosryhmien asemaa ja toimintaa valmisteluelimissä tulisi käsitellä huomattavasti tarkemmin. Ministeriöillä on käytännössä erilaisia tapoja järjestää työryhmien toimintaa. Oppaassa tulisi määritellä yhteiset periaatteet, jotka koskevat sidosryhmien roolia, mahdollisuutta esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja ja jättää eriäviä mielipiteitä sekä kokousten dokumentointia.
Prosessioppaassa mainitaan ministeriöiden välisen yhteistyön merkitys, mutta yhteistyötä koskeva ohjeistus jää yleisluonteiseksi. Suuri osa merkittävästä lainsäädännöstä on luonteeltaan poikkihallinnollista. Lainsäädännön poliittinen tavoite voidaan määritellä yhdessä ministeriössä, kun
taas toimeenpano, valvonta, rahoitus tai lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat kokonaan tai osittain toiselle ministeriölle, virastolle, kunnille tai hyvinvointialueille. Ministeriöiden välisen yhteistyön merkitys valmistelun sujuvuudelle on aivan keskeistä.
Luonnoksessa todetaan valtioneuvostolain mukaisesti, että riittävän ministeriöiden välisen yhteistyön järjestämisestä vastaa se ministeriö, jonka toimialaan asia pääosin kuuluu. Tämä on oikeudellinen lähtökohta, mutta se ei vielä muodosta riittävää käytännön ohjetta poikkihallinnolliseen lainvalmisteluun. Oppaassa tulisi käsitellä yksityiskohtaisemmin tilanteita, joissa sääntelyn tavoite määritellään yhdessä ministeriössä, mutta toimeenpano, rahoitus, valvonta tai käytännön vaikutukset tai osa niistä kuuluvat toisen ministeriön hallinnonalalle.
Lisäksi oppaan 2.4 kohdassa luetellaan hankesuunnitelmaan sisällytettäviä tietoja, kuten tavoitteet, tehtävän rajaukset, määräaika, valmisteluelimen kokoonpano sekä hankkeen ja lain täytäntöönpanon rahoitus. Oppaassa ei kuitenkaan käsitellä riittävän selkeästi valmisteluelimen
asettamiskirjettä eikä sitä, mitä asettamiskirjeessä tulee määrätä.
Asettamiskirje on erityisen keskeinen asiakirja silloin, kun lainvalmistelu toteutetaan laajapohjaisessa työryhmässä, jossa on mukana ministeriöiden ulkopuolisia viranomaisia, järjestöjä ja muita sidosryhmiä. Asettamiskirje määrittää valmisteluelimen toimivallan, tehtävän ja sen,
millaista lopputulosta ryhmältä odotetaan.
Lisäksi prosessioppaassa tulisi nykyistä selvemmin edellyttää, että lainvalmistelun esivalmistelussa määriteltäisiin ensin ratkaistava ongelma ja tavoiteltava yhteiskunnallinen muutos. Tämän jälkeen tulisi tunnistaa ja vertailla erilaiset keinot, joilla tavoite voidaan saavuttaa. Tarkastelua ei tule rajata erilaisiin lainsäädäntövaihtoehtoihin, vaan sen tulee kattaa myös nykytilan säilyttäminen, voimassa olevan lainsäädännön toimeenpanon tehostaminen, neuvonta, taloudelliset kannustimet, verotus, julkinen ja yksityinen rahoitus, vapaaehtoiset toimintamallit ja kokeilut. Kyseinen asia tulee esille vaikutusarviointiohjeessa (s. 20), mutta se puuttuu uudesta prosessioppaasta. MTK pitää tärkeänä, että kyseinen kohta lisättäisiin myös prosessioppaaseen.
Muun muassa lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut siitä, että erilaisten ratkaisujen vertailu ei toteudu joissakin lakiehdotuksissa. Lainsäädännön arviointineuvosto on esimerkiksi perusopetuksen mobiililaitteita koskevassa lausunnossaan (18.12.2024) edellyttänyt sen arvioimista, voitaisiinko tavoite saavuttaa lainmuutoksen sijasta muilla keinoilla. Osakeyhtiö- ja osuuskuntalakia
koskevassa lausunnossaan (25.5.2026) neuvosto puolestaan arvosteli sitä, ettei pois jätettyjen vaihtoehtojen vaikutuksia ollut arvioitu eikä vaihtoehtojen hylkäämistä perusteltu riittävästi.
Prosessioppaassa tulisi siten muodostaa selkeä ketju ongelman määrittelystä tavoitteen asettamiseen, vaihtoehtoisten ohjauskeinojen tunnistamiseen, vaikutusten vertailuun ja valitun keinon perustelemiseen.
