Lausunto valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon
Lausunto
Lausunto valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon
10.06.2026
Eduskunnan hallintovaliokunta
MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää kirjallisena lausuntonaan seuraavaa.
Hallintovaliokunnan toimialaan liittyviä kommentteja
MTK pitää tärkeänä, että maaseutupoliittista selontekoa tarkastellaan myös
kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä maaseudun elinvoima ei ole ainoastaan alue- tai elinkeinopoliittinen kysymys, vaan se liittyy kiinteästi huoltovarmuuteen, kriisinsietokykyyn ja kansalliseen turvallisuuteen. Maaseutualueet kattavat Suomen pinta-alasta noin 95 prosenttia. Näin ollen esimerkiksi ruoantuotanto, metsävarat, merkittävä osa energiantuotannostamme sekä suuri osa yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista sijaitsevat maaseutualueilla. Maaseudun elinvoiman
ylläpitäminen ja vahvistaminen on siten myös turvallisuuspoliittinen kysymys, jolla on suora yhteys Suomen kokonaisturvallisuuteen ja kriisinsietokykyyn. Maaseudun elinvoimaisuus on tärkeä asia kaikille Suomen alueille. MTK korostaa, että viljelijöillä, metsänomistajilla ja maaseudun yrittäjillä on keskeinen rooli maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä sekä maaseutualueiden kokonaisturvallisuudessa ja varautumisessa.
MTK pitää tärkeänä, että julkisten palveluiden saavutettavuus turvataan koko maassa, myös maaseutualueilla. Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen, mutta tämä ei saa johtaa fyysisten palveluiden tai viranomaisten alueellisen läsnäolon liialliseen heikentymiseen. Maaseudulla pitkät etäisyydet, ikääntyvä väestö sekä puutteelliset tietoliikenneyhteydet voivat vaikeuttaa sähköisten palveluiden käyttöä. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää huolehtia siitä, että viranomaispalvelut säilyvät saavutettavina myös harvaan asutuilla alueilla. Myös hyvinvointialueiden palveluverkkoa koskevissa ratkaisuissa tulee huomioida maaseutualueiden erityispiirteet ja pitkien etäisyyksien vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen.
Toimiva ja riittävän nopea laajakaistayhteys maaseutualueilla on perusedellytys sekä yritystoiminnalle että asumiselle ja digitaalisten palvelujen kehittämiselle. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat myös keskeinen osa yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja viranomaispalveluiden saavutettavuutta. Tällä hetkellä laajakaistayhteyden kattavuus koko maassa ei ole tyydyttävällä tasolla.
Pelastustoimen toimintakyvyn turvaaminen maaseudulla on keskeinen osa kansalaisten turvallisuutta. Harvaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimen palveluiden tuottamisessa. Väestökehitys, muuttoliike ja vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrän väheneminen asettavat kuitenkin haasteita sopimuspalokuntajärjestelmän toimivuudelle. Maaseudun turvallisuuteen liittyen MTK pitää tärkeänä, että julkinen valta edistää jatkossakin erilaisia maaseudun varautumishankkeita. Esimerkkinä hyväksi todetusta toimintamallista voidaan mainita Suomen Kylät ry:n toteuttama Kylävara-hanke, jonka pohjalta kehitettyjä toimintamalleja on tarpeen vakiinnuttaa yleisempään käyttöön.
MTK pitää erittäin kannatettavana selonteossa esitettyä tavoitetta vahvistaa
maaseutuvaikutusten arviointia. Maaseutuvaikutusten arvioinnista tulisi muodostaa vakiintunut osa valtionhallinnon säädösvalmistelua ja päätöksentekoa samalla tavalla kuin esimerkiksi yritys-, ympäristö- ja kuntavaikutusten arvioinnista. Näin voidaan nykyistä paremmin tunnistaa päätösten vaikutukset erilaisiin alueisiin sekä ehkäistä tahattomia maaseudun elinvoimaa heikentäviä seurauksia. Maaseutuvaikutusten arviointi vahvistaisi päätöksenteon tietopohjaa ja tukisi alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Suomen hallituksen on edistettävä maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa myös EU:n tasolla.
