Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta

13.10.2026

Valtiovarainministeriö

Etusijamenettely ja järjestelmän yleinen hyväksyttävyys

MTK:n näkemyksen mukaan ehdotettu sähkömarkkinalain muutoksella toteutettava etusijamenettely ei ole omiaan edistämään vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä, vaikka lakiesityksen tavoite hallita sähköverkkorakentamista nykyistä tilannetta paremmin onkin perusteltu. Hallituksen
esitysluonnoksessa toteutettu ehdotus vaatii kuitenkin olennaisilta osiltaan kohentamista. Verkkoonliittymislupa ja lupaharkintaan liittyvä etusijajärjestys liittyy olennaisilta osin siihen mikä katsotaan yleiseksi tarpeeksi? Voimalinjojen käyttöoikeus haetaan Lunastuslain 4§ mukaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 65/2026vp kuitenkin edellyttänyt, että yleisen tarpeen määrittelyä tehtäisiin myös sektorilainsäädännössä. 

”Perustuslakivaliokunta on lisäksi katsonut, että yleinen tarve on yleistä etua suppeampi käsite (PeVL 8/1947 vp, s. 5/I). Valiokunta katsoo, että tarve ilmaisee määrätyn niukkuuden välttämätöntä täyttämispyrkimystä. Arvioidessaan yleisen tarpeen vaatimusta valiokunta on pitänyt oleellisena, että hoidettavassa tehtävässä on kyse yhteiskunnallisesta välttämättömyydestä (PeVL 19/1994 vp, s. 2). Valiokunnan mielestä tunnusomaista hankkeille, jotka valiokunta on katsonut täyttävän yleisen tarpeen vaatimuksen, on niiden tietynlainen elintärkeys yhteiskunnalle, kuten tiet (PeVL 3/2005 vp, s. 3—4), sähköverkot (PeVL 19/1994 vp, s. 2), asuntorakentaminen (PeVL 5/1988 vp, s. 3/II) ja luonnonsuojelu (PeVL 18/1982 vp, s. 2/II). Yleisen tarpeen vaatimuksen edellytyksenä ei sinänsä välttämättä ole, että lunastus tapahtuu julkisyhteisön hyväksi (ks. PeVL 7/2018 vp, s. 3; PeVL 8/2017 vp, s. 6; PeVL 32/2010 vp, s. 5 ja PeVL 49/2002 vp, s. 4). Valiokunnan mielestä on kuitenkin selvää,
etteivät pelkästään taloudellis-teknilliset näkökohdat tai yksityinen etu tai tarve täytä yleisen tarpeen vaatimusta (vrt. PeVL 5/1947 vp, s. 3 ja 8/1947 vp, s. 5/I). Valiokunta korostaa sitä vakiintunutta käsitystä, ettei myöskään pakkolunastaminen julkisen vallan ansiotarkoituksessa eli
taloudellista hyötyä tavoitellen ole yleisen tarpeen edellyttämää.” 

MTK huomauttaa, että hallituksenesitysluonnos ei sisällä yleisen tarpeen arviointia lainkaan, eikä yleistä tarvetta määritellä.

MTK esittää, että verkkoon liittymisen osalta valmistellaan ”Milestone-based, milestone enforced” mallinen järjestys verkkoon pääsylle ja että mallissa ratkaisevaksi kriteeriksi asetetaan maanomistajien kanssa solmitut sopimukset maankäyttömaksujen käyttöönotosta. Siinä tilanteessa,
että luvan hakija omistaa maa-alueen kokonaisuudessaan, kohtaa ei sovellettaisi. Liittymishakemus voitaisiin käsitellä vasta, kun maanomistajien kanssa solmitut sopimukset kattavat liittymäjohdon rakentamiseen tarvittavat maa-alueet kokonaisuudessaan. Tällöin kriteeri katsottaisiin läpäistyksi ”milestone enforced” ja lupa voitaisiin ottaa käsittelyyn.

MTK esittää tässä samassa yhteydessä sähkömarkkinalakiin sisällytettäväksi maanomistajille maksettavia maankäyttömaksuja koskeva pykälä koskien sähköverkkoja ja, että kyseisen pykälän soveltamiseen tarvittava valtioneuvoston asetus annettaisiin pikaisesti. ”Sähkömarkkinalain 4 luku Verkonhaltijan yleiset velvollisuudet ja verkkopalvelujen hinnoittelu 


Verkonhaltijan velvollisuus maksaa johtoalueesta maankäyttömaksu 

Verkonhaltijan on maksettava asiakkailta keräämistään sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuista johtoalueen maanomistajille vuosittain valtioneuvoston asetuksella vahvistettava osuus.  

Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen keräämisestä ja johtoaluemaksujen valvonnasta.”

MTK ehdottaa annettavaksi valtioneuvoston asetukseksi seuraavaa: 

”Valtioneuvoston asetus sähkömarkkinalain tarkoittaman verkonhaltijan velvollisuudesta maksaa johtoalueesta
 
 Sähkömarkkinalain tarkoittaman verkonhaltijan on maksettava asiakkailta keräämistään sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuista johtoalueen maanomistajille 5 prosentin osuus vuonna 2028. 

Energiavirasto valtuutetaan antamaan tarkempi määräys sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen keräämisestä ja johtoaluemaksujen valvonnasta.”


Aluetalousvaikutukset

MTK:n näkemyksen mukaan hallituksen esityksen aluetalousvaikutuksia koskeva osuus on valmisteltu liian kevyesti. Erityisesti Itä-Suomea koskevat vaikutukset on käsitelty esityksessä hyvin olemattomasti. Esityksellä voi olla Itä-Suomen aluekehitystä vahvasti jarruttavia vaikutuksia, kun sekä kantaverkon vahvistamisinvestoinnit ja sähköä käyttävät teolliset investoinnit ohjataan muille alueille. Investoreiden ei ole kannattavaa kehittää hankkeita alueille, joilla toiminnan kannalta tarvittavien lupien saaminen kestäisi todennäköisesti merkittävästi kauemmin kuin muualla.
Lakiesitys vaikuttaa suoraan alueiden väliseen kilpailukykyyn. Esityksellä ohjattaisiin investointeja hyvin suoraviivaisesti sellaisille alueille, joilla valtion asettamia tutkarajoitteita ei ole ja luvitus voidaan toteuttaa nopeasti. MTK esittää, ettei esitettyä etusija menettelyä sovelleta niissä maakunnissa, joissa puolustusvoimien tutkarajoitteet muodostavat keskeisimmän pullonkaulan tuulivoiman rakentamiselle ja luvittamiselle. Toisin kuin hallituksen esitysluonnoksessa annetaan ymmärtää, esimerkiksi aurinkovoiman laajamittainen rakentaminen ei näissä maakunnissa ole
mahdollista alueidenkäyttölain asettaman metsäkatorajoitteen takia. Samalla MTK kiirehtii valtiota löytämään ratkaisun koko EU:n itäistä rajaa koskevaan tutkakysymykseen. 

MTK:n havaintojen mukaan maanomistajayhteydenottojen määrä Itä-Suomesta sellaisien hankkeiden osalta, jotka ovat muualla Suomessa normaaleita ja ajankohtaisia, on Itä-Suomesta hyvin vähäistä. MTK:n havaintojen mukaan Itä-Suomi on jäänyt vihreän siirtymän kehittämisen
ulkopuolelle lähes kokonaan. Hallituksen esityksellä pyrittäisiin ratkaisemaan kysymystä, joka Itä-Suomessa ei ole ollut ongelma ja se tehtäisiin tavalla, joka tuottaisi alueelle merkittävästi olemassa olevaa tilannetta suuremman ongelman. Esityksen voi perustellusti nähdä olevan ristiriidassa
hallituksen oman Itä-Suomi ohjelman kanssa, jossa erilaisilla energiasektorin investoinneilla nähtiin olevan merkittävä rooli.


Etusijaryhmät

MTK:n näkemyksen mukaan ennen kuin lakiesitys menee eduskuntakäsittelyyn, tulisi vielä arvioida nykyistä perusteellisemmin, voitaisiinko etusijajärjestyksen määrittelyssä nykyistä ehdotusta paremmin kannustaa liittyjiä tarjoamaan joustoja sähköverkon suuntaan. MTK:n näkemyksen
mukaan olisi perusteltua tarjota liittyjille mallia, jossa etusijaryhmän sisällä omaa järjestystään voisi edistää tekemällä sitovan tarjouksen lakisääteistä joustokykyä merkittävämmästä joustokyvykkyydestä. Joustavimpien luvat käsiteltäisiin ensin. Menettelyllä edistettäisiin koko
sähköjärjestelmän joustokyvykkyyttä kustannustehokkaalla tavalla ja voitaisiin osaltaan varautua 2030-luvun alkupuolella edessä oleviin sähköjärjestelmän pullonkauloihin. 

Kainulainen Anssi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

aiheet: lausunto