Lausunto

Tilannekatsaus maataloustuotteiden markkinoista ja satonäkymistä sekä lisäksi maatalouden kannattavuus, maataloustulo, kannattavuuden parantaminen ja TAE:n vaikutukset kannattavuuteen

06.10.2026

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua maataloustuotteiden markkinoista, satonäkymistä, maatalouden  kannattavuudesta ja maataloustulosta sekä vuoden 2027 talousarvioesityksen vaikutuksista kannattavuuteen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Maatalouden markkinatilanne on edelleen kaksijakoinen. Vaikka kotieläintuotannossa tuottajahinnat ovat laskeneet kuluvan vuoden aikana, niin ne ovat monilta osin vahvistuneet viime vuosien vaikeasta  tilanteesta. Kasvinviljelyssä kannattavuus jatkuu erittäin heikkona. Viljojen maailmanlaajuinen tarjonta  on pitänyt hintatason matalana suhteessa tuotantokustannuksiin. Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan  poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä on kuitenkin heikentänyt erityisesti maissin, öljykasvien ja muiden kevätkylvöisten kasvien satoja. Tällä on todennäköisesti myös välillisiä vaikutuksia kotieläintuotantoon tulevan vuoden aikana. Kuivuus voi tukea joidenkin tuotteiden hintoja, mutta samalla se lisää rehujen, raaka-aineiden ja energian hintavaihtelua koko Euroopassa.

Suomessa kasvukausi mahdollisti monilla alueilla määrältään hyvän sadon, mutta alueelliset erot ovat suuria. VYR:n syyskuun puolivälin katsauksen mukaan sateet hidastivat puintien loppuun saattamista  lähes koko maassa. Osa viljoista tuleentui hitaasti, pellot menettivät kantavuuttaan ja puintikosteudet  olivat korkeita lisäten merkittävästi kuivatuskustannuksia. Sadejakson alkaessa syyskuussa oli merkittävä osa viljoista puimatta Seinäjoki-Jyväskylä-Joensuu-linjan pohjoispuolella. Puidun sadon määrä ja  laatu olivat pääosin hyviä siellä, missä korjuu onnistui ajoissa, mutta syksyn edetessä hehtolitrapainot  alenivat paikoin ja hometoksiiniriski kasvoi. Korkea kuivauskustannus on heikentänyt entisestään heikkoa kannattavuutta.

Hyväkään hehtaarisato ei tällä hetkellä takaa kannattavaa viljanviljelyä. Energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, eivätkä maataloustuotteiden hinnat ole kehittyneet kustannusten tahdissa. Moottoripolttoöljyn ja sähkön kallistuminen näkyy suoraan ja välillisesti peltoviljelyn, kasvihuoneja kotieläintuotannon kustannuksissa. Maakaasun hintakehitys välittyy puolestaan nopeasti typpilan- noitteiden valmistuskustannuksiin. Kun viljojen hinnat ovat samanaikaisesti matalat ja monelta osin laskusuunnassa verrattuna viime vuoteen, kustannusnousu leikkaa erityisesti kasvinviljelytilojen ohutta katetta ja heikentää tulevan kasvukauden tuotantopanosten hankintamahdollisuuksia. PTT arvioikin, 
että maatalouden markkinatuotot eivät vuonna 2026 nouse kustannusten tahdissa ja maatalouden yrittäjätulo alenee.

Taloustohtorin ennakkotietojen perusteella maatalouden yrittäjätulo parani vuonna 2025 edellisvuodesta, mutta jäi edelleen selvästi alle työn ja pääoman laskennallisen korvausvaatimuksen. Maataloustulo ei sellaisenaan kuvaa kannattavuutta, koska siinä ei huomioida yrittäjäperheen oman työn ja oman  pääoman määrää. Tuotantosuuntien väliset erot sekä erot saman tuotantosuunnan tilojen välillä ovat  niin ikään suuria. Vuonna 2026 markkinatuottojen kehitys ei vastaa tuotantokustannusten nousuun, joten vuoden 2026 yrittäjätulon ja kannattavuuden kehityssuunta on jälleen heikkenevä.

Vuoden 2027 talousarvioesitys turvaa pääosin nykyisen CAP-suunnitelman toimeenpanon, eikä ruokaa  tuottavaan maatalouteen kohdisteta suoria leikkauksia. Suomen CAP-suunnitelmaan vuodelle tehdyillä  muutoksilla yhdessä talousarvion ja talousarvioon liittyvillä päätöksillä on kuitenkin merkittäviä viljelijöiden taloudellista tilannetta parantavia vaikutuksia. Talousarvioesitys toimii siten ikään kuin mahdollistavana ja vakauttavana välineenä erilaisille viljelijätukiin liittyville toimenpiteille. Tämä kokonaisuus ei kuitenkaan täysin kompensoi energian ja lannoitteiden voimakasta kallistumista, jos nykyinen hintataso jatkuu koko ensi vuoden, eikä siten ratkaise erityisesti viljanviljelyn ajankohtaista kannattavuusongelmaa. Investointi- ja aloitusavustuksiin esitetään korotusta määrärahan noustessa 130,4 miljoonaan euroon. Lisäys mahdollistaa kotieläintalouden investointien ja sukupolvenvaihdosten jatkumisen tasolla,  johon se viimein palautui kustannuskriisin jälkeen. 

Kokonaisuutena arvioiden vuosien 2026 ja 2027 maataloustulot ovat todennäköisesti nykyisellä kehitysuralla vuotta 2025 alempia. Viljanviljelyssä on takana poikkeuksellisen pitkä huonon kannattavuuden  jakso. Luonnonvarakeskus ei ole julkaissut ennustetta kannattavuudesta ja yrittäjätulosta vuodelle  2026, mutta todennäköisesti viljatilojen yrittäjätulo on tänä vuonna negatiivinen jo neljättä vuotta peräkkäin. Tilanne näkyy myös MTK:n kasvukausikyselyssä, jonka mukaan yli puolella tiloista taloudellinen  tilanne on tavanomaista heikompi ja kolmasosalla normaali. Taloudellisella tilanteella tarkoitetaan tässä  yhteydessä lähinnä maksuvalmiutta.

MTK korostaa, että toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin tarvitaan talousarvion rinnalle hallituksen  budjettiriihessä päättämät kohdennetut toimet. Lisäksi erityisesti polttoaineiden erittäin voimakkaasti  kohonneiden hintojen osalta tarvitaan erityisratkaisuja niin kauan kuin tilanne Lähi-Idässä jatkuu nykyisen kaltaisena. 

Helsingissä 6.10.2026.
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Juha Lappalainen
tutkimuspäällikkö