MTK katsoo, että erityisesti Itäisen Suomen muuttunut toimintaympäristö ansaitsisi selonteossa nykyistä vahvemman huomion. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena muuttunut geopoliittinen tilanne on vaikuttanut merkittävästi alueen talouteen, väestökehitykseen ja investointinäkymiin. Itäisen Suomen elinvoiman vahvistaminen on tärkeää paitsi aluepolitiikan myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. MTK katsoo, että Itäisen Suomen erityiskysymykset tulisi huomioida myös tulevissa maaseutupoliittisissa toimenpiteissä ja aluekehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa. Myös tässä asiassa Suomen
hallituksen on oltava aktiivinen EU:n suuntaan.
Yleisiä kommentteja selontekoon
Poikkihallinnollisesti ja osallistavalla tavalla valmisteltu valtioneuvoston
maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle on tärkeä asiakirja. Selonteossa tarkastellaan kattavasti maaseudun tilannetta ja kehitysnäkymiä sekä esitetään tavoitteita ja kehittämisehdotuksia maaseudun elinvoiman edistämiseksi.
Edellinen maaseutupoliittinen selonteko laadittiin vuonna 2009, joten nyt on perusteltua nostaa maaseudun tilanne uudelleen tarkasteluun ja keskusteluun. MTK toivoo, että selonteko saa eduskunnassa ansaitsemansa huomion ja käsittelyn. Selonteossa esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat pääosin hyviä ja kannatettavia sekä toteuttamisen arvoisia.
Parhaimmillaan selonteko ja eduskunnan siihen esittämät huomiot voivat muodostaa strategisen asiakirjan maaseudun elinvoiman edistämiselle, jonka linjauksia sekä nykyinen että tulevat hallitukset voivat hyödyntää ja toteuttaa. Selonteon aikajänne ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.
Selonteossa esitetty maaseutuvisio vuoteen 2040 – Kehittyvät maaseutumme – turvallisen, toiveikkaan ja kestävästi elinvoimaisen tulevaisuuden tekemisen ja poliittisten ratkaisujen ytimessä – on muotoilultaan melko vaikeaselkoinen. Se pyrkii korostamaan maaseutupolitiikan poikkihallinnollista luonnetta. Selonteon lausuntokierroksella MTK totesi, että järjestön vuoden 2001 tavoite- ja periaateohjelmaan sisältyvä maaseutuvisio “maaseutu on hyvä paikka asua, yrittää ja viettää vapaa-aikaa” on edelleen ajantasainen ja käyttökelpoinen.
Selonteon tavoitteet ja toimenpide-esitykset ovat suurelta osin Suomen hallituksen toteutettavissa kotimaassa. MTK muistuttaa kuitenkin, että monet niistä luovat pohjaa myös Suomen EU-vaikuttamiselle. Keskeinen tähän liittyvä kysymys on EU:n tulevan rahoituskehyskauden valmistelu ja erityisesti uusi NRP-suunnitelma, joissa maaseudun tarpeet ja maaseutunäkökulma tulee nostaa vahvasti esille.Myös edellisen komission kaudella, vuonna 2021 annettu EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio on asia, jonka edistämisessä Suomen kannattaa olla aktiivinen. EU:n maaseutuvision tavoitteena on tehdä maaseutualueista vauraampia, saavutettavampia ja iskunkestävämpiä. Maaseutuvisioon sisältyy myös ehdotus lainsäädäntötyöhön sisällytettävästä säännönmukaisesta maaseutuvaikutusten arvioinnista sekä kansallisella että EU-tasolla. Tämä on erittäin kannatettava tavoite ja se sisältyy myös selonteon toimenpide-ehdotuksiin.
MTK katsoo kuitenkin, että joitakin teemoja olisi voitu painottaa selonteossa nykyistä enemmän. Erityisesti maaseudun rahoitushaasteet ja niihin liittyvät ratkaisuehdotukset eivät nouse selonteossa riittävän selkeästi esiin. MTK korostaa maa- ja metsätalouden sekä maaseudun yrittäjyyden merkitystä maaseudun elinvoimalle. Maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on keskeinen osa maaseutupolitiikkaa. Lisäksi Itäisen Suomen muuttunut tilanne geopoliittisten muutosten seurauksena voisi olla selonteossa nykyistä vahvemmin esillä.
Kunnioittavasti,
Simo Tiainen
Johtaja, alue- ja maaseutupolitiikka
simo.tiainen@mtk.fi
puh. +358 40 553 313
