Luomualan kehityksen kannalta keskeinen tekijä on EU:n sääntely-ympäristö, erityisesti luonnonmukaisen tuotannon perusasetuksen (EU 2018/848) sisältö ja sen toimeenpanon käytännön vaikutukset. Asetuksen voimaantulon jälkeen on ilmennyt useita kohtia, jotka ovat osoittautuneet viljelijöiden ja elintarvikealan toimijoiden näkökulmasta ongelmallisiksi. Euroopan komissio on ilmoittanut aikovansa tarkastella asetuksen sisältöä ja mahdollisesti esittää siihen muutoksia vuoden 2025 loppupuolella. MTK pitää tätä tarkastelua erittäin tärkeänä ja on esittänyt konkreettisia muutosehdotuksia, joiden tavoitteena on parantaa asetuksen toimivuutta ja turvata suomalaisen luomutuotannon edellytykset. 

Yksi keskeisistä muutostarpeista koskee eläinlääkkeiden varoaikoja. Nykyinen sääntely edellyttää, että kemiallisesti syntetisoiduille eläinlääkkeille asetetaan vähintään 48 tunnin varoaika, vaikka kyseisellä lääkkeellä ei olisi normaalia varoaikaa.  MTK näkee, että mikäli lääkkeen varoaika on nolla, tulee sen myös luomutuotannossa olla nolla vuorokautta. Tämä sääntö on osoittautunut tarpeettoman rajoittavaksi ja aiheuttaa käytännön ongelmia eläinten hyvinvoinnin ja hoidon kannalta. MTK katsoo, että varoaikojen tulisi vastata tavanomaisia käytäntöjä ja perustua lääkeainekohtaisiin arvioihin, ei yleisiin minimeihin. 

Toinen merkittävä ongelmakohta liittyy puhdistus- ja desinfiointiaineiden sääntelyyn. Nykyinen positiivilistaan perustuva lähestymistapa on erityisesti elintarvikkeiden jatkojalostuksessa hankala, sillä on käytännössä mahdotonta laatia kattavaa ja ajantasaista listaa sallituista aineista. MTK ehdottaa, että puhdistus- ja desinfiointiaineet jätettäisiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tai siirryttäisiin negatiivilistaan, jossa vain kielletyt aineet määriteltäisiin. Tämä lähestymistapa olisi joustavampi ja helpommin hallittavissa.  

Eläintuotannon osalta MTK pitää ongelmallisena nykyistä vaatimusta lisäeläimen hankinnasta tavanomaisesta tuotannosta, jonka mukaan eläimen on oltava vähintään kolme neljäsosaa eläimen elämästä luomutuotannossa, jotta eläin saa luomustatuksen. Tämä sääntö aiheuttaa erityisiä vaikeuksia tiloilla, jotka ovat siirtymävaiheessa ja muuttavat samanaikaisesti sekä pelto- että eläintuotantoaan luomuun. MTK esittää, että sääntöä muutettaisiin siten, että riittävä aika olisi joko 12 tai 24 kuukautta, mikä vastaisi paremmin käytännön olosuhteita ja tukisi siirtymistä luomutuotantoon. 

Rehujen osalta MTK pitää tärkeänä, että nykyinen poikkeus, joka sallii enintään viiden prosentin osuuden tavanomaista proteiinirehua nuorille siipikarjan yksilöille ja alle 35 kilogrammaa painaville porsaille, jatkuu myös vuoden 2026 jälkeen. Luomutuotannossa on edelleen haasteita riittävän aminohappopitoisen rehun saatavuudessa.  MTK katsoo, että poikkeusta tulisi jatkaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin perustuen.  

Kasvihuonetuotannon osalta MTK korostaa, että asetuksen uudet vaatimukset, kuten rajoitettujen kasvualustojen kielto ja viljelykierron edellyttäminen, eivät sovellu kasvihuoneolosuhteisiin. Kasvihuonetuotanto eroaa merkittävästi avomaaviljelystä, ja sen tuotantotavoitteet ja tekniset edellytykset ovat erilaiset. MTK pitää tärkeänä, että ruukkuyrttien tuotanto ja niiden myynti leikattuina voidaan turvata jatkossakin. Viljelykierron ja monipuolistamisen vaatimukset eivät ole realistisia kasvihuoneissa, ja niiden soveltaminen vaarantaa merkittävästi kyseisen tuotannonalan toimintaedellytykset. 

MTK jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä sekä kansallisella että EU-tasolla, jotta luomutuotannon sääntely tukisi käytännön tuotantoa, edistäisi alan kasvua ja vastaisi suomalaisen maatalouden erityispiirteisiin. Luomutuotanto tarvitsee selkeää, toimivaa ja oikeudenmukaista sääntelyä, joka mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen ja turvaa viljelijöiden toimeentulon. 

Johanna Andersson

asiantuntija, hevostalous ja luomu

+358 20 413 2477

+358 40 824 5522

aiheet: luomu, mtk mobiili