4. Perusvalmistelu
Perusvalmistelu alkaa lainvalmisteluhankkeen toimeksiannosta ja päättyy lakiesitysluonnoksen valmistumiseen. Perusvalmistelussa laajennetaan, syvennetään ja tarkennetaan esivalmistelussa koottua tietoa valmisteltavasta asiasta, ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä selvitetään tarkemmin perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön liittyvät sekä muut oikeudelliset kysymykset. Perusvalmistelun työsuunnitelma, tietopohjan kokoaminen ja lakiesitysluonnoksen (HE-luonnos) laatiminen ohjeistetaan opasluonnoksen 3 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan muutettuna, miten:
Perustelut:
Perustuslailliset kysymykset tulisi tunnistaa jo tietopohjaa koottaessa. Erityisesti omaisuudensuoja on arvioitava, jos sääntely rajoittaa omaisuuden käyttöä tai luovuttamista, alentaa omaisuuden arvoa, muuttaa käyttö- tai korvausoikeuksia tai asettaa omistajalle uusia velvoitteita.
Perustuslakivaliokunta on kuluvalla vaalikaudella useissa lausunnoissa arvioinut ehdotuksia omaisuudensuojan näkökulmasta. Esimerkiksi lausunnoissa PeVL 6/2026 vp (PeVL 6/2026 vp | Valtiopäiväasiakirjat | Eduskunta) ja PeVL 45/2026 vp (PeVL 45/2026 vp | Valtiopäiväasiakirjat |
Eduskunta) valiokunta katsoi omaisuudensuojaan liittyvien ongelmien edellyttävän lakiehdotusten muuttamista. Prosessioppaan tulisi käsitellä omaisuudensuojaa.
Lainsäädännön arviointineuvoston vuoden 2025 vuosikatsauksen mukaan vaikutusarviointien keskeisiä puutteita esiintyi edelleen viranomaisvaikutuksissa sekä perus- ja ihmisoikeusvaikutuksissa. Myös vaikutuksia eri ihmisryhmiin, yrityksiin ja kotitalouksiin arvioitiin usein liian kapeasti. Tämä tukee tarvetta vahvistaa prosessioppaan tietopohjaa koskevia vaatimuksia.
Lisäksi luonnoksessa hallituksen esitysluonnoksen (lyh. HE) ja mahdollisen loppuraportin suhde jää epäselväksi. Oppaassa tulisi käyttää yhdenmukaista terminologiaa ja erottaa toisistaan ministeriön laatima HE-luonnos ja loppuraportti. Kohta on nykyisessä muodossaan epäselvä. Luonnoksessa todetaan, että valmisteluelin päättää laatimastaan HE-luonnoksesta sekä loppuraporttiin sisältyvistä muista ehdotuksista ja että jäsenet voivat liittää lausuman tai eriävän mielipiteen loppuraporttiin. Tämä voi antaa kuvan, että eriävä mielipide tai täydentävä lausuma olisi mahdollinen vain silloin, kun valmisteluelin laatii loppuraportin. Oikeuden ei tule riippua lopullisen tuotoksen teknisestä muodosta. Valmisteluelimen jäsenillä tulisi olla oikeus liittää eriävä mielipide tai täydentävä lausuma. Eriävät mielipiteet ja täydentävät lausumat tulee julkaista samanaikaisesti muun aineiston kanssa. Niiden on oltava osa lausuntokierroksen aineistoa, jotta lausunnonantajat ja päätöksentekijät voivat arvioida myös valmisteluelimen sisällä esitettyjä vaihtoehtoja ja erimielisyyksiä.
Oppaasta tulisi poistaa epäselvyys siitä, tekisikö valmisteluelin sekä loppuraportin että erillisen HE-luonnoksen. Tavallisesti valmisteluelin tuottaa jommankumman.
5. Lausuntomenettely
Lakiehdotuksesta järjestettävällä lausuntomenettelyllä varmennetaan hankkeen tietopohjan, arvioiden, perusteluiden ja ehdotusten laatua, edistetään valmistelun avoimuutta ja osallistumisoikeuksien toteutumista sekä mahdollistetaan hankkeen kriittinen julkinen arviointi. Lausuntomenettelyn valmistelu ja sitä koskeva päätöksenteko, lausuntopyyntö, toteutus, palautteen koostaminen, arviointi ja julkistaminen ohjeistetaan opasluonnoksen 4 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan sellaisenaan
Perustelut:
-
6. Jatkovalmistelu
Jatkovalmistelussa päätetään hallituksen esityksen lopullisesta sisällöstä mm. lausuntopalaute huomioon ottaen ja tehdään esitysluonnokseen tarvittavat muutokset. Jatkovalmistelua koskeva päätöksenteko, jatkovalmistelun viestiminen sidosryhmille, kääntäminen, laintarkastus ja HE-luonnoksen viimeistely ohjeistetaan opasluonnoksen 5 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan muutettuna, miten:
Perustelut:
Prosessioppaassa lainsäädännön arviointineuvoston käsittely kuvataan lähinnä teknisenä ja aikataulullisena työvaiheena. Oppaassa kerrotaan esitysluonnoksen toimittamisesta arviointineuvostolle, lausunnon julkaisemisesta ja käsittelyyn varattavasta ajasta, mutta siinä ei kuvata, miten neuvoston näkemykset käsitellään jatkovalmistelussa.
