Sähkömarkkinat muuttuivat – maanomistajan korvaukset eivät
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Sähkömarkkinat muuttuivat – maanomistajan korvaukset eivät
09.10.2026
Suomessa tulevaa talouskasvua rakennetaan vihreän siirtymän varaan ja ympärille, josta esimerkkinä ovat uusiutuvan energian hankkeet sekä datakeskukset. Yhteiskunnallisesta keskustelusta kuitenkin unohtuvat maanomistajat, jotka tämän kaiken mahdollistavat, halusivat he sitä tai eivät, kirjoittaa maankäytön asiantuntija Juho Ikonen MTK:n blogissa.
.png)
Tyypillisessä vihreän siirtymän hankkeessa noin neljä viidesosaa maankäytöstä liittyy energian siirtoon ja vain viidesosa varsinaiseen tuotantoalueeseen. Uusiutuvan energian hankkeissa maanomistaja pääsee nauttimaan markkinalähtöisestä vuosittaisesta vuokratuotosta, sillä pakkokeinoin tuuli- ja aurinkovoimaa ei voi sijoittaa. Myöskään esimerkiksi datakeskuksia ei voi pakkokeinoin sijoittaa, vaan datakeskukset pääsääntöisesti hankkivat tarvittavan maa-alan markkinalähtöisesti maakauppoihin kannustavin hinnoin. Kaikkien hankkeiden tarvitsema ja yhteiskunnan talouskasvun mahdollistama energiansiirto voidaan kuitenkin toteuttaa pakkokeinoin, minkä kertakorvaus perustuu siihen mitä maanomistaja menettää eikä siihen mitä lunastaja hyötyy. Tähän kiteytyy se jatkuva epäoikeudenmukaisuus, johon lukuisia maanomistajia joutuu vuosittain uusien energiahankkeiden myötä.
Suomen nykymallisen sähköverkkojärjestelmän perusta luotiin aikana, jolloin koko Suomi haluttiin sähköistää, eli joka torppa piti sähköistää. Maanomistajille ei tuolloin sähkölinjarakentamisesta maksettu erillisiä korvauksia, sillä heidän katsottiin olevan myös hyödyn saajia sähköverkkoon liittymisen myötä. Vasta 1970 -luvulla lunastuslain myötä maanomistajille alettiin maksamaan korvauksia sähkölinjarakentamisesta. Tuosta alkaen on maksettu samoilla periaatteilla tähän päivään asti. Suomessa sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle vuonna 1995. Sähkön siirto, tuotanto ja myynti ovat omia liiketoimintojaan, ja eriytetty toisistaan. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaista liiketoimintaa, kun taas sähkön siirto on luvanvaraista ja energiamarkkinaviraston valvomaa alueellista monopolitoimintaa.
Markkinat ovat muuttuneet - lainsäädäntö ei
Sähkömarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi 1970 -luvun tilanteesta. Tänä päivänä energiantuotanto ja sähkönsiirto ovat menestyviä liiketoimintoja, jotka hyötyvät ja hyväksikäyttävät vanhentunutta lainsäädäntöä ja korvausjärjestelmää.
Nykyinen järjestelmä on rakennettu aikana, jolloin infrastruktuurin yleinen tarve oli selkeä ja vaihtoehtoja vähän. Nyt Suomeen rakennetaan laajasti uutta energia- ja siirtoinfraa, mikä haastaa perinteiset käsitykset yleisestä tarpeesta ja korvausten oikeudenmukaisuudesta.
Toteutunut lunastuslain uudistus on iso ja tärkeä parannus maanomistajien omaisuudensuojaan, mutta riittämätön energiansiirtoverkkojen korvaamisessa. Suomen hallitus on jatkanut omaisuudensuojan parantamista selvittämällä voimansiirtolinjojen lunastamisesta määrättäviä korvauksia. Kyseinen selvitys on julkaistu ja sen mukaan sähkölinjojen tuottama taloudellinen hyöty olisi mahdollista huomioida laajemmin maanomistajien korvauksissa.
Maanomistajien ääntä kuuluviin
Nyt sinulla maan- ja metsänomistaja on mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksesi ja tuntemuksesi asemastasi energiansiirtoverkkohankkeissa (mm. voimalinjat, sähkölinjat, maakaasuputki, vetyputki). Koetko menettelyt oikeudenmukaisina ja oikeuksiasi kunnioittavina? Onko maksettava kertakorvaus mielestäsi riittävä käytännössä elinikäisestä ja ylisukupolvisesta energiasiirtohankkeesta? Mitkä ovat olleet energiasiirtohankkeen konkreettiset vaikutukset juuri sinun maankäyttötavoitteisiin ja -suunnitelmiin omistamallasi maa- ja metsäalueella?
Edellä kuvastusta selvityksestä Oikeusministeriö kerää lausuntoja, kommentteja ja näkemyksiä. Tässä yhteydessä voit maan- ja metsänomistajana tuoda esille miten juuri sinä koet asemasi energiansiirtohankkeissa. Lausunnon voi antaa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 6.11.2026 asti.
MTK on esittänyt energiaverkoille maankäyttömaksua, jonka mukaan verkonhaltijan on maksettava asiakkailta keräämistään sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuista johtoalueen maanomistajille vuosittain 5 prosenttia. Tämä vuosittainen korvaus tulisi lunastuslain mukaisen kertakorvauksen päälle. Tätä 5 prosentin tasoa voidaan pitää maltillisena ja kohtuullisena.
Muilta toimijoilta ei ole tullut konkreettisia ehdotuksia nykyjärjestelmän kehittämiseksi, ainakaan vielä.
MTK arvioi sähkön siirtomaksujen säilyvän kuluttajille maltillisina, vaikka MTK:n esittämä malli otettaisiin käyttöön. Australiassa samantapaisen mallin käyttöönotto arvioitiin nostavan kuluttajien sähkölaskua 0,4€/kotitalous vuodessa. Suomessa asiaa ei ole julkisiin lähteisiin pohjautuen arvioitu.
