Ruokaketjun kehittäminen ml. elintarvikkeiden viennin kehittyminen tavoitteiden mukaisesti ja rahoituksen käyttö, keskeiset muutokset ja mahdolliset kipupisteet
Ruokaketjun kehittäminen ml. elintarvikkeiden viennin kehittyminen tavoitteiden mukaisesti ja rahoituksen käyttö, keskeiset muutokset ja mahdolliset kipupisteet
Lausunto
Ruokaketjun kehittäminen ml. elintarvikkeiden viennin kehittyminen tavoitteiden mukaisesti ja rahoituksen käyttö, keskeiset muutokset ja mahdolliset kipupisteet
07.10.2026
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto
MTK kiittää mahdollisuudesta lausua valtion talousarviosta suhteessa Suomen ruokavientiin ja toteaa seuraavaa.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma korostaa ruokaviennin merkitystä osana kasvun kaavaa ja asettaa tavoitteeksi kaksinkertaistaa ruokaviennin arvon vuoteen 2031 mennessä. Talousarviossa on varattu rahaa vienninedistämistoimille, mutta edelleen merkittävä osa ratkaisuista perustuu määräaikaisiin ratkaisuihin pysyväluonteisten rakenteiden sijaan, joten hallitusohjelman pitkän ajan tavoitteen toteutuminen on epävarmaa.
MTK korostaa, että hallitusohjelman kasvutavoite edellyttää pitkäaikaista ja rakenteellista sitoutumista elintarvikeyrityksiltä ja valtiolta. Yritykset ovat osoittaneet sitoutumisensa suurilla investoinneilla, kehittämällä kaupallisia kyvykkyyksiään sekä järjestäytymällä Ruokatieto yhdistys ry:n puitteissa kasvustrategian luomiseksi ja johtamiseksi. Kun yritysten investoinnit osoittavat vahvaa sitoutumista valtion tulee nyt vastaavasti osoittaa oma pitkäjänteinen sitoutuminen niin, että yritykset uskaltavat edelleen investoida kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö luettelee ruokastrategian toimeenpanosuunnitelmassa oikeansuuntaisia toimia, joilla voidaan edistää kasvua pitkäjänteisesti ja koordinoidusti. Toimeenpanosuunnitelma korostaa seuraavaa:
1. Yritysten tarvitsemat vientipalvelut vakinaistetaan ja niitä vahvistetaan edelleen kilpailijamaiden palvelutasoa vastaavaksi. Tämä edellyttää MMM:n ja UM:n toimintaresurssien varmistamista sekä panostuksia esimerkiksi kansainvälisten ammattimessujen maaosastoihin.
2. Vahvistetaan aluetoimijoiden yhteistyötä ja keskinäistä koordinaatiota ruokavientivalmiuksien parantamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hyödynnetään EU:n kumppanuussuunnitelman mahdollisuuksia ruokaviennin edistämisen ja elintarvikeyritysten vientikyvykkyyden vahvistamiseen esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Luodaan ruokavientiä tukeva ulottuvuus Elinvoimakeskusten aluekehitys ja –rahoituspalveluihin.
3. Ruokavientistrategian tueksi kehitetään tiedolla johtamisen työkaluja. Tämä sisältää myös vaikuttavuusseurannan työkalujen käyttöönoton ja jatkokehittämisen.
4. Varmistetaan ruokamaakuvaa tukevien materiaalien ja tietojen jatkuva ylläpito ja päivitys (Food From Finland – verkkosivusto työkaluineen).
5. Vahvistetaan Suomea ruokamatkailumaana. Ruokaviennin kasvu edellyttää nyt yksiselitteisesti, että maa- ja metsätalousministeriön sekä ulkoministeriön on varmistettava, että kasvua edistävät palvelut ja rakenteet, ministeriöiden välinen palvelusopimus ja kasvutoimien keskeiset virkatehtävät ovat kaikki pysyväluonteisia. Edellä lueteltujen toimenpiteiden lisäksi on huomioitava, että ruokavienti edellyttää Ruokaviraston tehokasta ja laadukasta toimintaa sekä uusien markkinoiden avaamiseksi että olemassa olevien kauppasuhteiden ylläpitämiseksi.
Ruokaviraston on muuttuvassa toimintaympäristössä kyettävä aiempaa tehokkaammin priorisoimaan tehtäviään, mukauttamaan toimintamallejaan ja allokoimaan resurssejaan uuden viennin mahdollistamiseksi, olemassa olevan viennin ylläpitämiseksi ja perustoimintansa (mm. eläintautien torjunta, kasvinterveys, elintarviketurvallisuus, jne.) säilyttämiseksi sellaisella tasolla, että se mahdollistaa ripeän toiminnan sekä odotusten mukaiset sujuvat suhteet kohdemaiden viranomaisiin.
Helsinki, 7.10.2026
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Thimjos Ninios
Johtaja, kansainvälinen kauppa
aiheet: lausunto