Luomubarometri: Luomutuottajat uskovat tulevaisuuteen, mutta kolmannes myy luomua tavanomaisena

Takaisin Luomubarometri: Luomutuottajat uskovat tulevaisuuteen, mutta kolmannes myy luomua tavanomaisena

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Luomubarometri: Luomutuottajat uskovat tulevaisuuteen, mutta kolmannes myy luomua tavanomaisena

27.10.2026

Suomalaiset luomutuottajat ovat vahvasti sitoutuneita: lähes yhdeksän kymmenestä viljelee kokonaan luomuna, ja vain harva harkitsee luopumista. Luomubarometri 2026 osoittaa kuitenkin, että lähes kolmannes tuottajista myy ainakin osan luomutuotteistaan tavanomaisina, koska kysyntää ei ole tarpeeksi tai luomun lisäarvo ei välity hintaan. Kasvun jarruina ovat heikko kannattavuus, kasvava byrokratia ja vaikeudet saada tuotteet luomumarkkinoille.

Syinä luomutuotteiden myymiseen tavanomaisina ovat riittämätön kysyntä, puutteelliset markkinakanavat, ostajien vähyys ja se, ettei luomun lisäarvo näy tuottajahinnassa. Eläintuotannossa ongelmaksi nousivat erityisesti luomuvasikoiden markkinointivaikeudet. Moni pitää luomun ja tavanomaisen tuotteen hintaeroa liian pienenä luomutuotannon vaatimuksiin nähden.

Lisäksi byrokratian, valvontavaatimusten ja tarkastusmaksujen koetaan lisääntyneen, ja monet näkevät ne merkittävänä esteenä alan kehitykselle.

– Tulokset ovat ristiriitaiset: tuottajat uskovat luomuun, mutta markkinat eivät vedä. Kun lähes kolmannes joutuu myymään luomua tavanomaisena, lisäarvo valuu hukkaan. Luomun kasvu vaatii kysynnän vahvistamista, esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, sekä byrokratian ja tarkastusmaksujen keventämistä, sanoo MTK:n luomuasiantuntija Johanna Andersson.

Talous heikentynyt, investointeja jäädytetään

Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi tilansa taloustilanteen normaalia heikommaksi, lähes puolet tavanomaiseksi. Tyytyväisiä oli alle viidennes, tyytymättömiä noin kolmannes. Lähes kaksi kolmesta odottaa tilanteen pysyvän ennallaan seuraavan vuoden ajan. Suurimpia huolia ovat tuotantopanosten korkeat kustannukset, heikentynyt kannattavuus ja markkinoiden epävarmuus.

Tukien osuus tilojen maatalousliikevaihdosta on vastaajien arvion mukaan keskimäärin yli puolet, ja nykyinen EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakausi on vähentänyt tukia useimmilla tiloilla. Valtaosa ei ole muuttanut tuotantoaan merkittävästi, mutta osa on lisännyt viljelykiertoon rehunurmia, monimuotoisuuskasveja tai uusia satokasveja.

Noin 40 prosenttia suunnittelee investointeja vuosille 2027–2030, mutta joka kuudes on luopunut investoinneista tai jäädyttänyt ne. Syinä ovat heikko kannattavuus, yleinen epävarmuus sekä avoimet kysymykset sukupolvenvaihdoksista ja tilan jatkuvuudesta. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat etenkin pellon hankintaan sekä koneisiin ja rakennuksiin.

Luomussa nähdään potentiaalia

Tuottajat pitävät luomua tärkeänä kannattavuuden, ympäristö- ja terveysarvojen sekä maan kasvukunnon vuoksi, ja se vähentää riippuvuutta ostopanoksista. Luomussa nähdään mahdollisuuksia Suomen maatalouden kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja viennille. Lisäksi se vastaa kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen kestävästi tuotettua ruokaa kohtaan. Kasvu edellyttää kuitenkin markkinoiden kehittämistä, kysynnän ja viennin vahvistamista sekä hallinnollisen taakan keventämistä.

Luomubarometri 2026 toteutettiin heinä-elokuussa, ja siihen vastasi 118 luomutuottajaa. Vastaajat olivat pääosin vakiintuneita, päätoimisia viljelijöitä, yleisimmin 40–59-vuotiaita. Tuotantosuunnista korostuivat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit sekä naudanliha, ja mukana oli myös maito-, lammas-, marja- ja hedelmätiloja. Monella tilalla yhdistettiin useita tuotantosuuntia.