MTK näkee ongelmallisena sen, että prosessioppaasta puuttuu ohjeistus siitä, kuinka lainsäädännön arviointineuvoston lausunnot huomioidaan lainvalmistelussa. Lainsäädännön arviointineuvoston viimeaikaiset vuosikatsaukset ja lausunnot osoittavat, että vaikutustenarvioinnin puutteet ovat
edelleen toistuva ja rakenteellinen lainvalmistelun ongelma. Arviointineuvosto on vuosina 2025– 2026 antanut useille esityksille vain välttävän arvion ja todennut niissä olevan olennaisia puutteita. Puutteet ovat koskeneet muun muassa vaikutusten mittaluokkaa ja kohdentumista, määrällisiä
arvioita, vaihtoehtoisten toteuttamistapojen vertailua, perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia, sääntelyn yhteisvaikutuksia sekä toimeenpanon ja seurannan suunnittelua.
Lainsäädännön arviointineuvosto on esimerkiksi kiinteistönhankintojen luvanvaraisuutta koskevassa lausunnossaan (17.1.2025) todennut, että esitysluonnoksessa ei ole arvioitu esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Oppaassa perus- ja ihmisoikeuskysymykset tulisi tunnistaa jo esivalmistelussa, minkä jälkeen niitä on arvioitava vaihtoehtojen, vaikutusten, säännösten ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.
Puolestaan yksityistielakia koskevassa lausunnossaan (11.6.2026) arviointineuvosto on todennut, että vaikutuksia eri kohderyhmiin tulisi eritellä tarkemmin. Samassa lausunnossa neuvosto kiinnitti huomiota myös viranomaisvaikutusten, oikeusturvan, yritysvaikutusten ja maaseutuvaikutusten
puutteelliseen arviointiin. Lisäksi arviointineuvosto on todennut myös rakentamislain muuttamista koskevassa lausunnossaan (16.2.2026), että vaikutusarvioinnit jäivät yleisluonteisiksi. Myös perustuslain 10 §:n muuttamista koskevassa lausunnossaan (31.3.2026) arviointineuvosto
katsoi, että vaikutusarviointi on suppea. Lisäksi luonnonsuojelulain muuttamista ja ennallistamissuunnitelmaa koskevassa lausunnossa arviointineuvosto katsoi esityksen noudattavan vaikutusarviointiohjetta vain välttävästi. Esityksessä oli olennaisia puutteita.
Prosessioppaassa tulisi tämän vuoksi kuvata nykyistä yksityiskohtaisemmin, kuinka neuvoston lausuntoja huomioidaan. Valmistelutiimin tulisi käydä neuvoston suositukset järjestelmällisesti läpi, kirjata niiden perusteella tehdyt muutokset sekä perustella ne suositukset, joita ei ole toteutettu.
Prosessioppaassa viitataan vaikutusarviointiohjeeseen (s. 20-21), jonka mukaan HE-luonnoksessa tulisi avata, kuinka neuvoston lausunto on huomioitu. Kuitenkin ohjeet siitä, kuinka ne huomioidaan puuttuvat molemmista oppaista.
7. Asetusten valmistelu
Oppaan soveltaminen asetusten valmisteluun ohjeistetaan opasluonnoksen 12 kohdassa.
Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Ei kantaa
Perustelut:
-
8. Muut opasluonnosta koskevat kommentit
.
MTK katsoo, että täytäntöönpanosta ja seurannasta on luonnoksessa verrattain lyhyet osuudet. Tätä ei voida pitää riittävänä. Sääntelyn tavoitteet eivät toteudu pelkästään lain voimaantulolla, vaan ratkaisevaa on, miten laki otetaan käyttöön viranomaisissa, yrityksissä, järjestöissä ja kansalaisten arjessa. Lainsäädännön arviointineuvosto on tuoreissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei pelkkä toteamus toimeenpanosta riitä, vaan esityksessä on arvioitava viranomaisten tosiasiallisia mahdollisuuksia soveltaa ja valvoa sääntelyä.
Usein jää epäselväksi, kenen tehtävänä on jalkauttaa lakimuutokset viranomaisille, yrityksille ja tavallisille ihmisille. Oppaassa tulisi olla ohjeistus siitä, että täytäntöönpanon päävastuut olisi avattava hallituksen esityksessä. Esityksestä tulisi käydä ilmi, mikä taho vastaa lain käytännön
toteuttamisesta ja millä resursseilla tehtävä hoidetaan.
Kristeri Leena
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y
aiheet: lausunto, lainvalmistelun prosessiopas